› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 9,091 - 9,100 (kaikkiaan 9,117)
1 2 3 … 909 910 911 912

  • Metsien hiilinielu

    Lähetetty: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Kurki Kurki 30.11.2025, 22:20

    Metaani on ilmastokeskusteluun kuuluva kuten hiilidioksidin, joten voinee kuulua tähän ketjuun.

    https://www.luke.fi/fi/uutiset/suoalueiden-ilmastovaikutuksia-voidaan-arvioida-entista-kattavammin-uusi-menetelma-vahvistaa-tiedon-pohjoisten-luonnontilaisten-soiden-ilmastoa-viilentavasta-vaikutuksesta

    Ei tästä löydy yhtään mitään uutta metaaanista.

    Suomen luonnon suot sitovat CO2 ilmasta n. -4 Mtn/v, mutta siitä takisin tulee 1 Mtn mm. metaanin muodossa eli todellisuudessa CO2-nielu on -3 Mtn.

    Aika merkityksetön nielu.

    Soistuminen alkoi varsinaisesti 2000 sitten ja  liittyy ilmaston kylmenemiseen, joka alkoi Rooman lämpökauden jälkeen kohti uutta jääkautta.

    Siinäkin mielessä turpeen käyttö olisi perusteltua estää uuden jääkauden tulo, jos hiilidioksidilla yleensä on mitään vaikutusta lämpenemiseen tai kylmenemiseen.

    Suomen luonnonsoiden 4 milj.ha  metaanivarasto tietenkin on muodostunut tuhansia vuosia sitten ja on suuri edelleen tänä päivänäkin.

    Linkissa Luken laskelmassa varasto on jaettu 100 vuoden ajalle, joten metaanivarasto olisi 100*12,4 Mtn= 1240 Mtn-ekv, joka muodostui jo tuhansia vuosia sitten, mutta varasto ei ole kasvanut enää sen jälkeen.

    Suomessa on ojitettu 6 milj.ha soita, joidenka metaanipäästö on lakannut vain muutama vuosikymmen sitten.

    Jos arvioisi ojitettujen soiden metaanivaraston yhtä suureksi, niin Suomen hiilinielulaskelmista puuttuu valtava nielu – 1240 Mtn-ekv. Olisiko se vuoittainen nielu tai miten se olisi otettava huomioon, on vähän epävarmaa, mutta sanoisin, että olisi vuosittainen nielu.

    https://www.luke.fi/fi/blogit/miten-suomen-kasvihuonekaasuinventaarion-tulokset-muuttuisivat-jos-ojittamattomien-soiden-paastot-ja-nielut-raportoitaisiin

    PenttiAKHakkinen 1.12.2025, 09:26

    Onpas AJ taas kimpaantunut metaanikommenteista. Maaperän nielun laskenta tehdään tarkasti samoilla kaavoilla kuin metaanin hajoaminen. Metaania on laajasti käsitelty julkisuudessa, joten sen ilmastovaikutus on hyvä osata. Siitä voi sitten jatkaa maaperänielun teoreettiseen tarkasteluun.

    Kurki näyttää ajattelevan näitä metaaniasioita ekv laskennalla. Teoreettisesti vakiopäästöisen metaanin ilmastovaikutus tulee suoraan kaavasta e^(-kt). Jos tuohon kaavaan laittaa k=1/12 ja t = 60 niin tulos on jotain neljännessä desimaalissa. Tarkoittaa, että 60 n vuoden jälkeen vakiopäästö lisää metaanivarastoa alle prosentin. Varasto on siis täyttynyt. Pitää muistaa kuitenkin, että varasto täyttyy puolilleen jo aivan alussa. En viitsi tarkastaa oliko se 8 vai 12 vuotta, jos elinaika on 12 vuotta.

    Kurki Kurki 1.12.2025, 09:51

    Häkkisen metaanin laskutavasta en ymmärrä höykäsen pöläystä, mutta oma varstolaskenta 10 vuoden puoliintumisajalla on helppo ymmärtää ja maksimivarasto syntyy 20 vuodessa ja Luken linkista saa nuo metaanimäärät esille.

    Varaston muodostuessa maksimiinsa 20 vuodessa ja ekv-kerroin on silloin 90..100.

    Mielenkiitoisinta tässä on, kun ojitus on poistanut tuon ekv-kertoimella  90..100 syntyneen metaanivaraston, joka on silloin valtava vuosittainen nielu, jota ei ole missään laskelmassa mukana.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 1.12.2025, 09:52

    Ok, luovutan. Luonnonsoiden ilmastovaikutus on hyvä tietää, vaikka se ei ole mukana khk-laskennassa, koska tieto vaikuttaa siihen halutaanko soita ennallistaa.

    PenttiAKHakkinen 1.12.2025, 12:32

    Kurki taas jankkaa ekv laskelmiaan.

    Minä en käytä missään tarkasteluissa ekv laskentaa. Käytännössä ne ovat täysin päin seiniä. Ja jokainen voi sieltä poimia omiin ideologisiin tarpeisiinsa sopivan ekv luvun.

    Otetaan esimerkiksi luonnonsoiden päästö 12 milj tn co2ekv 4 milj ha alueelta. Ojitusalueet lienee samaa suuruusluokkaa. Eli kuten Kurki kirjoittaa tämän päästön loppuminen tulisi ottaa huomioon ojitusalueiden päästölaskennassa, 100 vuoden ajan. Jos halutaan loogisesti edetä niin ihmistoiminta sen metaanipäästön on lopettanut ja siten se pitäisi olla laskelmissa. Päin seiniä se tapa olisi, mutta ei eroaisi mitenkään muusta IPCC metaanilaskennasta.

    Otetaan tarkasteluun Kurjen toinen lähestymistapa, 20 v laskenta. Taas olisi päästön loppumista. Huonona puolena on, että soiden ojituksesta on kulunut jo yli 20 vuotta. Ei ole enää mitään kylmenemisvaikutusta ekv laskennalla. Teorialaskennassa on 20 vuoden kohdalla vielä noin 20% metaanivarastosta tuhoutumatta.

    Scientist Scientist 1.12.2025, 17:15

    On hyvä muistaa että jos metaanin päästä/vuo suosta on vakio, lyhyt puoliintumisaika ei auta. Vaikutus on koko ajan sama. Vasta jos päästö loppuu siitä on hyötyä.

    PenttiAKHakkinen 1.12.2025, 17:32

    Scientist näyttää käyttävän ympäripyöreitä ilmaisuja ”Vaikutus on koko ajan sama”. Tämän olisi kyllä voinut ilmaista myös selkokielellä ”Vaikutus on nolla”.

    Kurki Kurki 1.12.2025, 19:32

    https://www.luke.fi/fi/blogit/miten-suomen-kasvihuonekaasuinventaarion-tulokset-muuttuisivat-jos-ojittamattomien-soiden-paastot-ja-nielut-raportoitaisiin

    Linkin taulukossa on laskettu eri suotyypeille CH4-päästöjä ja 4,1 milj.ha luonnon soille yteensä +12,4 Mtn-ekv.

    Laskelma menee niin, että esim A. minetrororofisten aitojen korpien ja rämeiden pelkkä metaanipäästö on 2 g /m2/v, joka on sitten kerrottu  100-vuoden ekv-kertoimella 28 ja on +56 g/m2/v.

    Ei siis ole laskettu varastoperiaatteella, jonka keskustelussa Pekka Neva ottaa esille ja esittää, että vuosittainen metaaanipäästö ei lämmitä, kun varastosta vähenenee joka vuosi sama määrä kuin tulee lisää.

    Kuinka suuri tuo metaanin maksimivarasto sitten olisi tuolla 2 g/m2/v metaanipäästöllä, jota voisi käyttää ojitetuille suomaille nieluns, joilta metaanipäästöt ovat loppuneet ojittamalla.

    Minä sitä paperilla laskeskelin, että maksimi varaston (puoliintumisaika 10 vuotta) saa kun kertoo vuosipäästön n.100:lla eli varasto olisi 200 g/m2/v, joka vielä pitäisi kertoa ekv-kertoimella 90 eli olisi 90*200 g/m2/v=180 tn/ha/v.

    Paljonko Häkkinen saa varastoa omalla kaavallaan?

    Eli maks. varasto alkoi muodostua, kun soistuminen Suomessa alkoi. Varasto on pysyvä ja on olemassa tälläkin hetkellä. Se täydentyy tuolla 2g:lla/m2 vuosittain ja korvaa siitä vuosittain  hajoavan saman määrän.

    Soiden ojittaminen on lopettanut metaanivaraston, joka olisi suuruusluokkaa 180tn/ha*5 milj.ha = -900 Mtn-ekv.

    Se pitäisi laskea jollain tapaa Suomelle nieluksi.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 1.12.2025, 20:08

    Ilmastolain tilannekatsaus Sykestä (linkki esitykseen em. Hesarin jutussa jota kommentoin aiemmin).

    https://api.hankeikkuna.fi/asiakirjat/0e5c1169-2025-449c-963c-0ce86149328f/cf017847-ffb7-4af3-80d9-9ab4e0cd81f2/MUISTIO_20251126094156.PDF

    Tilanne:

    Ensimmäisellä velvoitekaudella 2021-2025 LULUCF-alijäämää syntyy joka tapauksessa kymmeniä miljoonia CO2-ekv.-tonneja, riippumatta lopullisista vuosien 2024 ja 2025 inventaariolaskennan tuloksista ja joustojen käyttömahdollisuuksista. Alijäämän hyvittäminen päästöyksiköitä hankkimalla on hinnaltaan ja saatavissa olevien yksikköjen suhteen erittäin epävarmaa.

    Niin ikään toisella LULUCF-velvoitekaudella 2026–2030 nielutavoitteista jäädään nykyisillä hakkuutasoilla selvästi ja alijäämää syntyy huomattavia määriä (kuva 9). Tilannetta vaikeuttaa entisestään se, että päästökiintiöiden ylitys 2026-2029 siirtyy kertoimella 1,08 vuoden 2030 päästöihin.

    Ilmastolain tavoitteet eivät ole eri skenaarioiden valossa toteutumassa hiilineutraaliuden, eikä myöskään EU-velvoitteisiin vastaamisen osalta. Tavoitteisiin pääseminen edellyttäisi selkeää suunnanmuutosta erityisesti maankäyttösektorilla.

    Myös Suomen oikeudenmukaisessa, vuoteen 2050 ulottuvassa hiilibudjetissa pysyminen vaatisi erittäin suuria nettopäästöjen lisävähennyksiä, riippumatta budjetin erilaisista jakoperusteista. Hiilineutraaliuden saavuttaminen vuonna 2035 vähentäisi kuitenkin merkittävästi lisätoimien tarvetta jaksolla 2035-2050.

    Päästövähennysprosentit ovat Suomen ilmastopaneelin suositusten mukaiset. Ne perustuvat Suomen oikeudenmukaiseen, maksukyvyn (BKT/henkilö) mukaan laskettuun, osuuteen globaalista 1,5 asteen hiilibudjetista.

    Maankäytön rooli:

    • Tulisiko maankäyttösektorin tavoitteen huomioida luonnolliset vaihtelut? Voitaisiin esimerkiksi tarkastella tietyn aikavälin keskiarvoa yhden vuoden sijaan. Vaihtoehtoisesti tavoite voitaisiin asettaa riittävän tiukaksi, jolloin jää puskuria esimerkiksi luonnon tuhoista johtuvalle oletettua huonommalle kehitykselle.

    • Maankäyttösektorin nielu riippuu voimakkaasti metsien hakkuutasosta. Voisiko metsien hakkuille asettaa enimmäismäärätavoitteen, jolloin maankäyttösektorin khk-tase olisi paremmin tiedossa? Voisiko kansallinen tavoite maankäyttösektorille ollakin hiilinielun sijaan hiilivaraston suuruudelle? Hiilivarastotavoite kytkeytyisi yksiselitteisemmin pyrkimykseen varastoida hiiltä pois ilmakehästä.

    Maa-ja metsätalous:

    Maankäyttösektorilla on useiden arvioiden mukaan lukuisia erittäin kustannusvaikuttavia toimia (kustannus alle 50 €/t CO2) ja joilla on merkittävä päästövähennyspotentiaali (nettovaikutus yli 0,5 Mt/v). Näitä ovat mm. kiertoaikojen pidennys metsätaloudessa ja puuston kasvattaminen tiheämpänä, metsälannoituksen lisääminen ja metsäkadon välttäminen, jotka vaikuttaisivat metsämaan nettopäästöihin, sekä turvemaapeltojen hoito, joka vaikuttaisi viljelysmaan päästöihin.

    Yhteenveto:

    • Jäsenmaatasolla tarkasteltuna moni LULUCF-sektorin osalta merkittävä maa (mm. Ruotsi, Espanja, Puola, Italia, Ranska, Saksa) jää selvästi omasta LULUCF-tavoitteestaan.

    • Koska LULUCF-sektorin päästöyksiköiden hankkimismahdollisuutta voidaan pitää erittäin epävarmana vaihtoehtona, Suomen tulisi saavuttaa kansalliset LULUCF-velvoitteensa omin lisätoimin.

    *

    AJ kommentteja:

    – Poistaisiko tai lieventäisikö siirtyminen metsien hiilinielutavoitteesta hiilivarastotavoitteeseen politiikan haitallisuutta metsätaloudelle? Perusongelma ehkä silti säilyy – paitsi jos metsien puustopääomaa pystyttäisiin jotenkin kasvattamaan vanhentamatta niitä oleellisesti. Apua saataisiin myös turvemaan hajotuksen pienentämisestä maa- ja metsätaloudessa, jos myös turvemaiden sisältämä hiili olisi mukana laskennassa eikä vain elävän puuston biomassa. Toisaalta elävä puusto olisi tarkemmin inventoitavissa kuin maaperä.

    – Maankäyttösektorin toimia -taulukossa on arvioitu metsiä koskevat toimet. Mainitaan hiilitukijärjestelmä, mutta kukahan tuota tukea maksaisi? Typpilannoituksia en tekisi (luonto muutenkin rehevöityy), vaan mieluummin terveys-  ja tuhkalannoitusta. Metsien tihennys ja kiertoaikojen pidennys mainitaan hyvinä keinoina, mutta ovatko ne sitä? Itse pitäisin riskittömämpinä keinoina em. lannoituksia, jatkuvaa kasvatusta, metsittämistä ja metsäkadon välttämistä.

    PenttiAKHakkinen 1.12.2025, 20:39

    Kurki näyttää laskevan vuosipäästö (IPCC) periaatteella. Mutta ekv kerroin on väärin. Pitää käyttää ekv100 kerrointa 28. Eli tulisi 56 tn co2ekv/ha. Vuosia ei jäänyt viivan alle kun kertoimena oli 100 vuotta.

    Minun laskentani on varsin yksinkertainen. 2g/m2/vuosi ch4 päästö voi ylläpitää varastoa, joka on 30 g/m2 (puoliintumisaika 10 vuotta tarkoittaa n 15 vuoden elinikää, 15×2 =30).

    Puhtaan metaanin ekv arvo on minulla 160 (virhemarginaali +-30). Hehtaarin lämmitysvaikutus olisi siten 30 g/m2 x 160 x 10000 m2/ha x 1 kg / 1000 g = 48 000 kg / ha. Eli 48 tn co2ekv/ha.

    Varsin lähellä ovat nuo lukuarvot 56 ja 48. Ja niin pitääkin. Johtuen IPCC n käyttämästä ch4 päästön vaikutuksen laskennasta.

    Pitää muistaa, että suon metaanipäästön varasto häviää ojituksella pääosin jo  kahtena ensimmäisenä vuosikymmenenä. Ojituksen aiheuttama kylmentävä ilmastovaikutus ei kestä 100 vuotta, kuten voisi ekv100 laskennan perusteella kuvitella.

     

Esillä 10 vastausta, 9,091 - 9,100 (kaikkiaan 9,117)
1 2 3 … 909 910 911 912