Keskustelut Metsänhoito Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 1,311 - 1,320 (kaikkiaan 8,216)
  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Petkeles kyselee EU-politiikkaketjussa miten mahdollisten lisähakkuiden ekologinen vaje paikataan. Tässä osa kommentistani Tapani Veistolan mielipidekirjoituksseen Hesarissa.

    http://www.hs.fi/mielipide/art-2000008160552.html

    ”… metsissä elävien eliöiden uhanalaistilasto on hyvä mittari. Sen sisältö vain pitäisi avata niin, että analysoitaisiin tarkkaan, minkä metsälajien hyväksi voidaan tehdä jotain metsänhoidon keinoin. Lajistoon vaikuttavat myös olot lintujen talvehtimisalueilla sekä ilmastonmuutos.

    Iso osa metsien uhanalaisista on lehtojen ja lehtomaisten metsien lajeja. Nämä kasvupaikat on Etelä-Suomessa aika pitkälle raivattu maatalousmaaksi. Näitä voidaan auttaa ennallistamalla joutoalueita lehdoiksi. Suometsien ja vanhojen metsien lajeja voidaan auttaa toteuttamalla kiireesti suunnitellut suojeluohjelmat ja lisäksi vapaaehtoisia suojelualueita METSO-ja Helmi-ohjelmissa.

    Kokonaisuudessaan metsäpinta-alastamme on jo asetettu puuntuotannosta syrjään noin neljännes kitu- ja metsämaan pinta-alasta, mutta tämä alue painottuu Pohjois-Suomeen. Tehtävää on siis keskisessä ja eteläisessä osassa maata, sekä määrällistä että laadullista parantamista.”

    MaalaisSeppo

    Millaista hakkuuta on lisähakkuu? Onko niissä puun hinta parempi? Ellei, niin en suostu niihin. Normi avohakkuuta ja harvennusta voin myydä.

    Scientist Scientist

    Taisin jo aiemmin mainita, että suuret terveet säästöpuut eivät juurikaan hyödytä hömötiasta. Parempia lienevät alle 10-20 cm koivut ja lepät.  Niitä voi katkoa vaikka metrin korkeudelta.

    aegolius

    Tutustuin hieman uhanalaisiin luontotyyppeihin (https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Luontotyypit/Luontotyyppien_uhanalaisuus/Luontotyyppien_uhanalaisuus_2018). Tulokset olivat odotusteni mukaisia. Onhan se niin, että jos luontotyyppejä lisätään seuraavaan tarkasteluun entisestään (eli luontotyyppijakoa tarkennetaan), saadaan lopputulokseen lisää uhanalaisuutta. Tässä siis sanalla ”uhanalainen” en tarkoita oikeasti häviämässä olevaa, vaan tutkimustuloksissa käytettyä käsitettä ”uhanalainen”.

    Uhanalaisuustarkastelun tulokset voi tiivistää niin, että Suomen metsissä ei ole mitään ”säilyvää” luontotyyppiä (LC). Koko 23 miljoonaa hehtaaria metsää on siis joko uhanalaista tai vähintäänkin silmälläpidettävää luontotyyppiä. Maallikkoa tämä voi hieman hämmentää. Maallikko ymmärtää käsitteen ”uhanalainen” niin, että se on jollain tavalla vaarantunut ja uhkaa hävitä. Tätä näissä tarkasteluissa tuolla sanalla selvästikään ei tarkoiteta. Vaarantunut luontotyyppi, ja siis uhanalainen, on myös nuoret tuoreet kankaat. Erittäin uhanalaisia puolestaan ovat sekä nuoret että vanhat kuivahkot kankaat. Samoin sekä nuoret että vanhat kuivat kankaat. Melkoista, sanon!

    Suomen metsistä on hävinnyt kokonaan luontotyyppi ”sisämaan dyynimetsät”. Käsite ”dyyni” esiintyy tämän lisäksi yhdeksässä muussa luontotyypissä. Ne ovat:
    Variksenmarjadyynit
    Dyynien deflaatiokentät
    Liikkuvat alkiovaiheen dyynit
    Dyynialueiden kosteat soistuneet painanteet
    Itämeren dyynisarjat
    Liikkuvat rantavehnädyynit
    Harmaat dyynit
    Metsäiset dyynit
    Tunturien dyyni- ja deflaatioalueet

    Ainoastaan tämä viimeinen on silmälläpidettävä, muut ovat uhanalaisia.

    Tämän tarkasteluni perusteella voin todeta ettei asia oikeastaan enää huoleta. Näen tuloksissa lähinnä tutkijoita itseään työllistävää vaikutusta ja uhkien suurentelua. Käsite ”uhanalainen” on vedetty kölin ali muutamaan kertaan eikä enää merkitse mitään.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Hyvin tiivistetty, aegolius.

    Gla Gla

    Epäselväksi vielä jäi, mitä tarkoittaa uhanalainen, jos se ei ole vaarassa hävitä tms. Eli uhanalaisen määritelmä.

    Kurki

    Määrittelyssä kyllä pitäisi selventää mitä sitten tapahtuu, kun uhanalaisuus toteutuu. Esimerkiksi kuivan kankaan uhanalaisuuden toteutuminen. Tarkoittaako se että siirtyy luokkaan kuivahkot kankaat vai luokkaan joutomaat.

    Puuki

    Esim. kuivakangas vois siirtyä vajaatuottoisuuden perusteella joskus kitumaaksi tai jopa joutomaaksi, jos uudistaminen on laiminlyöty,  ja heinikko tms kasvillisuus ehtii vallata alueen.   <Kannattaahan noihin kiinnittää huomiota MK:n tarkastuksissa, että ei lopu entiset metsätyypit, jos ei tehdä uudistuksia ollenkaan.  Jotain hyötyäkin voi olla kun suurin osa metsätyypeistä julistettu uhanalaisiksi.

    Petkeles Petkeles

    No ei. Se on se sama vajaatuottoinen kuiva kangas.

    Ja onko ihme että maallikosta uhanalaisuusluokittelu on naurettava, kun maallikko ei edes ymmärrä lukemaansa. Ylivertaisuusvinouma.

    Visakallo Visakallo

    Siinä ei ole mitään naurettavaa, jos maallikko ei ymmärrä ylimielisen huonosti kirjoitettuja määritelmiä. Sellaisten kirjoittajat tarvitsisivat ison peilin.

Esillä 10 vastausta, 1,311 - 1,320 (kaikkiaan 8,216)