Kliseillä mennään. Pienellä vaivalla saadaan rungot luettua ja mitattua, jos halutaan ennakkoon tieto kuutiosisällöstä. Nähdään myös laadut ja jakaumat. Ei yllä moton mittaustarkkuuteen, mutta 5 % tarkkuus on jo riittävä. Tuo suorittavan 50 % on jotain muuta. Toisaalta vastaan on tullut moton mittaamia jopa 50 % heittoja. Olisiko nekin kliseitä vai ihan oikeita mittaustuloksia. Moton kontrolli antaa helposti 0-2 % oliko 4 % sallittu ja mittaa samalla tarkkuudella listalla näkyvät ja näkymättömät. Sattuu niitä torkahduksia motoillekin.

Miksi helvetissä yrittäjä laittaisi koneensa mittaamaan liian vähän, kun saa palkan työstään sen saman mittalistan mukaan, kuin mo puukauppatilinsä?

Nyt voisi osa laittaa foliohatun päähän ja lähteä area 51 aidan taakse katsomaan sinne piilotettuja Usan kidnappaamia ufoja, sellaista turinaa on ilmassa 🤣

On iso työ mitata ennakkoon leimikot koska metsään.fi:ssä monet kuviot ovat aika hyvin arvioitu. Voihan niitä yrittää mittailla ja arvioida esim. kokemuksen mukaan suunnilleen. Tukki- ja kuitusaannin näkee mettämies kuviosta suurin piirtein, laadunkin jossain määrin. Jos motomitan kalibroi ainakin järeässä leimikossa päivittäin, niin ei se sitten pitäisi kovin suurta virhettä antaa.

Tuosta tarkkuudesta on vaikea sanoa %:n määrää, koska se riippuu myös esim. katkonnasta – onko saha- vai sellutarpeen ostaja! Ainakin Metsäkeskuksen arvioinneissa ammattimies sai kenkää sisäisessä tarkkailussa  vasta 20 %:n eron ylityksestä! Metsäsuunnitelman arviota verrattiin leimikon hakkuusta saatuun määrään.

<div class=”comment__text js-discussion-text”>

Ettei nyt jäsi epäselväksi asiaan syvällisemmin perehtymättömälle metsänmyyjälle, niin ne ”ennakkoon mitatut,  laatu-, ja jakaumapöytäkirjat ” eivät taida painaa missään puun myyntivaiheessa pennin vertaa.Korjaan sentin.

Vai olisiko jollain jäsenellä peräti muuta tietoa?

-Kyä Jämpti on niin. Arviot heitetään hatusta. Metsäsuunnitelman tekijät mittailevat relaskoopilla sieltä täältä. Ja suunnitemaa pidetään Jumalansanana.

Joka vuosi on järjestetty maakunnallisia ja sitten valtakunnallisia metsätaitokilpailuja METSÄSUUNNITTELIJOILLE – Myös muut alalle vakavasti paneutuneet voivat niihin osallistua.  Ammatissaan kaikki kesät metsäsuunnittelua tekevät pannaan niissä tuloslistalla järjestykseen ja ero kärjen ja häntäpään suorituksissa on suuri.

Voidaan kuitenkin sanoa, että kisailijat valtakunnan mestaruuskisoissa ovat huippusuunnittelijoita kaikki.

Nämä ammattilaiset eivät osu läheskään aina puumäärissä , pituuksissa, järeyksissä jne edes lähelle totuutta, joka toki on MITATTU sangen tarkasti. Jopa niin tarkasti, että päästään lähelle MOTO-mittauksen tarkkuutta.

Kuitenkin esim runkojen läpimitta on sovittu mitattavan vain yhdeltä kantilta ja se on aina sama kaikille puille. Pituudet saadaan selville tarkasti korkeusmittarilla  jne. Kuutioinnissa käytetään taulukoita, eli MOTO mittaa todellisen puumäärän.

Puufirman ostohenkilö heittää hatusta lukemat, hänellä ei ole aikaakaan nussia joka leimikossa täyttä aikaa. Jos isäntä näyttää olevan ”vaiheessa” (PA), niin arvioidaan tukkia tulevan vähän enemmän, jne. Palstalla taitaa olla Joovaanin lisäksi joitakin muitakin, jotka luottavat ostohenkilön auton ikkunasta tekemään arvioon enemmän kuin MOTOn mittaukseen, mutta heille kai voi mitään.

Kun oli kloppi, niin paikallinen Metsäteknikko ( MTI-nimikettä ei oltu silloin vielä keksitty) – teki kotona leimikon. Leimausluettelossa oli kuutioita 150. Pinoon kertyi kuitenkin 450 mottia. No yllätys oli ihan iloinen yllätys. Ostaja kakisteli, kun hinta pirulainen oli laskenut kaupanteon jälkeen. Oli kuitenkin aika läheinen sukulainen ja asia lutviintui.

</div>

Kappas…

Joko jessekin on huomannut että pikkuisen kannataa katsoa koska puuta myy… Kuidusta sen verran että onhan se vitosen noussut, katsotaan miten jatkossa…