Olisi kannattanut tehdä jo aijemmin, aavistus hakkuuna.

Leena

Skientistillä on luultavasti hieskoivikko kyseessä. Onko runkoluvussa mukana ne alla olevat kuuset (1/2) .  Yleensä hieskoivikkoa ei harvenneta, paitsi ehkä aluskuusten takia – annetaan kuusille tilaa.

Toisen lohkon runkoluku ei kaipaa mitään muuta kuin aikaa muutama vuosi, sitten puolet pois, jos raudusta, jos hiestä ei mitään muuta kuin sileäksi kun aika koittaa.

Hieksen kasvatustiheys = sama kuin männyllä.

Jos kuviot ovat kosteita, niin että pohjavesi on hyvin lähellä pintaa, alkaa Raudusten latvat kuolla ja tulla alas. Kunnostusojitus olisi paikallaan, jos Raudusta aikoo kasvattaa. Ja silloin ojien pitää olla syvät.

Itsekin mietin tuota Visakallon vaihtoehtoa energiahakkuuta, mutta onko korjuutekniikka (giljotiini) sellainen että pienet räipät eivät haittaa niin paljon kuin tavallisella hakkuupäällä toimittaessa, vai olisiko hyvä tehdä kuitenkin ennakkoraivaus näkemäraivauksena. Onko poistumaa vielä riittävästi kannattavaan korjuuseen? Harvennuksen tavoitteena voisi olla lisätä rauduksen osuutta metsikössä ja saada alikasvoskuusista seuraava metsä jos ne säilyvät hakkuussa. Kun tiheys on ollut kohtuullisen alhainen, lumituhoriski ei ehkä tässä ole niin korkea, että se vaikuttaisi strategian valintaan.

Jos välttämättä halutaan huono korjuujälki ,ei tarvitse raivata. Samalla heikennetään korjuuyrittäjän mahdollisuuksia kannattavaan toimintaan.

Korjuukulut ovat nykyään sitä luokkaa ,että risukoissa rymyäminen johtaa nopeasti konkurssiin. Vielä nopeammin , kun esimerkiksi 10 vuotta sitten. Vähäistä kalustoa ei kannata viedä kuluttamaan aikaa risukoihin ,kun puuta tarvitaan oikeasti paljon ja nopeaa tahtia. Jos tulee kylmä talvi , haketetaan jopa tukkipuita.

Jos on raivaustarvetta ,homma hoituu raivaussahalla, ei motolla.