Miksi metsätaloutta tuetaan?

Tämä aihe sisältää 128 vastausta, 35 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 2 vuotta, 5 kuukautta sitten Panu toimesta.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 128)

1 2 3 4 5 … 11 12 13

Miksi metsätaloutta tuetaan?

Sent on: 15.4.2019, 20:20
Merkitty: kemera metsätalous tuki

Tällä hetkellä keskustelupalstan yläpuolella on mainos Kemera-tuesta, ”jaossa 43 miljoonaa” ja linkki metsaan.fi-palveluun.

Muissa sijoitusmuodoissa kuten osakesijoituksessa en ole törmännyt siihen, että valtio tyrkyttäisi minulle tukirahaa. Ruotsissa metsätalouden tuet on käsittääkseni lopetettu. Päästäisiinkö tuista nyt eroon kun kepu hävisi vaalit?

Tekijä
Panu

Theme Metsänomistus

Panu 16.4.2019, 22:13

Kuinka paljon teissä/meissä on uusavuttomia, joita ei kiinnosta omaisuutensa arvon kasvattaminen, tässä tapauksessa taimikonhoidolla? Ymmärrän, että hyvin pieni osa ihmisistä on kyvyttömiä hoitamaan asioitaan mutta on vaikea uskoa, että Suomen metsien kasvu/laatu taantuisi näiden yksilöiden takia.

harrastelija 17.4.2019, 06:51

Panu: ” Ymmärrän, että hyvin pieni osa ihmisistä on kyvyttömiä hoitamaan asioitaan mutta on vaikea uskoa, että Suomen metsien kasvu/laatu taantuisi näiden yksilöiden takia.”

No mistä ne tulee sadat tuhannet ihmiset, jotka eivät ole työssä ja nykyisin vielä suurempi joukko, joka ei kykene hoitamaan edes omaa talouttaan ? Osa näistä hinkuaa vielä ehdottomasti päättänmään myös asiansa hoitavien ihmisten asioista!

Suomen politiikalla ajudutaan ongelmiin ja energia päättäjillä kuluu virheiden korjaamiseen. Päättäjien tulisi nähdä laajemmin, että mitkä toiminnot ohjaavat valtion menestystä – tänä päivänä ei mitkään ismit eikä uskonnot saa vaikuttaa kokonaisuutta!

Metsänmies 17.4.2019, 07:18

Puuki:”Muistaakseni hoidettu metsä tuottaa n. 30% enemmän kuin hoitamaton. Siitä voi laskea , että esim. 6 m³/ha/v keskikasvun metsä tuottaisi 70 v. kiertoaikana nykyhinnoilla n. 18500 € bruttotulon (ilman korkoja) ja 30 % siitä = n. 5250 € /ha x 0,3 = 1580 € /ha (ja lisäksi ainakin 1 perintöveron maksu = n. 20 € /ha lisää lisäkasvusta valtion kirstuun.) Eli valtio saisi pikaisesti laskettuna n. 1600 €/ha lisätulon kemeratuelle . Tosin ilman mh.ym vähennyksiä . Mutta se lisäkasvu poikii moninkertaisesti lisää veroeuroja ensin puun korjuussa, kuljetuksissa ja jatkojalostuksessa.

Nettotuki varhaishoidolle on 112 € /ha ja taimikonhoidolle 161 € /ha . Jos tuolla tukipanostuksella saadaan ed. mainitut lisäverotulot, niin eipä sen kannattavampaa tukimuotoa juuri ole. Vai tuleeko mieleen mitään ”? Tottahan Puuki kirjoittaa. valtio saa kyllä tukirahat takaisin aikojen kuluessa. Asiaa voi kuitenkin tarkastella tuon laskelman perusteella toiseltakin kantilta. Myös maanomistaja, tai tulevaisuudessa hänen perillisensä saa hyvän tuoton metsänhoidosta, vaikka ei saisikaan tukea. Kannattaako maanomistajan jättää metsänsä hoitamatta, jos ei saa tuota varhaishoidon 112€/ha , tai taimikonhoidon 161€/ha nettotukea. Moni maanomistaja asennoituu (näilläkin palstoilla)kuitenkin siten, että minähän en metsiä hoida , se on oma asiani, jos en saa tukia. Rahastahan hoito ei ole kiinni, vaan asenteesta. Hoidon lisäkustannus hehtaarille ilman tukea on 2-3 tukkirungon hinta.

Visakallo 17.4.2019, 07:44

Timppa: ”Minulle on arvoitus miten energiapuuta kasvatetaan. Ei olla koskaan tehty energiapuuleimikkoa sen jälkeen, kun halkosavotat loppuivat.”

Tuskin monikaan aivan tarkoituksella kasvattaa energiapuuta. Sen sijaan energiapuu on metsänhoidossa yksi aivan käyttökelpoinen apuväline. Meillä on nyt viidestoista vuosi menossa, kun männiköiden ensiharvennukset tehdään koneellisena energipuukorjuuna. Koska mäntymetsäni sijaitsevat hirvenlihan tuotantoalueella, ja ovat myös talvilaidunalueita, ei muita vaihtoehtoja olisikaan. 2017 kesäretkeläiset pääsivät näihin eri-ikäisiin alueisiin tutustumaan. Parhaillaan on taas energiapuukorjuu käynnissä.

suorittava porras 17.4.2019, 09:53

Aika selkeästi on käynyt ilmi ,että hirvi on ongelma lähinnä niille ,jotka tuottavat energiapuuta=kasvattavat taimikoita hoitamattomana energiapuuharvennukseen asti. Tiedän kohtalaisen ison toimijan (130 000 ha metsää), joka ei menettele näin ,mutta hirvi ei olekaan mikään ongelma. Tuleekin mieleen vertaus :”Kumpi oli ensin ,muna vai kana?”

Panu 17.4.2019, 19:20

@harrastelija Suomessahan ei tarvitse käydä töissä, rahaa tulee ja katto pään päälle vaikka et tee mitään. Siksi monet valitsevat työttömyyden. Hesarin toimittaja kokeili työttömyyttä joskus, otti puhelimen käteen ja sai 6 työpaikkaa kahdessa tunnissa. Työpaikat olivat tietenkin sellaisia, jotka eivät keskivertosuomalaiselle kelpaa: taksin ajoa, siivousta ym.

Aika monesta paikasta niitä tukia pitäisi siis poistaa, ei pelkästään metsätaloudesta.

arto 17.4.2019, 20:51

@harrastelija Suomessahan ei tarvitse käydä töissä, rahaa tulee ja katto pään päälle vaikka et tee mitään. …….Kokeilkaa onnistuuko. Pian on yksinäinen kadulla. Lapsiperheet asia erikseen.

Visakallo 17.4.2019, 22:29

Suorittavan mainitsema samainen iso toimija hoitaa täälläpäin mäntymetsiään aivan samoin kuin minäkin. Eihän siinä kysymys ole mistään hoitamattomuudesta. Varhaisperkaus tehdään ajallaan sekä taimikonhoito, hirvien takia runkoja jätetään vain enemmän pystyyn. Sen jälkeen tehdään koneellinen energiapuuensiharvennus, josta tulee kuitua ja kokopuuta. Mikä tässä nyt on joillekin niin vaikeaa? Erittäin hyvä systeemi, jota suosittelen lämpimästi niille, joiden alueilla on kysyntää energiapuulle.

Metsänmies 14.9.2021, 15:54

Olen tehnyt kaverin kanssa pari viikkoa eräällä yksityistilalla nuorenmetsänhoitoa, Kemeratuella tietenkin. Minulla ei ole mitään sitä vastaan, jos valtio tukee niitä metsänhoitotöitä, jotka tehdään silloin, kun niiden oikea ajankohta on. Mutta on taas tullut mieleen, miksikähän tukea myönnetään myös niihin kohteisiin, joiden oikea-aikainen hoito on jätetty täysin toteuttamatta ja noista rääseiköistä yritetään väkisin tehdä kasvatettavaa metsää. Tällä tilalla, missä nyt työskennellään, on useita kuvioita, kaikki rehevillä pohjilla. Ne on viljelty aikanaan kuuselle, sen jälkeen ei ole tehty mitään. Kuusi on jäänyt pääsääntöisesti hennoksi aliskavokseksi. Koivu on vallannut alueet, seassa myös vähän mäntyä. Kuusta tulisi kuitenkin suosia, jos mahdollista. Kaksijaksoista metsää pukkaa väkisinkin, koska koivu täyttää jo kuitupuun mitan, paikoin myös hieskoivua. Jos hoidot olisi tehty ajallaan ,Kuusikon ensiharvennus alkaisi olla kohta ajankohtaista. Mielestäni näille rästiin jääneille alueille ei tarvitsisi myöntää tukea lainkaan, oikea-aikaisille hoitotöille tuki on oikein.

suorittava porras 14.9.2021, 16:12

Täysin samaa mieltä Metsänmiehen kanssa. Tukea vain silloin , kun toimenpiteestä saadaan paras hyöty. Liian monta kertaa kohteen hoitoja venytellään vanhaan malliin , jotta tuen saaminen on varma. Työmäärän kasvu ei hirvitä , kun toteuttajana on useinmiten ulkopuolinen alipalkattu tekijä . Toisaalta vasta perikunta niittää kehnon sadon.