Keskustelut Metsänhoito Miltä jatkuva kasvatus näyttää?

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 232)
  • Miltä jatkuva kasvatus näyttää?

    Merkitty: 

    Näin kysytään tuolla yhdessä otsakkeessa. Ilmeisesti kansan muisti on lyhyt, tämä on tosin tullut vaalienkin suhteen usein todettua. Juuri kun harsinnalla pilatut metsät on saatu pääosin kasvukuntoon. Niitä löytyy tosin vieläkin omastakin metsästä. No menneen perusteella voi sanoa, että on paikkoja joissa metsä pysyi hyvänä ja kasvoi hyvin, mutta suuressa osassa metsiköistä taas metsä nuutui nuutumistaan vajaatuottoiseksi. Harsituista metsistä ei juuri pitkiä juoksevia puita löydy, vaan lyhyitä tannareita ovat ne suurimmatkin puut. Aukkoista puistomaista metsää. Kanalinnut siellä tosin viihtyvät. Näin männiköissä näytti menevän. Jutussa ollaan tosin suolla ja siellä voi alikasvoksen hyödyntäminen olla usein se paras ratkaisu, mutta onko sekään mitään jatkuvaa kasvatusta. Tuntuu, että nyt ollaan jatkuvasta kasvatuksesta tekemässä yleismenetelmää kaikille kasvupaikoille kun se mielestäni soveltuu vain harvoille paikoille.

  • hemputtaja

    Lainaus Puukilta ”Sademetsäthän ne  vasta sitä suojelu tarvitsisikin , kun se ei uudistu kerran hakattu sademetsä koskaan. Ohut humuskerros häipyy rankkasateella ja eroosio kuljettaa maat veden mukana vesistöihin.”

    No tuota, olen samaa mieltä, mutta ei ole yksioikoistakaan tuo uudistumattomuus. kertoilevat esim. Amazonin sademetsästä, että ei se niin luontainen olekaan. Joidenkin arvioiden mukaan siellä on elellyt hyvin kauan yli 10 milj. ihmisen kulttuuri, joka on muuttanut koko metsän tai ainakin lähes.

    Eurooppalaisten tulo joskus 1500 -luvun tienoilla tappoi koko kulttuurin tauteihin. Jäljellä on enää vanhojen kaupunkien raamit muutama intiaani heimon sirpale ja ns. terra preta eli keinotekoinen musta multa.

    Toinen esimerkki on Väli-Amerikan viidakot. Täynnä maya -kansan vanhoja raunioita. Tuli kuulemma ensin kuivuus ja nälänhätä ja lopuksi eurooppalaisten taudit.

     

     

    husse

    Katsokaapa muutteeksi kansalaisen karttapaikasta ilmakuvaa Kuusamosta, löytyy hakusanalla Ranssula. Siinä on tehty Isoniemi nimiseen paikkaan avohakkuu, ei olekaan mikään pienialainen hakkuu tuo. https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/

    Kuusamon seurakunnan metsätila. Yhtenäinen 100ha aukko, lisäksi noin 70 ha muita aukkoja.

    Tyypillinen metsätilan kehitysluokkajakauma Pohjois-Suomessa, eli 90% aukkoa ja taimikoita, 10% kitumaita minne ei muutenkaan mentäisi hakkaamaan.

    Mistä ne hallituksen kaavailemat lisähakkuut otetaan, kun ei ole enää hakattavaa nykymäärilläkään?

    Kalle Kehveli

    Kyllä pohjoisessa puuta riittää, saisi vain kohtuu hintaan menemään.

    mehtäukko

    Vai että Kuusamon srk:n metsätila!!?

    No mikäs oli helsinkiläisen evl.lut srk:n järjestämä ja paavin hyväksymä  itkuvirsivollotus metsien puolesta?

    sitolkka

    Kovasti tässä on joku muukin ihmetellyt mistä sitä puuta lisää otetaan. P-Pohjanmaalta saa hakkuukypsää metsää jo hakemalla hakea ja harvennuksilta kertymät pienet ja niitäkin tehty paljon jo nykyiseen hakkuumäärään. Mutta jospa se rata ja meri tuo ulkomaan puuta uusille tehtaille.

    husse

    ”Hyvät Meidän Metsämme tapahtumaan osallistujat,

    Metsä on elämän lähde ja kehto. Vuosisatojen kokemus on opettanut meille täällä, että ihmisen suhde metsään ei ole markkinasuhde eikä ensi sijassa hyötysuhde. Ihmisen suhde metsään on syvä riippuvuusssuhde. Meidän metsämme on meidän toivomme. Vuosi vuodelta, ilmastoraportti ilmastoraportilta on käynyt selvemmäksi, että metsät ja niiden hengitys ovat koko maailman elämän ehto. Siksi metsää on nyt entistä määrätietoisemmin puolustettava ahneutta ja lyhytnäköistä talousajattelua vastaan. Metsän edessä on oltava nöyrä, ihmisten edessä metsän elämää puolustettaessa luja. Meidän Metsämme -tapahtumalle ja teille osallistujille toivon sellaista viisautta, sellaista rohkeutta ja sellaista siunausta, jota tarvitsette.”

    Kari Mäkinen
    arkkipiispa emeritus

     

    Kuusamossa oltiin nöyriä ja nöyrät 170 hehtaaria aukkoa kirkon tilille.

    sitolkka

    Siemenestä oli pohjoisessa ennen kova pula. Sen tähden sitä etelästä tuotiin. Käytettiin myös paljon Ruotsista tuotua siementä.

    Jätkä

    Tämä nykyinen Valtakunnanmetsien surkea tila tulee kyllä selväksi, kun lukee täälläkin esiintyvien ”tietäjien” kirjoituksia, kuinka on metsät hakattu loppuun. Seurakuntakin on aukkohakannut 170 hehtaaria – Voi kauheaa, maailmanloppu tulee!.

    Jos kuka väittää vakavalla naamalla, että Suomesta metsä loppuu, puut ovat hädintuskin pikkutukin kokoisia kun ne avohakataan jne – Ei tiedä, mistä hän puhuu.

    Toistaiseksi Valtakunnanmetsien inventointi on paras, luotettavin, mutta myös ainoa puuvaraston inventoinitapa. Ja miksi ? Koska se perustuu mittaukseen!

    Suomen metsissä ei ole milloinkaan ollut niin paljon ja niin järeää puuta kuin on nyt. Joku voi olla eri mieltä seisoskellessaan avohakkuualueen keskellä tai reunassa, mutta mitä sitten. Vaikka johonkin murjaistaisiin koko pitäjän kokoinen aukko, se ei olisi kuin Hitu siellä, verrattuna valtakunnan metsien tilanteeseen.

    Jos ei ole lahmannut koko maan metsikkökuvioita, ei pysty sanomaan kattavaa totuutta metsien tilasta samalla tarkkuudella kuin Valtakunnanmetsien inventointi on julkaissut. Kun vielä suurimmalla osalla päänsä aukojista ei ole aavistustakaan siitä, miten inventointi on tehty, ei kannattaisi kovin julkisesti tyhmyyttään esitellä.

    Junan tai auton ikkunasta tehdyllä arvioinnilla ei ole edes mielipiteen arvoa.

    Kalle Kehveli

    Jep, puuta on enemmän kuin koskaan ja suurta löytyy, ei niinkään vanhaa ikipuuta, mutta kukapa sitä kaipaakaan.

    Pohjois-pohjanmaallakin puuta on enemmän kuin koskaan.

    sitolkka

    Etelässä se puu kasvaa.

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 232)