› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 9,161 - 9,170 (kaikkiaan 9,559)
1 2 3 … 916 917 918 … 954 955 956

  • Metsien hiilinielu

    Lähetetty: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • MaalaisSeppo 17.12.2025, 07:01

    Luke laskee ihmistoiminnan piirissä olevan toiminnan päästöjä ja nieluja ja Nasa ottaa huomioon myös loput.

    Visakallo Visakallo 17.12.2025, 07:15

    Kuinkahan suuri ero mahtaa olla esim. Alankomaiden polittisilla ja Nasan mittaamilla luvuilla..?

    A.Jalkanen A.Jalkanen 17.12.2025, 09:04

    YK:n ilmastosopimus koskee ihmistoiminnan päästöjä, kuten MS hienosti täsmensi. Mutta ne päästöt yritetään laskea mahdollisimman oikein luonnontieteellisesti. Satelliittimittaus ei kai ole tarpeeksi tarkka yksittäisten maiden osalta, siis niin, että se kävisi sopimuksen pohjaksi.

    Alankomaiden osalta Nasan ja khk:n luvut voivat olla lähempänä toisiaan kuin meidän luvut.

    Metsä sitoo kesän aikana alueellamme paljon hiilidioksidia, ja satelliitti näkee sen. Tuo määrä ei tule lasketuksi meille khk-inventaariossa kokonaisuudessaan nieluksi, koska hakkuupoistuma on khk-laskennassa päästö. Satelliitti ei näe hakkuita eikä puutuotteiden vientiä.

    pihkatappi pihkatappi 17.12.2025, 09:14

    Tähän aiherseen liittyy myös ylen uutisoima vasemmiston kokema oikeutus kansalaistottelemattomuuteen. 90% vasemmistosta kokee, että hyvään tarkoitukseen pyrittäessä keinoja ei kaihdeta. Pitäisi pyytää ruotsalaiset tarkistamaan Suomen hiilinielu laskennan. En ymmärrä vasemmiston tarvetta tuhota koko maa, kun joku tienaa liikaa, vai mistä johtuu.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 17.12.2025, 09:54

    Laskentoja tarkistetaan järjestelmän sisällä sekä Suomessa että YK:n ilmastosopimuksen Saksan Bonnissa sijaitsevan kansainvälisen sihteeristön koordinoimana. Se voi aivan yhtä hyvin olla Ruotsi, jonka maaperän päästö laahaa jäljessä suhteessa ilmaston muutokseen.

    Lämpösumma on kasvanut 1980-luvulta tähän päivään esimerkiksi Keski-Suomessa vuodesta ja alueesta riippuen jo 200 – 300 dd-yksiköllä ja kasvaa ennusteen mukaan vielä. Tästä voi nähdä kuvia Jari Miinan esityksessä Tapion mh-suositusten webinaarin tallenteella. Eli Keski-Suomessa oli 1980-luvulla lämpösumma noin 1000 – 1100 dd ja tänä lämpimänä vuonna se oli 1400 dd.

    Riikilä Metsäuutisissa Ruotsin nieluista kertovassa uutisessa: ”hakkuiden vähentyessä hakkuutähteitä ja kantoja kertyy maahan entistä vähemmän, mikä pienentää hiilen kertymää maahan”. Ruotsissa maaperän nielu lasketaan peräkkäisten mittausten erotuksena, ja Suomessa nielu lasketaan puutunnusten perusteella ja malleilla.

    Tämä on se kohta joka itseäni hämmentää eniten laskennoissa: miksi Suomessa kivennäismaan hiilinielu on ollut aiemmin suuri ja on nyt kutistunut pieneksi? Eikö viime vuosien reippaasti kasvaneiden hakkuiden seurauksena (alkaen noin 2009) olisi pitänyt maaperään kertyä paljon hakkuutähteitä? Myös luonnonpoistuma on noussut ja sekin kertyy maaperään. Onko puiden kariketuotanto muuttunut jotenkin radikaalisti, vai hajoaako orgaaninen aines kivennäismaillakin näin paljon nopeammin nykyään? Kivennäismaan maaperän nielu oli vielä 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa -10, 2010-luvulla se oli -5 ja nyt se on kutistunut liki 0.

    https://www.luke.fi/fi/uutiset/maankayttosektori-pysyy-suurena-paastolahteena-mutta-metsat-ovat-pieni-nielu-kasvihuonekaasuinventaarion-2024-ennakkotiedoissa

    Tolopainen Tolopainen 17.12.2025, 10:13

    Suomen päästöt on 1.4% Euroopan kasvihuonekaasuista. Ei ole paljon merkitystä, jos Euroopan päästöt vähenee 1.4%. Vaikka täällä päästöt puolitetaan kymmenien miljardien investoinneilla, sillä on hyvin vähän merkitystä.  Päästöjen laskentatarkuus on plus miinus 5% parhaimmillaankin. Koska se on yleinen mittaustarkkuus teollisuudessa käytettäville mittalaitteilla. Maaperän hiilimääriä ei ole mitattu kattavasti eikä mitata.

    Nostokoukku 17.12.2025, 10:23

    Eikö ilmastosopimusten tekemiseen ja koordinointiin voitaisi ottaa joku muu taho kuin rahanreikä ja turhuudentori YK. Eihän sitä varmaan pidä uskottavana enää kukaan.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 17.12.2025, 10:26

    Ei ole oikein tiedossa muuta parempaa tahoa kuin YK, jolle IPCC tekee töitä ja jolla on parhaat tutkijavoimat käytössään.

    Tuo pitää Tolopainen paikkansa: päästöjen laskenta on paljon tarkempaa muilla sektoreilla kuin maankäytössä. Metsämaan maankäyttöluokan kokonaisepävarmuus on niin suuri, että emme tiedä onko se päästö vai nielu todellisuudessa. Kun tähän lisätään yhtä epävarma maatalousmaa ja maatalouden muut päästöt, epävarmuus ei siitä pienene.

    Kuva 4. 95 %:n luottamusvälit metsämaan raportointiluokkien vuosien 1990 ja 2024 nettopäästö- ja nettonieluarvioille sekä näiden vuosien välisille muutosarvioille.

    https://www.luke.fi/fi/uutiset/maankayttosektori-pysyy-suurena-paastolahteena-mutta-metsat-ovat-pieni-nielu-kasvihuonekaasuinventaarion-2024-ennakkotiedoissa

    Visakallo Visakallo 17.12.2025, 10:29

    Eli ovatko Nasan mittaukset siten kokonaisuuden kannalta tarkimmat?

    A.Jalkanen A.Jalkanen 17.12.2025, 10:32

    No eivät ole, vaan satelliitit ovat epätarkimmat. Ne eivät pysty erottelemaan kaasujen vaihtoa tarkasti eri maiden kohdalta. Lisäksi satelliitti ei taida nähdä muita kaasuja kuten metaania ja typpioksiduulia? Tilanne voi muuttua kun satelliittimittaus kehittyy.

Esillä 10 vastausta, 9,161 - 9,170 (kaikkiaan 9,559)
1 2 3 … 916 917 918 … 954 955 956