› Keskustelut › Metsänhoito › Miksi hirvikanta-arvioissa sallitaan systemaattinen virhe?

Viewing 10 replies - 51 through 60 (of 174 total)
1 2 3 … 5 6 7 … 16 17 18

  • Miksi hirvikanta-arvioissa sallitaan systemaattinen virhe?

    Sent on: 25.11.2018 at 11:12

    Tagged: 

    Luken hirvitietotaulukoista selviää, että tämän vuosikymmenen alin talvikanta saavutettiin vuonna 2011, noin 85 000 yksilöä.

    Vuonna 2017 talvikanta oli Luken mukaan 88 500 (95 % luottamusväli 76500 – 101000 hirveä).

    Liikenneviraston mukaan hirvikolareita oli vuosina 2010…..2012

    1351+1222+1366 = 3939.  Kolmen vuoden keskiarvo 1313

    Liikenneviraston mukaan hirvikolareita oli vuosina 2015…..2017

    1808+1881+1824 = 5513. Kolmen vuoden keskiarvo 1838

    Hirvikolareiden määrä on kasvanut 40%

    Hirvien määrä on kanta-arvioiden mukaan kasvanut vuoden 2011 minimin 85 000 yksilöstä vuoden 2017 määrään 88 500.

    Hirvien määrä on kasvanut arvioiden mukaan 4%.

    Liikennemäärät ovat jonkin verran kasvaneet, mutta myös riista-aitoja on rakennettu lisää, joten kolmen vuoden kolareiden keskiarvot kuvaavat varmaan aika hyvin kolareiden määrän kehitystä ja siten hirvikannan kehitystä.

    Onko mahdollista, että kolarimäärä kasvaa 40% ja hirvikanta vain 4% ?

    Kolarikehityksellä  laskettuna 2017 talvikanta olisi 1,4 x 85 000 = 119 000

    Luke kyllä laskee määrät oikein, mutta laskennan lähtötiedot ovat väärät. Laskenta perustuu lähinnä  koirien antamaan raportointiin hirvikannan koosta ja rakenteesta, jolloin lopputulos on virheellinen.

     

    Creator
    Planter
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen 28.11.2018 at 18:30

    En käyttäisikään kolmiolaskentaa kunnittaiseen seurantaan, mutta koko valtakunnan tasolla – luultavasti myös riistanhoitopiirien tasolla – se antaa aika hyvin kehityssuuntaa.

    Reima Ranta 30.11.2018 at 13:33

    En ole kovin kiinnostunut hirvien laskentamenetelmistä. Kannansäätelyn lähtökohta tulisi olla vahinkojen suuruus ja niitä on hyötyyn nähden aivan kohtuuttomasti! Metsästysoikeus kuuluu maanomistajalle ja siksi on käsittämätöntä, että päätökset tekevät muut.

    Hirvikannan sääntelyn tarvittaisiin samanlainen muutos kuin muutamia vuosia sitten uudessa metsälaissa tehtiin. Palautettiin valta sille, jolle se kuuluu eli taloudellisen vastuun kantajalle.

    suorittava porras 30.11.2018 at 15:17

    …js nyt vastuun kantaminen ilmenee hoitamattomina metsinä. Samoin kävisi hirvikanan kanssa. Metsästysoikeus on jo nyt maanomistajalla. Hän siirtää sen metsästysseuralle ,jos ei pysty sitä käyttämään.

    PS. Kannattaa pitää huolta siitä ,että kuuluu riittävän yhtenäisen metsästysalueen piiriin. Ensi vuonna alle 1000ha:n ns. sirpalealueilla ei saa metsästää hirveä . Laki astuu voimaan vuoden alusta.

    MJO 30.11.2018 at 15:28

    Eiköhän pienet sirpale alueet ole olleet käytännössä pannassa ennenkin.

    Edellinen kirjoittaja juuri peräänkuuluttikin kannan säätelyyn tarvittaisiin muutosta. Se muutos sisältää luonnollisesti myos lakimuutoksen.

    Planter 30.11.2018 at 16:30

    ”En ole kovin kiinnostunut hirvien laskentamenetelmistä.”

    En minäkään. Siitä olen kuitenkin kiinnostunut, että kaatoluvat annetaan vuodesta toiseen liian pienen hirvikannan perusteella. Nykyiset laskentamenetelmät tuottavat liian pienen hirvimäärän koskaan ei ole tapahtunut, että olisi ollut likimain oikea tai liian suuri.

    ”Metsästysoikeus on jo nyt maanomistajalla. Hän siirtää sen metsästysseuralle ,jos ei pysty sitä käyttämään.”

    Metsästyslaki olisi ihan hyvä tarkistuttaa perustuslakivaliokunnassa. Metsästysoikeus on maanomistajalla, mutta ainostaan, jos omistaa yhtenäisen yli 1000 ha metsäalueen. Ei ole minkäänlaisia perusteita rajoittaa ainakaan kyttäysmetsästystä millään pinta-aloilla.

    suorittava porras 30.11.2018 at 16:37

    Niin..ensivuonna ei metsästetä hirveä millään muotoa alle 1000ha:n erillisellä alueella. Tuskin lakia lähtevät muuttamaan ,kun se on juuri vahvistettu . Hyödyt ja haitat on taatusti pohdittu tarkkaan ennen lain säätämistä . Käytännössä nämä sirpalealueet ovat olleet vain kiusantekoelementtejä.Metsästyksen sujuvuutta niillä ei ole edistetty pätkääkään.

    Planter 30.11.2018 at 16:53

    ”Hyödyt ja haitat on taatusti pohdittu tarkkaan ennen lain säätämistä.”

    Vaikutukset on pohdittu tarkkaan, mutta ei hyötyjä ja haittoja, vaan ylisuuren hirvikannan ylläpitoa ajatellen.

    1000ha yhtenäistä aluetta perustellaan turvallisuudella. Kenen turvallisuudella?  Jos kyttää peltohirveä, niin miten on turvallisempaa jos ympärillä on oman pellon lisäksi 1000 ha jollekin seuralle vuokrattua metsää. Sama koskee valkohäntäpeuroja miksi tarvitaan 500 ha muiden maita, että saa ampua omalta pellolta.

     

    suorittava porras 30.11.2018 at 16:57

    Näillä on turha mieltään vaivata. Tällainen tiedote ilmestyi omariistaan tänään.

    ”Metsästyslain muutos kieltää hirvieläinten metsästyksen sirpalealueilla. Monella luvanhakijalla on suuriakin sirpalealueita, joilla ei ensi syksystä alkaen pystytä lainkaan metsästämään hirvieläimiä.

    Lainlaatijan tarkoituksena ei ollut metsästyksen vaikeuttaminen/tekeminen mahdottomaksi, mutta niin on käymässä niiden osalta, jotka eivät ennen seuraava lupahakua pääse sirpalealueista eroon.

    Pelkästään Keski-Suomessa sirpalealueiden määrä on vähintään tuhansia hehtaareita.

    Jo yhden maanomistajan metsästykseen vuokraamaton palsta voi rikkoa/katkaista yhtenäisen metsästysalueen. Vuokraamattoman palstan takana voi olla kymmenien muiden maaomistajien metsästykseen vuokraamia alueita.
    Käytännössä yksi maanomistaja voi toimillaan estää sen, että kymmenien muiden taimikot altistuvat hirvituhoille, kun hirviä ei päästä sirpalealueilta vähentämään.

    Ensi syksystä alkaen tilanne on valitettavasti tämä hamaan tulevaisuuteen.
    Keski-Suomen alueellinen riistaneuvosto vetoaa maanomistajiin ja heidän järjestöihinsä. Kaikki metsästykseen kelvolliset maa-alueet tulee saada metsästyksen piiriin. Muutoin hirvieläinkantojen säätely ei onnistu vaaditulla tavalla.

    Riistaneuvosto kehottaa myös metsästysseuroja ja -seurueita hoitamaan maanvuokra-asiat kuntoon mahdollisuuksien mukaan. Tarvittaessa tulee ottaa käyttöön ”tilusvaihdot”, luonnollisesti maanomistajien luvalla.

    Ensi syksyn jahtiin hirvieläinten pyyntiluvat pitää hakea viimeistään 30. 4. 2019. Sirpalealueista eroon pääsemiseen on aikaa enää viisi kuukautta.

    Leo Houhala, puheenjohtaja, Keski-Suomen alueellinen riistaneuvosto”

    Planter 30.11.2018 at 17:48

    Tämä lähtee nyt jälleen kerran sivuun otsikon aiheesta, mutta taisi tulla selväksi, että hirvihavaintojen määrä on ihan mitä sattuu ja arvioitu hirvimäärä sen vuoksi aina väärin.

    Sirpalealueissa oli ongelma, että usealla seuralla saattoi olla lupa metsästää samalla sirpalealueella ja tuli kiistoja seurojen kesken. Nyt joku valopää on keksinyt, että ei sitten metsästetä ollenkaan. Maanomistaja ei saa itse metsästää ei voi edes seuralle vuokraamalla hoitaa metsästystä. Lain mukaan maanomistajalla on muka metsästysoikeus, mutta lainmuutoksen jälkeen sitä ei ole enää millään tavoin.

    Yksi luonnonsuojelija, joka ei salli metsästysä maillaan, voi suojella ympärillä 1000 ha metsästykseltä tämän pinta-alarajoituksen takia. Nyt syy on muka metsänomistajien ja heihin vedotaan.

    Peoleo 30.11.2018 at 18:54

    Nyt menee (kuten yleensäkin) kaksi termiä sekaisin eli metsästysoikeus ja oikeus metsästää. Metsästysoikeus on myös tämän lakiuudistuksenkin jälkeen edelleen maanomistajalla. Hän voi käyttää metsästysoikeuttaa itse tai joko vuokrata metsästysoikeutensa toiselle tai antaa luvan nojalla toisen käyttää sitä. Antamalla luvan, tämä toinen henkilö saa  oikeuden metsästää alueella, mutta metsästysoikeus jää edelleen maanomistajalle. Mikäli maanomistaja vuokraa metsästysoikeutensa toiselle, ei maanomistajalle itselleen jää oikeutta metsästää maallaan, ellei vuokrasopimuksessa olen mainintaa siitä. Vrt. asunnon vuokraaminen.

    Ongelmana maanomistajan kannalta on se, että jotta maanomistaja voisi itse käyttää  metsästysoikeuttaan hirvieläinten metsästykseen, tulee hänen hakea siihen metsästyslain vaatima pyyntilupa. Harvalla maanomistajalla on omistuksessaan hirven kohdalla 1000 ha ja valkohäntäpeuran kohdalla 500 ha yhtenäistä maa-aluetta, jotta hän voisi saada edellä mainitun pyyntiluvan ilman, että tarvitsee vuokrata muilta maanomistajilta lisäalueita. Eli maanomista ei voi yleensä käyttää maanomistukseen liittyvää metsästysoikeuttaan hirvieläinten metsästykseen vaikka niin haluaisi.

Viewing 10 replies - 51 through 60 (of 174 total)
1 2 3 … 5 6 7 … 16 17 18