› Keskustelut › Metsänhoito › Miltä jatkuva kasvatus näyttää?

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 232)
1 2 3 4 5 … 22 23 24

  • Miltä jatkuva kasvatus näyttää?

    Sent on: 13.12.2018, 15:04

    Merkitty: 

    Näin kysytään tuolla yhdessä otsakkeessa. Ilmeisesti kansan muisti on lyhyt, tämä on tosin tullut vaalienkin suhteen usein todettua. Juuri kun harsinnalla pilatut metsät on saatu pääosin kasvukuntoon. Niitä löytyy tosin vieläkin omastakin metsästä. No menneen perusteella voi sanoa, että on paikkoja joissa metsä pysyi hyvänä ja kasvoi hyvin, mutta suuressa osassa metsiköistä taas metsä nuutui nuutumistaan vajaatuottoiseksi. Harsituista metsistä ei juuri pitkiä juoksevia puita löydy, vaan lyhyitä tannareita ovat ne suurimmatkin puut. Aukkoista puistomaista metsää. Kanalinnut siellä tosin viihtyvät. Näin männiköissä näytti menevän. Jutussa ollaan tosin suolla ja siellä voi alikasvoksen hyödyntäminen olla usein se paras ratkaisu, mutta onko sekään mitään jatkuvaa kasvatusta. Tuntuu, että nyt ollaan jatkuvasta kasvatuksesta tekemässä yleismenetelmää kaikille kasvupaikoille kun se mielestäni soveltuu vain harvoille paikoille.

    Tekijä
    sitolkka
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • sitolkka 20.5.2019, 23:03

    Täällä joku otti karjaelukat puheeksi ja vielä jatkuvan kasvatuksen keskusteluun. Mikäpäs paremmin sopii. Karjapuolella jalostuksessa on saatu ihmeitä aikaan. Miksi hylkäisimme jalostushyödyn metsässä. Jatkuva kasvatus on negatiivista jalostusta. Siinä metsän suku vain koko ajan huononee.

    Visakallo Visakallo 20.5.2019, 23:08

    Jatkuva kasvatus on luonnonvastainen metsänhoitomenetelmä, eikä asia muutu miksikään, vaikka kymmenen tutkijaa tai muuta jk-uskovaista toisin väittäisi.

    jees h-valta 21.5.2019, 06:46

    Noh, eipä tuotakaan oikein hyväksyä voi luonnottomaksi jos metsä luontaisesti kuitenkin on vuosituhansia uudistunut. Eihän meitä istuttajia vielä aivan monta sataa vuotta ole ollut. Mutta jalostuksen ja metsän terveyden kanssa kyllä jäädään pahasti kelkasta. Nyt myös lämpenevä ilmasto vaatisi lehtipuukasvatusta kuusen jälkeen välttämättä ja sekään ei onnistu jos paskalahoa kuusikkoa ei kunnolla tuhota.

    Tolopainen 21.5.2019, 07:10

    Jesse kuvittelee voivansa toimia markkinoilla vastoin niiden pelisääntöjä, sitä, mikä on tuottavinta metsänkasvatusta. Aika huonosti tuottaa laittamalla kuusten tilalle haapaa, olkootpa sitten kuinka nopea kasvuista tahansa. Tuota nopeakasvuista kuitupuuta on tropiikista tarjolla aivan rajattomasti, ei sen kanssa kannata kilpailla täällä susirajalla.

    jees h-valta 21.5.2019, 07:52

    Katotaan Toloppa kuka tämänkin asian vielä niistää. Uskon varsin hyvin myös haavan tuloon entistä voimallisemmin. Seuraava aalto ei vain jää enää muotioikuksi vaan tulee olemaan suomen metsän arkipäivää. Kuten koivu.

    Tolopainen 21.5.2019, 07:57

    Uskon varassa ei kannata tehdä investointeja. Niin voihan ne haavikot käyttää vaikka klapeiksi, kun jäät eläkkeelle alat tehdä klapeja mummoille.

    mehtäukko 21.5.2019, 08:25

    Visakallo mainitsee tarkennettuna että ”Jatkuva kasvatus on luonnonvastainen metsänhoitomenetelmä…” Sitä se yleisesti sovellettuna onkin. Tiettyihin kohteisiin se voi pienimuotoisesti soveltua jos mitään voimallista luonnon poistumaa ei satu hollille.

    Siitä meuhkaavat eniten puun kasvatuksesta ja korjuusta tietämättömät vihreät teoreetikot ja yleensä tyypit joille metsällinen arki on satumaata.

    Kuten Tornatorin pomo mainitsee, tukin kierto-ajan venyttely parikymmentä vuotta vie monelta hommalta pohjan. Ja kaavamaisesti toteutettuna se on yksi pöljyyden ilmentymä.

    ”nim. neljättäkymmentä vuotta puiden kimpussa tussaroinut”

    jees h-valta 21.5.2019, 08:26

    Minulla on klapivärkkiä riittämiin aina harvennettavilta koivuvaltaisilta sekametsiltä joten haapaa en välttämättä siihen tarvitse. Kyllä aika lähivuosina niiden suunnan näyttää. Toki haapa tuottaa voimakkailla latvusoksistoillaan paljon poltinpuusoveliasta värkkiä mutta jos niistäkin maksetaan en silloin ala niitä itse tekemään. Aika hupaa muuten Toloppa että kiinalaisille tehdään täällä monensortin pehmo-sun muuta paperin värkkiä eli sellua. Miksi sitä ei tehdä sieltä sinun tropiikistasi?

    A.Jalkanen A.Jalkanen 21.5.2019, 08:30

    Ei minunkaan mielestäni yleinen ”kierto-ajan venyttely” tuota haluttua tulosta, päin vastoin, se heikentää sekä yksityisen että kansakunnan taloutta. Sen sijaan yksittäisiä vanhoja metsikkökuvioita ja yksittäisiä vanhoja puita kannattaa säästellä siellä täällä, koska ne ovat metsien luontaisessa kehitysdynamiikassa paljon yleisempiä kuin talousmetsämallissa.

    En löydä Finlandia-talon seminaarista tallennetta, mutta muita Timo Kuuluvaisen esityksiä löysin. Ne kertovat samaa asiaa, eli että vanhat metsät, vanhat puut ja peitteiset metsät ovat luonnonmetsässä pääsääntöisesti yleisempiä kuin talousmetsässä.

    Studia Generalia: Monimuotoinen metsä

    https://docplayer.fi/22147417-Metsien-luontaista-hairiodynamiikkaa-mukailevat-metsankasittelymallit-timo-kuuluvainen-metsaekologian-laitos-helsingin-yliopisto.html

    sitolkka 21.5.2019, 08:34

    Luonnontilassa metsäpalon jälkeen alkaa armoton luonnonvalinta. Valopuista varsinkin ne männyt, jotka lehtipuiden ylle pääsevät ovat todellisia luonnonvalinnan voittajia. Vain parhaat ja nopeakasvuisimmat selviävät. Muut tukehtuvat rääseikköön. Koko ajan siinä siis tapahtuu mäntyjen jalostumista.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 232)
1 2 3 4 5 … 22 23 24