Keskustelut Puukauppa Mikä nostaisi kuitupuun hinnan?

Esillä 10 vastausta, 191 - 200 (kaikkiaan 876)
  • Mikä nostaisi kuitupuun hinnan?

    Merkitty: 

    Elämme tällä hetkellä ns. hyvässä puukaupan syklissä. Tukkipuun hinnan huitovat parhailla päätehakkuuleimikoilla 70 eurossa ja ylikin. Hinta on jo sitä tasoa, että sahatkin ovat lähteneet hakemaan halvempaa raaka-ainetta kakkosharvennuksilta. Kuitupuun hinnassa ei tasokorotusta kuitenkaan ole näkynyt, vaikkakin lievää nousua vuosikymmenten hintalaskettelun jälkeen on ollut. Toisaalta sellulla on samaan aikaan tahkottu satumaisia voittoja.

    UPMn toimari totesi lehtihaastattelussa firman ostavan puuta markkinahintaan ja sillä selvä. Toimittaja kysyi tuossa yhteydessä kuitupuun hinnannousun perään. Eli ei toiveita sillä puolella, mikä tietysti on selvä: firma pyrkii luonnollisesti minimoimaan raaka-ainekustannuksen.

    Jos ajatellaan kuitupuun ostajapuolta, niin heitähän on noin kolme. Ei tarvitse olla Sherlock, jos ajattelisi, että heillä olisi toimiva mekanismi hinnan kurissa pitämiseen. Vaikka ei Suomessa kartelleja ole… Ei tarvitse maksaa, kun saa halvallakin.

    Jos ajatellaan tarjontapuolta, niin ylitarjontaa kuitupuuhun on vuosikymmenten aikaan tahkottu niin paljon, että se ei sula koskaan. Ja kuitupuun kasvu yltyy ilmaston lämmetessä. Lisäksi tukin laatuvaatimuksia voidaan tarvittaessa muuttaa, jotta kuitupuun tarjonta pysyy hyvällä tolalla.

    Kuitupuun hintaa voisi nostaa vain ja ainoastaan kuitupuuhun kohdistuva lisäkysyntä. Huom! ei siis selluun kohdistuva lisäkysyntä, koska nämä kolme edellä mainittua firmaa hallitsevat kuitupuumarkkinaa, eikä sellun hinta siirry kuitupuun hintaan, ei sitten millään.

    Onko kiinalaisten tehdashankkeet vastaus tähän kuitupuun liian alhaiseen kysyntään? Ehkä on, mutta todennäköisesti vain paikallisesti, jolloin nykyfirmat voivat siirtää hankinta-aluettaan toisaalle ja nollata vaikutuksen. Tai sitten kiinalaiset opetetaan nopeasti vallitsevaan hintatasoon nykytoimijoiden toimesta. Pidän kahta viimeistä aika todennäköisenä skenaariona, jos joku ulkopuolinen tehtaan Suomeen saa rakennettua. Nythän tehdashankkeita jarrutetaan nykyfirmojen puolelta lobbaamalla  huolia kuitupuun riittävyydestä, vaikka puutetta on vain ilmaisesta puusta.

    Keksiikö joku perustellun mekanismin, jolla puun hinta nousisi Suomessa pysyvästi ja niin paljon, että siitä hyötyisi myös metsänomistaja? Ja vielä sellaisen mekanismin, ettei joku vedä mahdollista nousuvaraa välistä kasvavina korjuukuluina, välityspalkkioina tms? Metsänomistajat tarvitsisivat jonkun edunvalvontajärjestön.

  • Puuki

    Ei se pinomittakaan  turha tarkistusmittana ole, jos erot on (jonkun omasta mielestä )30 -50 %:n luokkaa. Pitää tietysti osata tehdä sekin kunnolla ja riittävän hyvin.

    Metsän puuston etukäteen mittauskin onnistuu vaikka kuinka tarkkaan , jos maksaja ko. hommalle vain löytyy.

    Jätkä

    Meillä on kyllä silloin hyvin perusteltu huoli Suomen metsäopetuksen tasosta, jos metsäammattilaiset eivät pysty selvittämään leimikon puumää ja päällepäin näkyvää laatua ennen hakkuuta!

    Jopa on esitys!

    Jos halutaan tehdä tarkkaa työtä leimikossa ennenkuin pistetään nimi kauppakirjaan, niin pitää varautua siihen, että se maksaa . Kun vielä jokainen mahdollinen ostaja tekee saman, se laskun summa kertautuu. Kannattaa tehdä vain isoja ja hyviä leimikoita, että vähän jää kulujen jälkeen kantorahaakin.

    Metsänarvioinnin Suomenmestaritkaan eivät pysty tekemään tarkkoja laskelmia metsästä, vaikka ovatkin taitavia käytämään apuvälineitä ja myös niitä käyttävät.

    Arviot ovat arvioita, mutta uskon, että metsäalan huiput Visakallo ja Jeessi pystyvät tekemään täydellisen ”leimausluettelon” kuviosta kuin kuviosta. Tosin kummankin tulos on takuulla erilainen ja kohtalaisen kaukana oikeasta…

    Planter Planter

    Kun ensimmäisiä puukauppoja tein, tuli  mieleen, että meniköhän mittaus oikein, kun itselle ei jäänyt oikein mitään todistetta siitä.

    Seuraavalla kaupalla, kun tien varteen tuli nätti tukkipino, eikä puita lähtenyt kesken hakkuun sahalle, päätin tarkistaa asian. Laskin tukit pituusluokittain. Kuvasin pinon eri etäisyyksiltä ja eri puolilta, mittakepit pystyssä ja pokittain pinon vieressä, mittanauhat muutamien pöllien päissä.

    Kuvista, joisssa on mittakepit, voi laskea pinon tilavuuden. Tietokoneella on kuvista helppo laskea paljonko pinossa kiintotavaraa ja paljonko tyhjää. Tai voi laskea suoraan kiintokuutiot käyttäen keskimääristä tukkipituutta ja keskimääräistä tyven halkaisijaa.

    Kun sitten sain mittaustodistuksen, oma pinomittaus näytti kiintokuutioissa 5% suurempaa tukkimäärää.

    Erään hakkuun yhteydessä, kun kävin itse seuraamassa hakkuuta tuli ”ratsia”. Kyselin mistä on kysymys. Metsäyhtiö käy tarkistuttamassa motomittauksen pistokokeilla eri työmailla. Kyseessä oli ulkopuolinen firma, joka kävi metsäyhtiön toimeksiannosta tarkistamassa mittauksen. Virhe oli niin päin, että se näytti 3% liian suurta puumäärää.

    Itse uskon, että ainakin kaikki suuret toimijat pyrkivät mahdollisimman luotettavaan tulokseen. Jos epäilys hiipii mieleen, niin kannattaa tehdä itse edellä mainittu takistusmittaus, eikä rakentaa asiasta itselleen pakkomiellettä.

    https://tapio.fi/wp-content/uploads/2015/05/Puutavaranmittauslainsaadannon_evaluointiraportti_2016.pdf

    mehtäukko

    Jessi, kyllä tämä Jovainin heittämä ilmakupla kannattaisi setviä loppuun asti ,- vaikka röörilikkeen tiskiltä.

    Mutta kun näyttää siltä että on mustaa savua ilman tulta…?! Ja palokunnan ukot  jo juoksentelevat pitkin lepikoita.

    Jätkä

    <div class=”comment__text js-discussion-text”>

    Ei se pinomittakaan  turha tarkistusmittana ole, jos erot on (jonkun omasta mielestä )30 -50 %:n luokkaa. Pitää tietysti osata tehdä sekin kunnolla ja riittävän hyvin.

    Metsän puuston etukäteen mittauskin onnistuu vaikka kuinka tarkkaan , jos maksaja ko. hommalle vain löytyy.

    -Puukin mainitsema mittaus onkin eri juttu kuin arvio. Kuinka moni täältä on ollut oikealla metsän mittauksella? Yksi on ainakin varmasti tehnyt sitä, mutta entä muut?

    Kun ostohenkilö ei ehdi edes palstalla käydä, tai korkeintaan hiljentää auton vauhtia varastolaanin paikkeilla, ei oikein voi puhua edes arviosta.

    Pinomittausvaiheessa ramppasimme pitkin maakuntaa ihan oikeien – myytyjen pinojen ääressä.

    Vaikka pinot oli tehty sitä varten, että niistä mitataan luovutusmittaus, ne olivat luvattoman usein siinä kunnossa, että sääntöjen mukaan : ”Mittauskelvoton”.

    Kun pino on tehty metsätien ojaan ilman aluspuita, on talvella, maan ollessa jäätyny, mahoton määritellä alavarvi. Kun pino on kolme metriä – tai enemmän korkea, on yksin melko vaikea määritellä pinon yläreuna. Muut tekijät voidaan paremminkin sopia ostajan ja myyjän kanssa kohdalleen – joku tekijä jopa mitata  ja laskea.

    Esim puutavaran pituus on seikka, joka usein jätettiin tarkastamatta, koska mentiin nimellismitalla. Hankintamiehet tekivät joskus jopa kymmenen senttiä liian lyhyttä kolmosta – mitan kanssa. Sitten kerros tasan kolmosta päälle hieman tasoitellen.

    Nykyisin konesavotan puut pitäisi pinota uudelleen, jos halutaan puhua pinomittauksesta. Kuitenkin – Jos mittapino ladotaan uudestaan – ja uudestaan – niin joka kerta tulee eri tulos.

    Paitsi tietenkin palstan mestarimittaajilla.

    </div>

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Jovain haluaisi siis verrata puumääriä ennen hakkuuta ja hakkuun jälkeen. Ennen hakkuuta voidaan tehdä puustoarvio, mutta se ei ole koskaan yhtä tarkka kuin motomitta tai tehdasmitta. Useimmiten arvio on tehtykin, metsäsuunnitelmaan tai leimikkoselosteeseen.

    Hakkuusopimuksessa sovitaan ne puutavaralajit, joita hakataan ja mikä niiden yksikköhinta on. Tilitys tulee sitten yksikköhintojen ja määrien tulona. Puuta ei pitäisi avohakkuun yhteydessä hävitä minnekään, paitsi tietenkin hukkapuu, joka jää metsään. En oikein hahmota, missä vaiheessa tässä voi tehdä vilunkia. Metsänomistajan kannattaa kuitenkin valvoa, että tukkia ei mene kovin paljon järeäksi kuiduksi, joka on nykyään haluttua tavaraa.

    pihkatappi pihkatappi

    Onhan tuossa jo kerrottukin, en tiedä referoinko oikein. Hakataan normaalisti suurin osa ja sitten vaikka lähtiessä viimeinen kuvio hakataankin seuraavaan kauppaan tai olemattomaan kauppaan. Tuo vilunki ei onnistu muutoin kun että puutavara-autoilija on koneketjun kavereiden kanssa rikoskumppani. Oikeastaan korjuuesimiehenkin pitäisi olla mukana että mafia toimisi. En usko että kovin montaa tapausta on, mutta varmaan jovain sitten on tällaisen tai vastaavan himmelin tavannut. Lyätiinhän niitä Kuusamossa tosiaan rautanauloja tyvitukkien päihin, että saatiin parhaat tyvet kuidun hinnalla.. Minultakin varastettiin kerran auto ja peräkontti tyhjennettynä hylkäsivät, että on niitä oikeasti noita rosvojakin.

    Jean S

    Listaa voidaan muutenkin vaihtaa vaikka kuvioittenkin rajoilla jos niin halutaan, tai vaikka silloin kun apti tai paljon puhuttu markiisi vaihtuu kesken päivän. Motokuskin tai puutavara-autoilijan ei tarvitse tietää yhtään mitään siitä, minkälaiset paperit yhtiö lähettää metsänomistajalle tai paljonko metsänomistajan tilille menee euroja.

    Muistaakseni keväämmällä keskusteltiin muutenkin siitä, minkä takia motokuski ei saisi antaa metsänomistajalle tietoja / listoja / muuta vastaavaa.

    Hakkuusopimuksessa sovitaan vain hinnat per kuutio. Mutta montako kuutiota lopulta hakataan ja mitäkin laatua – niinpä. Sitä ei voikaan metsänomistaja tietää.

    Tolopainen

    Täällä kuvitellaan että Suomi on joku Italia. Eiköhän rikolliset hääräilee aivan jossain muualla kuin yritystoiminnassa. Epärehellisyys yrityspuolella ei onnistu. Asiakkaat valittaa nykyisin herkästi ja kaikki reklamaatiot tutkitaan. Niin tapahtuu jos epäilee vilppiä puukaupassa yhtiöt eivät ole mafian hallussa. Jokainen reklamaatio selvitetään ja hyvitystä tulee virheistä nykyisin, jos on aihetta.

    pihkatappi pihkatappi

    Selvisihän se Kuusamon sahan tapauskin, rosvot joutui linnaan ja suurinosa asianosaisista metsänomistajista ei edes tiedä tapahtuneesta,eli yritys toimi tapauksessa oikeastaan itsekin vilpillisesti. Yritykset eivät tee rikoksia, mutta työntekijät ja alihankkijat voivat tehdäkin. Yritys voi kuitenkin peitellä tapahtuneen rikoksen, jos siitä tulee mahdollista imagohaittaa.

Esillä 10 vastausta, 191 - 200 (kaikkiaan 876)