Keskustelut Metsänhoito Miltä jatkuva kasvatus näyttää?

Esillä 10 vastausta, 141 - 150 (kaikkiaan 232)
  • Miltä jatkuva kasvatus näyttää?

    Merkitty: 

    Näin kysytään tuolla yhdessä otsakkeessa. Ilmeisesti kansan muisti on lyhyt, tämä on tosin tullut vaalienkin suhteen usein todettua. Juuri kun harsinnalla pilatut metsät on saatu pääosin kasvukuntoon. Niitä löytyy tosin vieläkin omastakin metsästä. No menneen perusteella voi sanoa, että on paikkoja joissa metsä pysyi hyvänä ja kasvoi hyvin, mutta suuressa osassa metsiköistä taas metsä nuutui nuutumistaan vajaatuottoiseksi. Harsituista metsistä ei juuri pitkiä juoksevia puita löydy, vaan lyhyitä tannareita ovat ne suurimmatkin puut. Aukkoista puistomaista metsää. Kanalinnut siellä tosin viihtyvät. Näin männiköissä näytti menevän. Jutussa ollaan tosin suolla ja siellä voi alikasvoksen hyödyntäminen olla usein se paras ratkaisu, mutta onko sekään mitään jatkuvaa kasvatusta. Tuntuu, että nyt ollaan jatkuvasta kasvatuksesta tekemässä yleismenetelmää kaikille kasvupaikoille kun se mielestäni soveltuu vain harvoille paikoille.

  • Tolopainen

    En tiedä toisten Kemeroista, mutta omat on ainakin käytetty metsänhoitoon ja jälki on sitten viimisen päälle hyvin tehtyä. Kun nykyisin ostaa palveluja yleensä laatu on sutta ja sekundaa ja saa itse alkaa korjailemaan työtä tai harmittelemaan pilkkoja puunkyljissä, jos kyse on motohakkuusta. Jos on otettu isompi puu yleensä on pilattu vierestä kaksi pienempää, jotka saa vetää raivaussahalla nurin.

    Remie

    Olen käsitellyt puuta koko ikäni ja todennut että ihminen on huono isäntä metsässä. Aivan sama kuin tuli, on huono isäntä mutta hyvä renki. Eli isännällä pitää olla silmää katsoa ja muistaa mitä metsä on kasvanut viimeksi ja mitä metsä haluaa kasvaa seuraavaksi. Tieyt puut käyttävät maasta tietyt ravinteet ja maa taantuu. Aivan kuin pelokin. Perunaa kun viljelee aina samassa maassa niin lopulta jää ilman satoa. Metsää pitää hoitaa metsän ehdoilla eikä niin kuin ihmissilmä sanoo että nyt se kaunis nyt se kasvaa hyvin. Metsän kasvulla ja ihmisen katsannolla ei ole mitään tekemistä terveen metsän kanssa. Terve metsä saadaan aikaiseksi sukupolvien tarkan huolenpidon seurauksena, jos siellä asetaan isäänöimään ja määräämään että nyt kasvat mäntyä ja sillä selvä. Ei onnistu sillä pelillä. Yhteen aikaan hakattiin koivut maahan ja jätettiin sinne mätänemään. Sehän oli kuin olisi kylvetty metsään myrkkyä. Metsä tarvitsee kaikkia puita siitä ei pääse mihinkään. Koivun läheltä ei koskaan löydä lahoa kuusitukkipuuta. Raitaa pitäisi suosia enemmän ,Heikot raidat on hyvää polttopuuta ja raita on tolkuttoman vahva puu. Sirkkeliahuri osaa hommansa vasta kun sahaa raitaa ilman voimasanoja.

     

    jees h-valta

    Remie aivan sata oikeassa. Kyllä metsä vaatii ihan maalaisjärkeä ja kunnon otetta eikä vain silloin tällöin poikkeamista. Pitää opetella metsän oma logiikka. Viljelen kyllä perunaakin ja allekirjoitan myös sen viisauden Remieltä.

    Tolopainen

    Kunnon otetta ovat vaatineet haavikotkin, ne pitää laittaa poikki ja pinoon. Paremmin rahaa tuottavaa puuta tilalle. Se kun ei ratkaise, mitä puuta metsässä kasvaa, vaan mitä saa puusta, kun ne myy, toimitaan taloudellisilla arvoilla. Niihin kuitenkin nyky-yhteiskunta perustuu. Voihan niitä raitoja muutama hakkuuaukossa olla jättöpuina, mutta ei ne mitään tietenkään tuota. Saunan pesässä palaa kuten haapa ja leppäkin. Se perunan viljelykin on täysin ajan haaskausta.

    Visakallo Visakallo

    Siinä sitä haastetta yhdelle miehelle riittääkin, jos ja kun laittaa haavikon kasvamaan muuta puuta. Siinä kovimmastakin idealistista tulee glyfosaatin ystävä!

    Jovain

    Ei kannata olla glyfosaatin ystävä, on syöpäaktiivinen aine ja on menossa käyttökieltoon. Amerikoissa tuomittu jättikorvauksiin.

    Ei kannata olla myöskään Kemeran ystävä. On vähän sama asia kuin sosialisoisi metsänsä. Luovuttaa metsänsä yhteiseen käyttöön ja hyväksyy yhteisten varojen käytön luovutettuina etuuksina.

    jees h-valta

    Toloppakin saattaa keritä nähdä hybridihaavan hyötykäytön uuden tulemisen aivan lähivuosina. Ensinkin se on oiva jalostettava moneen käyttöön ja sen lähtövarmuus on omaa luokkaansa esim. vanhojen peltoheittojen metsitykseen. Josta kait nyt on ongelma tulossa hoidettavaksi. Haavikkoa ei tarvitse laittaa muuta puuta kasvamaan vaan kannattaa jatkaa niin pitkään kun elinvoimaa riittää. Ja sitähän riittää ainakin kolme sukupolvea helposti. Minä en myrkkyjä käytä ja haapa ei ole yhtään sen ongelmaisempi vaan täyttää ympäristönsä aika järkevällä vesamäärällä. Ihan kantoa lähimmät aion poistaa ettei mahdollisen lahon jatkumoa tule.

    Visakallo Visakallo

    Jesse: ”Haapa ei ole yhtään sen ongelmaisempi, vaan täyttää ympäristönsä aika järkevällä vesamäärällä. ”

    Tuohon palataan vielä Jesse, kunhan olet laittanut ensimmäiset alueet nutulleen! 🙂

    Gla Gla

    Ei kannata odottaa tuon aiheen olevan ajankohtaista lähivuosina. Käsittääkseni hybridihaavan kannattavuus perustuu siihen, että kallis investointi tuottaa ainakin kolmen sukupolven puuston. Nythän vasta odotellaan ensimmäisen varttumista.

    Mutta alkaako luontaista kuusta tulla haapojen sekaan? Jos puuston saisi kaksijaksoisena kasvatettua, kuusikon varttumisen myötä haapojen vesakko varmaan tukahtuisi valon puutteeseen ja lähes normaalilla raivauksella hoituisi loput. Haapasukupolvien jälkeen maaperä pitäisi olla myös erinomaisessa kasvukunnossa kuusta ajatellen.

     

    jees h-valta

    Kyllähän siellä jo nyt on kuusta ensimmäisenkin sukupolven alla mutta en aio siihen vielä sen enempää satsata vaan toki hiukan sekametsän suuntaan mennään mutta haapa on myös seuraavaa sukupolvea edelleen. Haavan vesathan vielä jättää kuusen alleen mennen tullen. Kasvu on yli kahden metrin helposti kesässä.

Esillä 10 vastausta, 141 - 150 (kaikkiaan 232)