Metsien hiilinielu

Joillekin metsä on halkoliiteri jossa puun määrä vähenee aina kun käy ottamassa klapeja. Joillekin se on mainio hiilen sidontavehje lähivuosikymmeniksi, eikä käsittelyn muutosten vaikutusta kansantalouteen tarvitse huomioida. Todellisuudessa metsien kasvu riippuu poistumasta: kasvu alkaisi aikanaan hiipua jos metsiin vain varastoitaisiin hiiltä.

Tuo on merkillepantavaa, että YLE pystyi julkaisemaan noin järkevän artikkelin. Kävin kommentoimassa Hesarissa.

AJ:

EU-maiden vanhat nielutavoitteet yleispiirteissään: maille joissa metsän kokonaiskasvu on suuri, on suuret nielutavoitteet. Joillekin maille sallittiin vielä vuonna 2030 päästö, esim. Alankomaat ja Irlanti.

Soiden mukana olosta: ojitetut suometsät ovat khk-raportoinnissa mukana, koska katsotaan että ne ovat ihmistoiminnan piirissä. Puiden kasvu on nielussa ja maaperän hajoaminen on päästöissä. Ojittamattomat suot eivät ole mukana IPCC:n ohjeiden mukaisesti. Sisällyttäminen lisäisi nielua hiukan, mutta ei niin paljon kuin voisi olettaa, koska luonnonsuo päästää paljon metaania ilmaan.

YLE:llä on mainio yhteenveto hiilinielujen laskennan haasteista: Suomen metsien väitettiin olevan päästölähde, mutta uudet tiedot kertovat muuta – tästä on kyse.

Mainitaan että lehtiä ja neulasia on puissa entistä vähemmän ja luonnonpoistuma on kasvanut. Maan pohjoisosan harvennusrästien alueella metsät ovat ylitiheitä ja/tai kuolleisuus muista (osin tuntemattomista) syistä kasvanut. Tiheyden kasvattaminen tai kiertoaikojen pidentäminen voi olla nyt riskialtis kasvutoimi. Kasvutoimia pitää miettiä alueellisesti ja puulajikohtaisesti.

Pari asiaa on pielessä nykyisessä ilmastopolitiikassa.

1. Oletetaan, että metsien puusto voi olla iso hiilinielu täältä ikuisuuteen ilman seurauksia. Puuston nielun tulisi olla suunnilleen nollan suuruinen, jos metsien kasvu halutaan pitää ennallaan.

2. Maakohtainen laskenta ei ota huomioon tuontia ja vientiä. Emme ole oikeasti hiilineutraali maa, jos huomioidaan Kiinaan ja muualle ulkoistetut päästöt. Samaan tapaan meidän vientitavaroiden kuten teräksen valmistuksen päästöt kirjautuvat meille. Metsäteollisuus aiheuttaa hakkuillaan suuret laskennalliset päästöt metsissä ja suurin osa tuotteista menee vientiin.

Hiilineutraaliuslaskenta on siis vain suuntaa antavaa. Kannattaisi pyrkiä siihen, että päästöihin saadaan aleneva suunta ja nieluihin nouseva suunta. Jossain vaiheessa nämä trendit kohtaavat, eikä ole oleellista, onko se vuosi 2035 vai 2050.

AJ:

Luonnonmetsien hiilivarastot ovat lähes aina huomattavasti suuremmat kuin talousmetsien varastot. Tämä näkyy hyvin kun verrataan pohjoisen havumetsävyöhykkeen maita. Toisaalta kasvut ovat luonnonmetsissä pienemmät ja siksi joinakin vuosina mm. Kanadan ja Venäjän metsät ovat ollet päästö, kun metsäpalot ovat olleet suuremmat kuin suhteellisen pieni kasvu. Hoidetuissa talousmetsissä ollaan useimpina vuosina nielun puolella ja metsätuhot harvinaisia. Niinpä ilmastonmuutoksen torjunnassa ei autuaaksi tee välttämättä sekään, että lopetetaan metsien hoito tai vähennetään hakkuita reippaasti.

Professori Annika Kankaan kolumnissa (Metsälehden Metsämakasiini 8/2025) kerrotaan, että suometsien maaperän päästömalleja kehitetään entistä paremmiksi. Muun muassa vesipinnan vaikutus otetaan mukaan, jolloin saadaan näkyväksi sen säätämisen vaikutus päästöihin.

Kerrotaan myös suometsien päästöjen raportointien maakohtaisista eroista. Joissakin maissa käytetään pelkästään soiden pinta-alaan perustuvaa päästöarviota. Suomen suometsien päästömalli ottaa nyt huomioon kohonneet lämpötilat. Tilanne on hiukan epäreilu Suomelle, joka käyttää kehittyneempiä malliversioita, vaikka emme ole voineet juurikaan itse vaikuttaa lämpötiloihin. Toisaalta kasvukauden piteneminen lisää meillä metsien kasvua, mikä kompensoi tätä.

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000011705179.html

Entisen turpeennosto alueen palautuminen hiilineutraaliksi ei kestäkään 20 vuotta vaan 2 vuotta tuhkalannoituksen jälkeen. Uusi tutkimus vesittää viherterroristien väitteen pitkästä hiilen päästö ajasta aukoilla.

Lähes sama tilanne on kangasmaiden aukoilla, kun ensin heinäkasvit ja heti perään vesakko ja muut taimet valtaa alan.

Vieläkin ihmetyttää Ruotsin kivennäismaiden suuri hiilinielu. Sen on kerrottu johtuvan mm suurista hakkuista, siis hakkuutähteistä? Lasketaanko asia toisin Suomessa. Kuinka kauan hakkutähteiden oletetaan säilyvän. Kannot ainakin säilyvät vuosikymmeniä. Voitaisiinko Suomen tilannetta parantaa jättämällä kaikki hakkuutähteet, oksat ja kannot metsään. Näinhän moni tekeekin. Miten Luke olettaa laskelmissaan.

En vieläkään ymmärrä miten suuret hakkuut Ruotsissa lisäävät maaperän nielua hakkutähteiden kautta mutta Suomessa ei. Oletetaanko Lukessa että kaikki hakkuutähteet kerätään ja poltetaan Suomessa. Itse en ole  koskaan antanut kerätä niitä. Ja niin tehneet monet muutkin lähinaapurit.

Suomi häviää Ruotsille kaikessa.

-Ruotsin metsien kasvu on elpynyt notkahdusta 110 milj.m3 edeltävälle tasolle 125 milj.m3. Suomessa taas metsien kasvu junnaa 103 milj.m3 tienoilla kaukana huipusta 108 milj.m3:stä.

– Ruotsin metsiä on koetelleet laajat kaarnakuoriaistuhot ja metsäpalot ja lisänneet luonnon poistumaa, mutta Suomessa mitään katastrofeja ei ole ollut ja silti louonnon poistuma suurenee.

– Ruotsissa hakkuukarikenielu kivennäismailla on pysynyt ennallaan, kun taas Suomessa nielu on poistunut ja turvemailla tuplaantunut.

– jne