› Keskustelut › Metsänhoito › Miksi hirvikanta-arvioissa sallitaan systemaattinen virhe?

Esillä 10 vastausta, 121 - 130 (kaikkiaan 174)
1 2 3 … 12 13 14 … 16 17 18

  • Miksi hirvikanta-arvioissa sallitaan systemaattinen virhe?

    Sent on: 25.11.2018, 11:12

    Merkitty: 

    Luken hirvitietotaulukoista selviää, että tämän vuosikymmenen alin talvikanta saavutettiin vuonna 2011, noin 85 000 yksilöä.

    Vuonna 2017 talvikanta oli Luken mukaan 88 500 (95 % luottamusväli 76500 – 101000 hirveä).

    Liikenneviraston mukaan hirvikolareita oli vuosina 2010…..2012

    1351+1222+1366 = 3939.  Kolmen vuoden keskiarvo 1313

    Liikenneviraston mukaan hirvikolareita oli vuosina 2015…..2017

    1808+1881+1824 = 5513. Kolmen vuoden keskiarvo 1838

    Hirvikolareiden määrä on kasvanut 40%

    Hirvien määrä on kanta-arvioiden mukaan kasvanut vuoden 2011 minimin 85 000 yksilöstä vuoden 2017 määrään 88 500.

    Hirvien määrä on kasvanut arvioiden mukaan 4%.

    Liikennemäärät ovat jonkin verran kasvaneet, mutta myös riista-aitoja on rakennettu lisää, joten kolmen vuoden kolareiden keskiarvot kuvaavat varmaan aika hyvin kolareiden määrän kehitystä ja siten hirvikannan kehitystä.

    Onko mahdollista, että kolarimäärä kasvaa 40% ja hirvikanta vain 4% ?

    Kolarikehityksellä  laskettuna 2017 talvikanta olisi 1,4 x 85 000 = 119 000

    Luke kyllä laskee määrät oikein, mutta laskennan lähtötiedot ovat väärät. Laskenta perustuu lähinnä  koirien antamaan raportointiin hirvikannan koosta ja rakenteesta, jolloin lopputulos on virheellinen.

     

    Tekijä
    Planter Planter
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Timppa 11.12.2018, 15:20

    Kunhan niitä hirviä näkisi joskus elävinä.  Olin  tänä syksynä 12 päivää hirvimetsällä.  En nähnyt yhtään hirveä elävänä.  Ainakin meidän alueella hirvikanta on pudonnut.  Aiemmin ammuttiin suuri osa saaliista karkkohirviä.  Nyt 10 ammutusta saatiin vain yksi muusta kuin koiran ajosta.  Oli naimaporukka liikenteessä ja siitä tuli yksi sonni saaliiksi.

    Ei se kannan arviointi kovin helppoa ole.  Mielenkiintoista olisi tietää millainen muuttovoitto meillä on.  Suuri voitto selittäisi paljon.

    sitolkka 11.12.2018, 15:36

    Esimerkiksi Ranuan eläinpuistossa pääsee näkemään hirven elävänä. Sen pitäisi riittää jokaiselle suomalaiselle. Ainakin metsänomistajalle.

    Peoleo 11.12.2018, 15:47

    ”Reaaliaikainen (saman vuoden) arvio perustuu suuressa määrin metsästäjiltä saatuun tietoon. Se ei sisällä tarkentavaa takaisinlaskentaa ja on sen vuoksi epätarkin.”

    Metsästysseurat tekevät alueelleen jäävän kannan arvioinnit itsenäisesti eikä yksittäisen seuran hirvikannalle voida tehdä tarkentavaa takaisinlaskentaa yksinkertaisesti siitä syystä, että millään seuralla ei ole täysin ns. omaa hirvikantaa. Esimerkiksi sellaiset seurat, joiden alue pääasiassa vasomisaluetta, voivat metsästää alueeltaan vuosittain jopa kymmenen hirveä ja siitä huolimatta jahdin jälkeen alueelle ei jää kuin yksittäisiä elukoita. Ja näin vuodesta toiseen. Toisaalta on seuroja, joilla jahdin jälkeen jää ilmoituksen mukaan tiheä hirvikanta, vaikka muutaman kaadon saaminen tuottaa vuosittain vaikeuksia. Hirvet tulevat alueelle talvehtimaan vasta jahdin loppuvaiheessa. Jos tulevat eikä ole tänä syksynä muualla jo sitä ennen ammuttu. Ei seurakohtainen takaisinlaskenta onnistu. Suuralueilla on jahdin jälkeen takaisinlaskentaa toki tehtykin.

    Jäävän kannan arvioinnin virheeseen ja mahdolliseen aliarvioon vaikuttaa myös se, että kukin seurue antaa arvionsa oman jahdin päätyttyä. Jotkut lopettavat metsästyksen jo ensimmäisenä viikonloppuna sulan maan aikana käymättä läpi kuin pienen osan seuran alueesta ja viimeiset arviot tulevat joulukuun lopulla jahtinsa lopettavilta seuroilta. Sieltä missä metsästys jatkuu joulukuulle, voi siirtyä  koko ajan hirviä jo jahtinsa lopettaneiden seurojen alueille ja hirvet saavat olla siellä kenenkään häiritsemättä. Samalla ne eivät tule mukaan minkään seuran kanta-arvioon.

    Yksi hirvikannan säätelyyn liittyvä epävarmuustekijä, jota ei tällä keskustelupalstalla ole tuotu vielä esiin, on myös kuluneen kauden vasatuoton arvioinnin  ja tulevan vuoden vasatuoton ennustamisen onnistuminen. Näilläkin on merkitystä kannan säätelyn onnistumisessa.

    Kannan koon selville saamiseksi on käytetty myös lentolaskentoja (jossakin jopa vuosittain) , mutta jäykkäsiipisellä koneella tehtyihin laskentoihin liittyy myös melkoisia virhetekijöitä. Sääolosuhteet, lentäjän ja laskijoiden ammattitaito muun muassa. Itsekin olen joitakin kertoja ollut mukana koneessa. Joskus on päässyt pahoinvointi yllättämään ja laskentatarkkuus ei varmaan ole ollut tällöin paras mahdollinen. Eri puolilla pohjoista pallonpuoliskoa tehtyjen tutkimusten mukaan lentolaskennassa saadaan hirvet  laskettua 70-100% tarkkuudella. Eli tulos voi olla 30% alimitoitettu. Tarkin laskentatulos saataisiin kattavalla helikopterilaskennalla, mutta se maksaisi maltaita.

    Homma hanskassa ja hanskat hukassa.

     

    Planter Planter 11.12.2018, 16:39

    Ei mitään seurakohtaista takaisinlaskentaa voi tietenkään tehdä. On kai ajateltu, kun hirvi”talous”-alueet on perustettu, että se olisi se pienin yksikkö, jonka sisällä samat hirvet seilaavat…vaikka ei ne mitään rajoja tunne.

    Se ongelma tässä onkin, että metsästäjien mielestä jokaisella 1000-hehtaarilla pitäisi olla vähintään 3 hirveä, että kaikille olisi metsästysmahdollisuus. Ne eivät tunnetusti jakaannu tasaisesti, joten jossain on paljon enemmän ja keskimääräinen kantakin karkaa. Tämä on taimikonhoitajan kannalta murheellinen systeemi. Ei kai sentään hirvenkaato voi olla perustuslaissa määritelty oikeus, joka kuuluu joka syksy kaikille.

    Arvioiden epätarkkuuden taustalla taitaa olla sellainenkin syy, että tavallisella rivimetsästäjällä ei ole hajuakaan mistään kannanarvioinnista. Ei tiedetä, että havaintokortti on tärkeä, eikä täytetä sitä huolellisesti tai lyödään leikiksi ja täytetään puutaheinää.

    puunhalaaja 11.12.2018, 17:52

    ”Esimerkiksi Ranuan eläinpuistossa pääsee näkemään hirven elävänä. Sen pitäisi riittää jokaiselle suomalaiselle. Ainakin metsänomistajalle.”

    Viimeksi näin hirven kun otin olutta patiolla syysauringossa, meni peräkärryssä komeasti kohti lahtivajaa. Oletettavasti oli yksi neljästä hirvestä jotka ovat lähimaastossa pyörineet.

    Peoleo 11.12.2018, 17:55

    Planterin viimeinen kommentti pitää  paikkansa. Toisaalta kaikki eivät uskalla laittaa ns. todellista määrää, koska naapurit eivät kuitenkaan uskoisi. Sitkeässä on myös  uskomus, että samat hirvet tulee ilmoitettua moneen kertaan, sillä jos me laitetaan todellinen jäävä kanta, niin osa meidän alueella jahdin jälkeen olevista hirvistä on merkitty jo naapuriporukan havaintokorttiin jääväksi kannaksi. Näin uskotaan vaikka on jo vuosia sitten on pystytty osoittamaan, että päin vastoin osa hirvistä jää eri syistä merkkaamatta ja metsästäjien jäävän kannan ilmoitus on ollut järjestelmällisesti alimitoitettu.

     

    Anton Chigurh Anton Chigurh 11.12.2018, 18:03

    Veikko Hakkarainen Lieksasta puki huolensa sanoiksi maaseudun tulevaisuudessa (10.12.2018): ”…Hirvenmetsästys on jo lopetettu, koska hirviä ei ole jahtimailla…  …Lieksaan annettiin vain pieni määrä pyyntilupia tälle syksylle, mutta niistäkin on vielä lähes puolet saamatta. Hirviä ei kerta kaikkiaan ole, kun sudet ovat ne syöneet…  …Ilomantsi on nyt ollut jo kolme vuotta hirvien rauhoitusalueena ja ensi syksystä myös Lieksa tulee mukaan…”

    Pohjoiskarjalassa on uudenmaan kokoinen alue hyvin vähähirvistä (puuntuotannon ja ekologian kannalta kestävällä tasolla) susien ansiosta.

    suorittava porras suorittava porras 11.12.2018, 18:25

    Se , että jotkut ovat tällä palstalla skeptisiä havaintoaineiston kirjaamisen suhteen , ei tarkoita sitä , että kirjaamiseen suhtaudutaan yleisellä tasolla yliolkaisesti . Esim. oman paikkakuntani yhteisluvan osakkaat(12) kirjaavat tarvittavat tiedot jo samana päivänä tai viimeistään seuraavana . Jahdin etenemistä on tämän johdosta kaikkien osakkaiden helppo seurata ja kohdentaa metsästys suositusten ja tilanteen mukaisesti . Jos yksittäinen seura joutuisi tekemään ratkaisunsa yksin ilman tietoa ympäristön tapahtumista , jahti ei taatusti sujuisi valtakunnallisten tavoitteiden edellyttämällä tavalla.

    Muutama nimimerkki on vähätellyt riistahavaintoaineiston merkitystä . Samalla olen ollut aistivinani , että samaiset nimimerkit kaipaavat enemmän kaatolupia . On mukamas byrokraateista kiinni . Eipä ne ”byrokraatitkaan” pysty paljon tilanteessa auttamaaan , jos eivät saa alueelta asiallista ja huolellisesti kerättyä aineistoa suunnitelmien pohjaksi . On tehtävä päätöksiä mutu-tuntumalla ja katsottava ajan kanssa vuosien mittaan , ovatko arvaukset osuneet oikeaan.

    Nykyinen tiedonkeruujärjestelmä tarjoaa mahdollisuuden tarvittaessa nopeisiinkin rakaisuihin puoleen ja toiseen , kun tarvittavat tiedot toimitetaan viipymättä tietojärjestelmään . Siihen samaan järjestelmään (Oma Riista) kirjataan nykyisin myös hirvivahingot niin pelloilla, metsissä , kuin liikenteessäkin. Enää ei tarvitse lypsää kaikkia hirviin liittyviä asioita eri tietolähteistä . Liikennevahingotkin kirjataan aina (aika ja paikka karttaan) , kun SRVA-ryhmä on saanut hirvieläimiin tai suurpetoihin liittyvän virka-apupyynnön poliisilta . Käytännössä kaikki toimenpiteitä vaativat hirvionnettomuudet kirjataan ja kirjaamisvelvollisuus on SRVA-yhteyshenkilöllä.

    Näin ”passipaikanjakajan” näkökulmasta ”oma riista” on verraton apuväline jahdin suunnittelussa  ja tietojen toimittamisessa eteenpäin.Asiat eivät jää roikkumaan ja muistitiedon varaan , kun kaikki oleellinen on mahdollista näpytellä mobiililaitteeseen välittömästi tapahtuman jälkeen . Kaikki on tuolloin valmista siihen hetkeen asti kaatoilmoitusta myöten.  …ja onhan toki mielenkiintoista sekin , että on mahdollista ”vakoilla” kaikkien pitäjässä kaadettujen hirvien maallisen  taivalluksen päätepiste ja saaliin ”tekniset tiedot” .Saaliin ikä , sukupuoli  ja teuraspaino tulee näkyville , kun klikkaa kartalta kaatoa osoittavaa karttamerkkiä.

    Eipä noita käppyröitäkään kertyisi kansan ihmeteltäväksi näin nopeaa tahtia , jos sähköisen havaintokortin käyttö olisi kovin laimeaa.

    Planter Planter 11.12.2018, 18:48

    ”Se , että jotkut ovat tällä palstalla skeptisiä havaintoaineiston kirjaamisen suhteen…..Eipä ne ”byrokraatitkaan” pysty paljon tilanteessa auttamaaan , jos eivät saa alueelta asiallista ja huolellisesti kerättyä aineistoa suunnitelmien pohjaksi .

    Esimerkiksi Riistaweb näyttää Lapin viimevuoden jääväksi kannaksi 235 951. Noin kymmenestä kunnasta on kirjattu mitä sattuu, samoin Kuusamosta. Näitä lukuja ei tietenkään käytetä kanta-arvioihin, mutta kertoo jotain suhtautumisesta ”byrokratiaan”. Voisi veikata, että samat veijarit täyttävät havaintokortteja samalla asenteella, jos virhe on pienempi, se menee läpi…ja niitä löytyy muualtakin.

    ”Käytännössä kaikki toimenpiteitä vaativat hirvionnettomuudet kirjataan ja kirjaamisvelvollisuus on SRVA-yhteyshenkilöllä.”

    Kuitenkin riistavahinkorekisterissä on vain 70% liikenneviraston onnettomuusmäärästä.

    Sitten on suurta tietämättömyyttä niidenkin kohdalla, joiden luulisi olevan valistuneita. Luullaan, että kaatoluvat myönnetään riistakolmiolaskentojen perusteella. Sanotaan, että vieraslajit eivät kuulu Suomeen, mutta  ei tajuta, että valkohäntäpeura on haitallinen vieraslaji ja kehutaan vahvaa kantaa.

    Sanomalehtikatsauksen satoa:

    https://aijaa.com/2Ydurv

    A.Jalkanen A.Jalkanen 11.12.2018, 18:48

    Kiitos suorittava porras kertauksesta! Nyt luulisi olevan helppoa kohdistaa lisää lupia niille alueille, joilla on paljon metsä- ja liikennevahinkoja! Paikallisesti tiedettänee myös kesä- ja talvilaitumien sijainnit, eli lisää lupia pitää saada sinne, mistä taimikkovahinkoja talvella aiheuttavat vahinkohirvet tulevat.

Esillä 10 vastausta, 121 - 130 (kaikkiaan 174)
1 2 3 … 12 13 14 … 16 17 18