› Keskustelut › Metsänhoito › Miltä jatkuva kasvatus näyttää?

Esillä 10 vastausta, 171 - 180 (kaikkiaan 232)
1 2 3 … 17 18 19 … 22 23 24

  • Miltä jatkuva kasvatus näyttää?

    Sent on: 13.12.2018, 15:04

    Merkitty: 

    Näin kysytään tuolla yhdessä otsakkeessa. Ilmeisesti kansan muisti on lyhyt, tämä on tosin tullut vaalienkin suhteen usein todettua. Juuri kun harsinnalla pilatut metsät on saatu pääosin kasvukuntoon. Niitä löytyy tosin vieläkin omastakin metsästä. No menneen perusteella voi sanoa, että on paikkoja joissa metsä pysyi hyvänä ja kasvoi hyvin, mutta suuressa osassa metsiköistä taas metsä nuutui nuutumistaan vajaatuottoiseksi. Harsituista metsistä ei juuri pitkiä juoksevia puita löydy, vaan lyhyitä tannareita ovat ne suurimmatkin puut. Aukkoista puistomaista metsää. Kanalinnut siellä tosin viihtyvät. Näin männiköissä näytti menevän. Jutussa ollaan tosin suolla ja siellä voi alikasvoksen hyödyntäminen olla usein se paras ratkaisu, mutta onko sekään mitään jatkuvaa kasvatusta. Tuntuu, että nyt ollaan jatkuvasta kasvatuksesta tekemässä yleismenetelmää kaikille kasvupaikoille kun se mielestäni soveltuu vain harvoille paikoille.

    Tekijä
    sitolkka
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Jovain 18.6.2019, 21:29

    Jatkuvan kasvatuksen tarpeellisuuden voi ilmaista toisinkin päin. Jaksolliseen metsänkasvatukseen sovelletaan jatkuvan kasvatuksen vaihtoehtoja. Antaahan uudistettu metsälaki siihen mahdollisuuden. Oliko kysymys kannattavasta metsätaloudesta, tai onko esim. metsäklusteri kannattavaa metsätaloutta. Maksaahan metsänomistajat sen metsäpään kustannukset. Puukaupan palveluista n. 90 %  ja metsähoidon osuus lienee samaa tasoa. Klusteria myös  pidetään metsätalouden harjoittamisena, vaikka metsänomistajien osuus metsätalouden tuloihin ja metsätalouden töihin on rajoitettu. Ristiriita se on tässäkin. Se mikä metsänomistajalle ei ole mahdollista, on klusterin palveluna jo mahdollista.

    mehtäukko 19.6.2019, 05:31

    ”… tai onko esim. metsäklusteri kannattavaa metsätaloutta…” Niin onko esim Upm tai Tornatorin metsätalous kannattavaa.Entä MH?

    Sillä hinnalla millä Tornator hankkii uutta metsää, sen on väkisinkin oltava kannattavaa.

    Jovain 19.6.2019, 22:22

    Tottahan se on kannattavaa. Puutavarayhtiöt toimittavat puuta käyttöönsä klusterin kustannuksilla. Hinnalla, joka teollisuuden pystykaupoissa peritään metsänomistajilta. Onhan sen oltava kannattavaa, mitä korkeammat klusterin kustannukset ovat, sitä kannattavampaa se on ja sitä alempi puunhinta on. Ja oliko kysymys edes metsätalouden harjoittamisesta, jos kilpailun pelisääntöjä ei noudateta. Urakoitsijoita vielä kilpailutetaan keskenään, mutta metsänomistajia ei kilpailuteta. Kilpailevia puuntoimittajia ei sallita.

    mehtäukko 20.6.2019, 13:14

    Jaa ettäkö mo:t tarjoaisivat avoimissa huutokaupoissa hatelikoitaan klusterille? Ja mitä tulee ”kilpaileviin puuntoimittajiin” niin että kaikenlaiset pokasat nyssäköitään kauppaisivat,- ei tule vaan tolkkua.Ja hankintatoimintahan pelaa.

    Metsuri motokuski 20.6.2019, 13:33

    Varmasti saatte toimittaa tehtaalle raaka-aineen omin kustannuksin jos vain haluatte. Mutta uskon että et saa parempaa hintaa kuin mitä tehdas muutoin maksaa sopimusurakoitsijoiden toimituksissa.

    Jovain 20.6.2019, 22:41

    Sama pätee klusterin ja sopimusurakoitsijoiden toimituksiin. Mitä korkeammat kustannukset ovat, sitä kannattavampaa se on. Mitä tulee taas Metsuri motokuskin toimituksiin, eivät ne tule sen halvemmiksi, sillä joka kalikasta metsänomistajat maksavat. Koska metsänomistajat on suljettu kilpailun ulkopuolelle, vaikea on päästä edes vertaamaan, mitä metsänomistajien toimitukset maksaisivat.

    mehtäukko 21.6.2019, 05:43

    ”Mitäkö mo:n toimitukset maksavat…” Kuinka ne toimitukset voivat olla kenellekään edullisimpia, kun tekijät eivät ole tehokkaampia. Siinähän kehuskeltiin työtunnin halpuutta tuotoksesta piittaamatta, osan leimikoista jäädessä kokonaan korjaamatta. Tussaroijien teoreettinenkaan pysyminen logistisissa aikatauluissa ei taatusti vakuuta klusterin jäseniä.

    harrastelija harrastelija 21.6.2019, 06:31

    Muistelen, että Kuhmo OY:n puun hankinta oli parikymmentä vuotta sitten tuollaisella ”jovain”-systeemillä – ainakin osittain. Minäkin sain Kuhmo Oy:tä tarkat taulukot eri laatujen mitoista – pikkutukki alkoi 8 sm:istä. Hankinta oli juuri sitä toimitusmyyntiä, mistä ”jovain” uneksii. Pikkutukkien hinnat olivat ehkä hiukan kuitupuuta paremmat. Mittailin metsässä m.sahan ja metsurimitan kanssa ja totesin homman varsin töiseväksi!

    Minulla oli silloin traktori + juontokoura yhdistlmä, joten sain kyllä puut tien varteen. Ongelmana oli sitten tukkirekan kanssa, aika vaikea oli sopia rekan omistajan kanssa puun toimittamista sahan laanille. Omaa rekkaa en edes ajatellut siihen tarpeeseen!

    Nyt maailma on vähän muuttunut Kuhmo Oy:lläkin. Ne vajaa miljoona mottia vuosittain, mitä saha nielee raakapuuta, menee pystykaupoilla ja ammattiurakoitsijoiden kautta. Pikkutukkikin lähtee 15 sentistä alaspäin ja hinta lähes sama kuin kuidulla. Tukiksi valitaan vain paras puu ja loput kuiduksi vaihtopuuna kuidun ostajille.

    Kuhmo Oy on muuten täällä päin ensimmäinen puun ostaja joka nosti tukin latvaläpimittaa 18 + senttiin! UPM:lla se kyllä oli aiemmin, mutta pelkästäään ostokikkana!

    Jovain 21.6.2019, 07:36

    Kysymyshän on kilpailusta ja kilpailun rajoittamisesta, ei mistään unelmasta. Miten metsänomistaja voivat kilpailla klusterin monopolia vastaan. Mehtäukon logiikalla metsänomistajat voivat kilpailla, vaikka heidät on suljettu kilpailun ulkopuolelle. Miten metsänomistajat voivat pysyä logistiikan aikatauluissa, jonka ulkopuolelle heidät on suljettu? Tussaroijat eivät vakuuta, tarjoat kuitenkin hankintaa, joka sinun mielestäsi jopa ”pelaa”. Tämähän tällaista sossujen ja vihervassujen vastakkainasettelua etuuksista. Eihän hankinnalla voi kilpailla teollisuuden pystykaupan monopolia ja kartellia vastaan.

    Tuo harrastelijan jalostaminen kuuluu hyvinkin olennaisilta osiltaan tähän vastakkainasetteluun.

    Puuki 21.6.2019, 07:57

    Muutaman euron /motti lisää sillä omalla toimituskaupalla sai hyvää . Ei sen enempää.  Yksityisten pienet erät, ei niistä kukaan maksa kovin paljon enemmän vaikka ilmalaivalla perille veisi tehtaalle.

    Tuo tukin latvalpm:n nostaminen 18 cm:iin laski kyllä huomattavasti tavallisen tukkileimikon keskimottihintaa. N. 7 € / motti huonompi hinta sillä ”välitukilla”, jota helposti tulee kuusikosta puolet koko tukkimäärästä, koska normitukkikoko on vasta 20/49 .

Esillä 10 vastausta, 171 - 180 (kaikkiaan 232)
1 2 3 … 17 18 19 … 22 23 24