› Keskustelut › Metsänhoito › Miltä jatkuva kasvatus näyttää?

Esillä 10 vastausta, 151 - 160 (kaikkiaan 232)
1 2 3 … 15 16 17 … 22 23 24

  • Miltä jatkuva kasvatus näyttää?

    Sent on: 13.12.2018, 15:04

    Merkitty: 

    Näin kysytään tuolla yhdessä otsakkeessa. Ilmeisesti kansan muisti on lyhyt, tämä on tosin tullut vaalienkin suhteen usein todettua. Juuri kun harsinnalla pilatut metsät on saatu pääosin kasvukuntoon. Niitä löytyy tosin vieläkin omastakin metsästä. No menneen perusteella voi sanoa, että on paikkoja joissa metsä pysyi hyvänä ja kasvoi hyvin, mutta suuressa osassa metsiköistä taas metsä nuutui nuutumistaan vajaatuottoiseksi. Harsituista metsistä ei juuri pitkiä juoksevia puita löydy, vaan lyhyitä tannareita ovat ne suurimmatkin puut. Aukkoista puistomaista metsää. Kanalinnut siellä tosin viihtyvät. Näin männiköissä näytti menevän. Jutussa ollaan tosin suolla ja siellä voi alikasvoksen hyödyntäminen olla usein se paras ratkaisu, mutta onko sekään mitään jatkuvaa kasvatusta. Tuntuu, että nyt ollaan jatkuvasta kasvatuksesta tekemässä yleismenetelmää kaikille kasvupaikoille kun se mielestäni soveltuu vain harvoille paikoille.

    Tekijä
    sitolkka
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Puuki 13.6.2019, 08:26

    Haapa on kova tekemään varsinkin juurivesoja.  Kaulaamalla puut etukäteen muutama vuosi ennen hakkuuta vesottuminen  vähenee (vaikka aluksi ei siltä vaikuttaisikaan).

    Peltoheittojen metsittämiseen ei ole sopivin puulaji kuin harvoin , koska yleensä ne peltoheitot ei ole niitä parhaita metsän kasvatusmaita.

    jees h-valta 13.6.2019, 08:31

    Tuntuu että haapa kuitenkin vähiten ongelmoi peltometsityksessä. Tekee aika hyvän suoran rungonkin toisin kuin esim. hies tuppaa haaroittumaan ja leviämään järkyttävästi. Raudus sopii vain harvoihin peltotyyppeihin. Ehkä parhaan tuloksen saa koivun ja haavan sekametsänä. Molemmat kurittaa toisiaan.

    Puuki 13.6.2019, 08:40

    Melko varmasti jokin ravinnehäiriö tai liika märkyys, jos lehtipuiden taimet alkaa haaroittumaan. Sama koskee myös hieskoivuja. Ei niistä välttämättä tule huonolaatuisia pelloille istutettunakaan.

    Timppa 13.6.2019, 08:40

    Jesse: ”Haapa ei ole yhtään sen ongelmaisempi, vaan täyttää ympäristönsä aika järkevällä vesamäärällä. ”

    Mikähän se sopiva vesamäärä on   Meillä kaatui n 40 vuotta sitten myrskyssä yksinäinen suuri haapa.  Vesoja tuli runsaasti ainakin 10 aarin alalle.  Ollaan kasvatettu niistä kahteen kertaan harventamalla komea maisemametsä tienvarteen pellon viereen.  Haavat saavat lahota siinä rauhassa.  Jossain vaiheessa sitten tilan ottanee haltuun haapojen alle kasvanut kuusikko.

    Ainakin meillä voi haavan kaataa nykyään ilman, että tulee haitallista vesakkoa.  Hirvet huolehtivat sen perkauksesta.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 13.6.2019, 09:20

    Peltojen metsityksessä auttaa jos ravinnesuhteet ovat kunnossa. Viljavuusanalyysi ja terveyslannoitus vaikkapa puutuhkalla ja boorilla korjaa asian.

    Menninkäinen 13.6.2019, 11:58

    Viljavuusanalyysi on pieni hinta puiden kasvuhäiriöitä. Pellossa yleensä on kasvuvoimaa ja vesitalous kunnossa. Kunhan puut eivät kärsi minkään ravinteen puutoksesta. Pellonreunus tuomet voivat olla myös vitsaus jos meinaa kuusta laittaa tulemaan.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 13.6.2019, 14:08

    Yksi politiikan viestinnän kulmakivi on kuulemma se, että toista viestiäsi niin kauan että se alkaa itseäkin tympiä. Tässä siis mennään taas… mutta ei oteta nyt mukaan hirviä. 🙂

    Risto Sulkava MT Metsä -liitteessä: ” Jatkuvan kasvatuksen metsä on koko ajan parhaiten kasvavassa ikävaiheessa 40 – 100 vuotta. Jaksollisessa mallissa ensimmäinen 10 vuotta menee tavallaan hukkaan.” Ikävaiheoletus voi pitää paikkansa, mutta puuston tiheys, puiden ja maan kunto ei ole vastaava, ja näin ollen jatkuvapeitteisen mallin puuntuotos ei useimmiten pärjää jaksolliselle mallille. Jos hiilinieluja aiotaan kasvattaa, jk-malli on hyvä ratkaisu ainoastaan turvemailla, joiden turvekerroksen hajoamista tulee hillitä, ja niissä kohteissa joihin avohakkuu ei eri syistä sovi.

    Jatkuvapeitteisen mallin yläharvennushakkuun jälkeen voi kestää useita vuosia, ennen kuin allejääneiden puiden kasvu elpyy, jos sittenkään. Vuosia voi mennä hukkaan siinäkin, ja samoin taimettumista odoteltaessa. Varman päälle pelaava tekee vanhaan kuusikkoon avohakkuun, eikä niin kuin Heinävedellä, että vanhaan kuusikkoon jätettiin pystyyn puolet puista, 180 kuutiometriä.

    Gla Gla 13.6.2019, 14:41

    Jos ikävaiheen 0-10 v tarkastelu on kiinnostavaa, pitäisi kasvattaa leppää tai haapaa. Jokainen kuitenkin ymmärtää, ettei taimikkovaiheen kasvunopeus ole kovinkaan merkityksellinen asia. Kiertoajan tapahtumat kokonaisuutena ratkaisee.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 13.6.2019, 15:16

    Niinpä, Gla. Lisäksi voisi kuvitella, että luonnonsuojelijoiden hoidossa olevalla tilalla haluttaisiin lisätä monimuotoisuutta; esimerkiksi kasvattamalla puulajivalikoimaa (kasvivalikoimaa) avohakkuun avulla.

    Puuki 13.6.2019, 15:25

    Myös muu kasvillisuus kuin taimet kerää jo siinä 1-10 vuoden aikana hiiltä. Vesakkokin kerää heti alkuun ja  vaikka se perataan pois ja lahoaa, lisää se sen jälkeen maaperän kasvukykyä ja kasvatettavan puuston kasvu paranee. Hiilidioksidia kerääntyy taas puihin entistä enemmän. Maaperän hiilipäästöt vähenee , kun ei maata  muokkauksella paljasteta liian laajasti ja puiden saama lisäkasvu kompensoi senkin päästön kiertoajan mittaan.

Esillä 10 vastausta, 151 - 160 (kaikkiaan 232)
1 2 3 … 15 16 17 … 22 23 24