› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 11,361 - 11,370 (kaikkiaan 11,388)
1 2 3 … 1 136 1 137 1 138 1 139

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Lähetetty: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Makarov 28.6.2026, 13:30

    Just kävin ajeleen metsäautotiellä niin näytti tuossa parinkilsan pätkälle mahtuvan hoidettuja ja hoitamattomia metsiä. Kyllä näissä harvennetuissakin metsissä kummasti vaan näytti aluskasvustoa kasvaneen niin riistatiheikköä riitti. Näille karuimmille mäntymaille joita Suomessakin on paljon on turha odotella mitään mahdottomia aluskasvillisuuksia ja puustokin on yleensä luonnostaan yksipuolista hoidosta tai hoitamattomuudesta riippumatta.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 28.6.2026, 13:46

    Nyt kyllä sumutat Perko olan takaa. Jos siirryttäisiin jatkuvaan kasvatukseen, sekä metsänomistajan että valtion taloustilanne kärsisi kovin. Monimuotoisuudessa ja vesiensuojelussa saavutetaan jonkin verran etuja.

    *

    Panu Halme (Syke)ja Markus Melin (Luke) vastaavat Seppo Vuokolle.

    ”Kuoleva metsä” ei sovi kuvailemaan vanhaa metsää

    ”Luonnontilaisen metsän kehitys vaatii vuosisatoja. Niitä on jäljellä todella vähän ja niissä elää lajistoa, joka ei muualla selviä. Siksi niitä kannattaa suojella.”

    https://www.hs.fi/mielipide/art-2000012094278.html

     

    suorittava porras suorittava porras 28.6.2026, 14:26

    Perkolta ei tullut vastausta siihen millä 5/6 metsäteollisuuden tuottamasta työstä ja vientituloista korvataan.

    Monimuotoisuuden kannalta nämä  ”perkot” ovat hyvä asia. Heidän jk- harveikkonsa täydentävät mainiosti monimuotoisuutta siinä tilanteessa, kun puu käy huonosti tai ei lainkaan kaupaksi. Tila päätyy  suojeluun. Teollisuuden ja viennin tarpeet tyydytetään kohteilta, joilla tuotanto on tehokasta eikä korjuu tuota tarpeettomia ongelmia. Kun pienemmällä alalla tuotetaan enemmän, jää enemmän pinta-alaa suojeltavaksi. Vapaaehtoisesti tai markkinatalouden lainalaisuuksista johtuen.

    Perko 28.6.2026, 14:32

    Kun  olette sen itse aiheuttaneet, tasarakenteisesta metsästä on aiemmilla raivauksilla siivottu alikasvos pois, siirtyminen jatkuvaan kasvatukseen on matka pisteeseen, josta ei ole nopeaa paluuta. Isojen tukkipuiden poistaminen jättää jälkeensä rakenteellisen tyhjiön, sillä metsässä ei ole valmiina keskenkasvuisia puita korvaamaan kaadettuja. Koska uuden puusukupolven siementäminen ja kasvu tukkikokoon vie vähintään sen 50- 70 > vuotta, metsänomistaja ajautuu investointiloukkuun: säännölliset myyntitulot katkeavat vuosikymmeniksi, eikä metsää voi enää palauttaa tehokkaaseen jaksolliseen kiertoon ilman kalliita ja vaikeita raivaus- ja istutustöitä.  Laskette virta josta ei ole paluuta!  Tähän teitä neuvonta on valmentanut.  Saksassa niille on jo  hinta  oikaistu todellisiksi.

    Tämän olen useaan kertaan  tänne esittänyt korkojen kanssa ,  AJ   valskaako muisti?.

    konstapylkkerö2 28.6.2026, 14:36

    Metsänkasvatus on muuttunut 70-luvulla vielä harjoitetusta . Ei ennen jätetty säästöpuita eikä eurokantoja linnuille pesäpuiksi.  Hömötiainen tekee pesän jopa pieneen ( 5-7 cm) pitkään lahoon kantoon taimikossa. Ei nykyinen metsätalous ole hävittämässä lintujen elinpiirejä. Ongelma on vain yhden totuuden omaksuneiden omassa pääkopassa .

    suorittava porras suorittava porras 28.6.2026, 14:38

    …niin Saksassa sai tehdä vain poimintahakkuita. Seuraukset näkyvät. Kaikki jk:n riskit toteutuivat. Nyt on pakko tehdä tuhojen seurauksena aukkoa ja uudistaa kalleimman jälkeen. Tätä ongelmaa ei ole jaksottaisen menetelmän puolella, kun ei tarvitse paikkailla aiempia epäonnistumisia.

    Perko 28.6.2026, 15:00

    Ne metsänomistajat, joilla on siihen puustossa mahdollisuus, jättävät nyt tämän alhaisen jalostusasteen massatuotannon niille,  jotka haluavat jatkaa teollisuuden ilmaisen raaka-aineen viritystä 50 vuotta omalla kustannuksellaan.

    Jatkuvaan kasvatukseen siirtyminen onkin omistajan itsenäinen valinta katkaista teollisuuden sanelupolitiikka,  ottaa omat suorat hyödyt tuplata, nopeuttaa kassavirta ja jättää puun halpatuotanto vain parhaille heidän paljaille tehoropsinkasvu kohteille.

    Saksan tuhon aiheutti sama toukka kuin suomessakin monotonisessa kuusikossa.

    Maamies Maamies 28.6.2026, 15:10

    Omalla seudullani on nykyisin paljon enemmän hoitamatonta tihekköä ja kuivaa lahopuuta metsissä kuin vaikkapa 40 vuotta sitten.  Lisäksi nyt myrskyn jäljiltä lahopuuta jää liian kanssa metsiin. Enää ei ole kylillä niitä työkykyisiä isäntämiehiä siinä määrin tekemään tuulenkaatoja kuin aikaisempina vuosikymmeniä, eikä tekijöitä ole saatavissa mistään vähäisille määrille. Mielestäni murheet lahopuiden vähäisyydestä ja aluskavuston puutteesta ovat aivan turhia. Se on sitä tämän ajan yhden asian hokemista.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 28.6.2026, 16:03

    Ei Perko muistini valskaa. Olen vain eri mieltä kanssasi, mikä on eri asia. Ei siis tarvitse toistaa tuota jk-liturgiaa täällä. Kerro sen sijaan, jos näet, missä kohtaa jk on parempi monimuotoisuuden kannalta.

    Perko 28.6.2026, 20:04

    Kyssyykö tupla tohtori tosissaan tuollaista!
    ”Missä kohtaa jatkuva kasvatus (jk) on parempi monimuotoisuuden kannalta?” Jatkuva kasvatus pitää mehän aina metsänä ilman rajuja avohakkuita. Se säästää aluskasvuston sienet ja marjat, tiheiköt (kuten pajut ja raidat), jättää metsään luonnostaan lahopuuta ja säästää järeät pesäpuut. Tällöin hömötiaiset, haukat ja sääksi säilyttävät kotinsa, eivätkä pesätuhot pääse avoimelle työkentälle.

    Mie  kuitenkin vastaan jos vaikka olet unohtanut entisen ja tutkijoiden julkaisut.  Miltä itsestäsi tuntuu, miten erottaa tapaukset? Olen harrastelija enkä asian vastaava.

    Miksi 5/6 osaa vientituloista tulee muusta kuin tukkipuusta? Se selittyy sillä, että metsistä ei yksinkertaisesti irtoa enää enempää tukkia. Entisistä  jk-puustoista saatiin tukkia 70 vuotta, mutta nyt se on loppunut, koska metsät hinkattiin tyhjiksi. Paljaaksihakkuilta ja pelkiltä taimikoilta ei tukkipuuta tule – sieltä tulee vain kuitua ja propsia, millä metsänomistaja ei tiliä tee.

Esillä 10 vastausta, 11,361 - 11,370 (kaikkiaan 11,388)
1 2 3 … 1 136 1 137 1 138 1 139