Keskustelut Puukauppa Mikä nostaisi kuitupuun hinnan?

Viewing 10 replies - 71 through 80 (of 876 total)
  • Mikä nostaisi kuitupuun hinnan?

    Elämme tällä hetkellä ns. hyvässä puukaupan syklissä. Tukkipuun hinnan huitovat parhailla päätehakkuuleimikoilla 70 eurossa ja ylikin. Hinta on jo sitä tasoa, että sahatkin ovat lähteneet hakemaan halvempaa raaka-ainetta kakkosharvennuksilta. Kuitupuun hinnassa ei tasokorotusta kuitenkaan ole näkynyt, vaikkakin lievää nousua vuosikymmenten hintalaskettelun jälkeen on ollut. Toisaalta sellulla on samaan aikaan tahkottu satumaisia voittoja.

    UPMn toimari totesi lehtihaastattelussa firman ostavan puuta markkinahintaan ja sillä selvä. Toimittaja kysyi tuossa yhteydessä kuitupuun hinnannousun perään. Eli ei toiveita sillä puolella, mikä tietysti on selvä: firma pyrkii luonnollisesti minimoimaan raaka-ainekustannuksen.

    Jos ajatellaan kuitupuun ostajapuolta, niin heitähän on noin kolme. Ei tarvitse olla Sherlock, jos ajattelisi, että heillä olisi toimiva mekanismi hinnan kurissa pitämiseen. Vaikka ei Suomessa kartelleja ole… Ei tarvitse maksaa, kun saa halvallakin.

    Jos ajatellaan tarjontapuolta, niin ylitarjontaa kuitupuuhun on vuosikymmenten aikaan tahkottu niin paljon, että se ei sula koskaan. Ja kuitupuun kasvu yltyy ilmaston lämmetessä. Lisäksi tukin laatuvaatimuksia voidaan tarvittaessa muuttaa, jotta kuitupuun tarjonta pysyy hyvällä tolalla.

    Kuitupuun hintaa voisi nostaa vain ja ainoastaan kuitupuuhun kohdistuva lisäkysyntä. Huom! ei siis selluun kohdistuva lisäkysyntä, koska nämä kolme edellä mainittua firmaa hallitsevat kuitupuumarkkinaa, eikä sellun hinta siirry kuitupuun hintaan, ei sitten millään.

    Onko kiinalaisten tehdashankkeet vastaus tähän kuitupuun liian alhaiseen kysyntään? Ehkä on, mutta todennäköisesti vain paikallisesti, jolloin nykyfirmat voivat siirtää hankinta-aluettaan toisaalle ja nollata vaikutuksen. Tai sitten kiinalaiset opetetaan nopeasti vallitsevaan hintatasoon nykytoimijoiden toimesta. Pidän kahta viimeistä aika todennäköisenä skenaariona, jos joku ulkopuolinen tehtaan Suomeen saa rakennettua. Nythän tehdashankkeita jarrutetaan nykyfirmojen puolelta lobbaamalla  huolia kuitupuun riittävyydestä, vaikka puutetta on vain ilmaisesta puusta.

    Keksiikö joku perustellun mekanismin, jolla puun hinta nousisi Suomessa pysyvästi ja niin paljon, että siitä hyötyisi myös metsänomistaja? Ja vielä sellaisen mekanismin, ettei joku vedä mahdollista nousuvaraa välistä kasvavina korjuukuluina, välityspalkkioina tms? Metsänomistajat tarvitsisivat jonkun edunvalvontajärjestön.

  • Jätkä

    ”Lasermittaus” tehdään ns mittaportissa, jossa kuorma kuvataan. Mittaus tapahtuu myös ladonnan ja järeyden toteamiseen.

    Raumallekin kaukaa ajavien autojen kuljettajat hoksasivat äkkiä, että jo pieni pölkkyjen asettelu kasvatti kuormaa jopa motin – pari. Näppärä nosturinkäyttäjä livautti paksummat pölkyt karikkaa vasten sen viemättä yhtään ylimääräistä aikaa.

    Metsähallituksen savotoilla, joissa puumäärät olivat pystymitattu, sai viitseliään autoilijan ajosta tehdasmitalla enemmän kuin pystyssä oli ollut. Autokuski kertoi, että hän kohentaa kuorman aina muutama kilometri ennen tehtaan porttia. Silloin oli kyse Poriin ajetusta kuitupuusta, joka mitattiin manuaalisesti.

    Tolopainen

    Metsäkaupassa ei ole kuin yksimitta, jonka mukaan kaikki saavat tilinsä, ei kannata alkaa sekoilla.

    Jovain

    Näinhän se on sama mitta kaikille. On tarkka ja oikeudenmukainen mitta, mutta myös huono siinä, että on manipuloitavissa. Motomitassa kaikki on mahdollista, näin kertovat…. Pidänkin mittauksen valvontaa virallista mittausta enemmän kulissina. Toimeksiantoja on vähän, toimintakertomusta ei löydy mistään ja erimielisyyksistä yleensä sovitaan. Puutavarayhtiöt ovat valmiita sopimaan, myös virallisen mittaajan toimeksiannosta. Ensimmäistäkään oikeuden ennakkopäätöstä ei ole olemassa. Tämähän on pelleilyä.

    puunhalaaja

    Lisääntynyttä puun vientiä Ruotsiin tai muualle on esitetty keinoksi nostaa puun hintaa. Samoin tehdasinvestointien arvellaan näin vaikuttavan, kun samalla puuerällä on enemmän ottajia.

    Eikös periaatteessa samalla tavalla vaikuta kaikenlainen luontopiiperrys? Mitä enemmän kaupunkilaiset nuoret metsänomistajat hoitavat omaisuuttaan muut kuin talousarvot edellä, sitä vähemmän heidän metsistä tulee puuta markkinoille. Tämä taas parantaa niiden omistajien asemaa, jotka pyrkivät maksimaaliseen puuntuottoon.

    Eli ei väliä meneekö naapurin puut Ruotsiin vai jääkö ne pystyyn, vaikutus on sama.

    A.Jalkanen

    Mittaus ja katkonta on kaksi eri asiaa. Mittaukseen luotan, sen sijaan katkonnassa olisi kehittämistä, kuten tälläkin palstalla on moneen kertaan vatuloitu.

    pihkatappi

    Toimijoiden määrä puukaupassa on suuri ja vaihtuva. Ja omistajat vaihtuu ja uusia tulee. Ei mitään syytä epäillä etteikö jossainpäin olisi epärehellistä toimijaa. Eikä tuosta ole kuin kymmenkunta vuotta kun Lappipanelin tyvitukkeihin lyötiin pinoissa rautanauloja päihin ja sitten raakattiin ja isännälle raakin hinta ja ukot osti raakit, napsi tyvestä naulat pois ja sahasivat kenttäsirkkelillä omia taapeleita. Eli tuohan oli jo järjestäytynyttä rikollisuutta, mutta ei varmastikaan yrityksen johtoportaan masinoimaa, vaan noiden työntekijöiden välistäveto.

    Mitä kokemuksia Jovain on ihmetellyt, hieman pintaa syvemmältä.

    mehtäukko

    AJ toteamukseeen jatkan sen, että puukauppakirjaan hyväksytyt teesit ovat leimikon toteutuksen ohjenuora. Tämä ohjenuora voidaan pilata esim. ahneella mottikiimalla tai ammattitaidottomalla toiminnalla etenkin haastavissa leimikoissa: korjuu-olot vaikeat, maasto vaikea, puun laatu jostain syystä huono…jne. Mittalaitteen manipuloinnilla on hyvin lyhyt tie.

    mehtäukko

    Optin katkontaa ei siten auta paljon vedätellä suuntaan eikä toiseen. Sopimus mikä sopimus.

    pihkatappi

    Opti voi määrätä rinnankorkeudelta kaikki alle 19 cm puut kuitupuiksi, sellaista ei ole missään sopimuksessa, vain ohjelmaan määriteltynä sen hetkisenä vakiona.

    Puuki

    Jos epäilee mittaustulosta , niin voihan sen tarkistuttaa virallisella mittauksella.

    Yhden kerran on ostaja-osapuoli tässä vuosikymmenten aikana selkeästi viilannut puita myydessä linssiin .  (Jos ei mukaan lasketa näitä kartellihässäköitä, mutta antaa niiden olla) .

    2. tapaus  oli vahva epäily, kun järeäpuustoisessa päätehakkuuleimikossa puiden keskikoko oli kutistunut omasta mielestä ihan liian pieneksi ja korjuukulut sitä mukaa nousi. Mutta jälkeenpäin kantojen laskeminen ei oikein  kiinnostanut, koska se on melko epävarmaa  ja kallista hommaa sekin .

    Jonkinlainen virhemarginaali on pakko mittauksessa olla, koska ei ole absoluuttisen oikeaa mittaustulosta saatavissa muuten kuin upotusmittauksella, joka ei ole yleensä mahdollista eikä mittauskustannusten takia järkevääkään. Motomitassa se on 4 % , samoin tarkistusmitassa.

Viewing 10 replies - 71 through 80 (of 876 total)