› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 9,121 - 9,130 (kaikkiaan 9,556)
1 2 3 … 912 913 914 … 954 955 956

  • Metsien hiilinielu

    Lähetetty: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 5.12.2025, 10:54

    Ei ole ihan vain maankäyttösektorin ongelma, jos turvemaiden ruuan ja puun tuotantoa vähennetään. Mutta joitakin keinoja on. Viljelystä poistuneiden turvemaapeltojen uusiokäyttö johonkin vähemmän päästöjä aiheuttavaan maankäyttöön. Vesipinnan nosto metsämailla. Näitä kannattaa tehdä niin paljon kuin mahdollista. Kun ei ole todennäköistä, että näille saataisiin ilmastonmuutoksesta johtuvaa hyvitystä.

    MaalaisSeppo 5.12.2025, 11:14

    Vesipinnan nosto metsämailla? Mitä etua siitä olisi? Lisää suota ja pienempi puuston kasvu.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 5.12.2025, 11:30

    (Muokattu.)

    Vesipinnan nosto noin 30 sentin syvyyteen vähentää ojitusalueen turpeen hajotusta, mutta ei hukuta juuria eikä lisää metaania. Ongelmana tässä on vesipinnan säädön tarve: pinnan vaihtelua tulee sateiden ja puuston määrän vaihteluiden mukaan. On ennustettu että turvemaat voivat myös kuivua liikaa kuivina kesinä. Tässäkin kohtaa säädettävä ja valmiiksi vähän korkeampi vesipinta on hyödyksi.

    MaalaisSeppo 5.12.2025, 12:53

    Metsäisillä soilla (ainakin osalla) vedenpinnan nostolla on järkeä, mutta kategorisesti kaikilla metsämailla ei, kuten aiemmasta Annelin viestistä saattoi päätellä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 5.12.2025, 13:38

    Joo, minun virheeni – pahoittelen! Luulin kirjoittaneeni turvemailla.

    Kurki Kurki 5.12.2025, 16:52

    Turvepelloille joidenka turvepaksuus on elle 1m suosittelen kivennäispohjamaan nostamista kauttaaltaan pintaan. Savettamista jo tehdään syvemmilläkin turvepelloilla ja siihen hommaan yrittäjiäkin löytyy. Vettäminen on huono ratkaisu. Ei ne pellot kestä raskaiden koneiden painoa. Metsäojille karuimmilla suo-ojituksilla ei tarvitse ruveta patoja rakentamaan, sillä tämä Ojasen tutkimus näyttäisi, että hiilipäästöt n.60 cm ojilla olisi vielä plus miinus nolla. Allastyyppinen muutaman hehtaarin tasainen ojitusala myös olisi hyvä esim.  30cm padotuskorkeudella.

    https://tuhat.helsinki.fi/ws/portalfiles/portal/65329323/Akatemiaklubi_160316_Paavo_Ojanen.pdf

    Rehevillä turvemailla nimenomaan pitäisi uudistaa avohakkuilla ja naveromätästyksellä, että taimet lähtee hyvään kasvuun ja  joka nostaa pohjaveden pintaa ainakin ensi harvennukseen saakka, jonka jälkeen puut haihduttamnalla pitää pohjaveden lähellä pintaa. Syvempää ojitustakin tarvittaneen ja maaston tasaisuuden mukaan voisi sitten suunnitella suureman alan myös niin, että se olisi esim 30 cm allas, jossa ojan pohjan turve kävisi padosta. Tällöin kuivan kesän aikana altaasta ei olisi vesipäästöjä eikä normaalit sateet nostaisi vesipintaa yli padotuskorkeudenkaan. Olisin vähemmän huutoumapäästöjä.

    Ojasen ym rehevän Lettosuon tutkimus alla tukee tätä mallia, sillä turvemaapohjan CO2-nielu toisen vuonna avohakkuun jälkeen pintakasvillisuuden elvyttyä oli jo -3.0 tn/ha/v. Miten kauan kestänee noin suuurena, mutta jatkettuna matalilla naveroilla ja puiden haihduttamisella päästään kiertoaikana varmasti alemmalle päästötasolle. Ehkäpä jo plus miinus nollaan.

    https://bg.copernicus.org/articles/16/3703/2019/#&gid=1&pid=1

    A.Jalkanen A.Jalkanen 5.12.2025, 18:44

    Joo, ei vetetä edelleen viljeltäviä turvepeltoja. Tarpeettoman syvä kuivatus ei välttämättä ole hyvä kuivina kesinä pelloilla eikä metsissä. Jos turvekangas ei muuten uudistu, kyllähän se avohakkuu on edelleen tehtävä.

    käpysonni käpysonni 5.12.2025, 20:07

    Komiaa metsää, ei mene mun järkeen että tämä suojellaan:

    A.Jalkanen A.Jalkanen 5.12.2025, 20:35

    Laittasin nilikasta poekki ennenkö lahhoo tae kuusipora hyökkee.

    Kurki Kurki 5.12.2025, 21:51

    Suojeltu, vaikka ei ole mitääjn suojeltavaa.

    Kuusi ja maapinnalla joku sammal. Seppo Vuokon mukaan voisi olla enintään noin 30 kasvilajia, joilla juuret maasssa. Kuva on tosin syksyltä. Minulla vähän samanlaisessa varjostavassa kuusikossa metsän sisällä näkee keväällä metsätähtiä, ketunleipää ja jotain sammalta. Ei mustikkaa. Ei mitään marjoja. Yhtään poimittavaa sientäkään en ole nähnyt koskaan. Reunametsässä missä valoa sitten enemmän lajeja.

    Maan alla voisi sitten olla kuusen mykoritsasienilajeja parikymmentä.

    Kovakuoriaisten lahopuulajeja on n. 200 kaikista kovakuoriaislajeista n. 600. Kun ei ole lahopuuta, ei niitäkään ole.

Esillä 10 vastausta, 9,121 - 9,130 (kaikkiaan 9,556)
1 2 3 … 912 913 914 … 954 955 956