Keskustelut Metsänhoito Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 1,481 - 1,490 (kaikkiaan 8,213)
  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

  • Puuki

    Korona rokotteistakin saattaa saada monimuotoisen olon.  Kuumetta, nivelsärkyä, pää-ja niskakipuja yms. on ollut havaittavissa .    Mutta pääasia onkin kuulemma kattava rokotesuoja (?) eikä niinkään yksilöiden selviytyminen.

    Haittaötököiden vähentämiseen metsistä sopii pikkulintujen suosiminen mm. pöntöttämällä.  Se lisää osaltaan monimuotoisuutta, kun eri puulajit selviää paremmin muuttuneista ilmasto- ja muista olosuhteista.  Ei tarvita välttämättä lisää suojelualueita ; riittää kun norm. talousmetsän hoidossa otetaan metsän eliöiden  selviytyminen huomioon mm. lahopuupökkelöitä ja säästöpuuryhmiä jättämällä kuten nykyään tehdäänkin jo yleisesti.   Täysin sulkeutunut kuusikko (joita syntyy esim.  jk:n metsän loppuvaiheessa, kun lehtipuita ei enää ole) ei ole mikään monimuotoisuuden huipputapaus.  Päin vastoin se on usein tylsä monokulttuurimetsä jossa ei ole alikasvostakaan ollenkaan.  Voisi  sanoa sen olevan juuri sitä viheriäiden ls:en inhokkia eli  puupeltoa.

    Visakallo Visakallo

    Haba: ”Standardisoitua monimuotoisuutta? Joka tontille komitean päättämä samanlainen monimuotoisuus, jatkoa Kekkonen-Honecker linjalle.”

    Eikös se metsien sertifiointi juuri sitä ole.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Päivän metsämielipide liittyy säästöpuihin. Kun hakkuualalta korjataan latvusmassaa, pitäisi järeät lehtipuut ja kuolleet puut jättää korjaamatta. Tämä on osa metsätalouden luonnonhoitoa.

    http://www.hs.fi/mielipide/art-2000008190764.html

    Gla Gla

    Hesarista: ”VAIKKA pääosa metsänhakkuiden yhteydessä saatavasta metsähakkeesta tehdäänkin hakkuilta korjattavasta pienpuusta ja latvusmassasta, myös järeän runkopuun käyttö on viime vuosina merkittävästi lisääntynyt. Luonnonvarakeskuksen koostamien metsätilastojen mukaan käyttö on ollut vuodesta 2010 alkaen keskimäärin yli 0,4 miljoonaa kuutiometriä vuodessa, mikä on enemmän kuin yksityismaiden avohakkuualoille monimuotoisuuden turvaamiseksi jätettyjen elävien säästöpuiden määrä.”

    Puuston määrä on kasvanut myös muissa puulajeissa kuin koivussa, kuusessa ja männyssä. Olisi erikoista, jos näistä ei kertyisi entistä enemmän kuutioita. Korjaamattomuus myös johtaisi uudistusalojen ränsistymiseen. Itselläkin on ollut ojanreunalla runsaasti järeää haapaa. Toki ostaja teki virheen, kun ei jättänyt niistä juurikaan säästöpuita, vaan muualta kuviolta. Silti yli  90% noista olisi pitänyt hakata. Halusin säästää yhden kohteen muualla kuviolla, joten säästöpuutkin keskitettiin sinne.

    ”LUONTOLAATU-HANKKEESSA on selvitetty monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden lehtipuiden sekä järeän lahopuuston määrää metsiköissä ennen hakkuuta sekä hakkuun jälkeen. Selvitys osoitti, että järeästä, ennen hakkuuta olevasta arvokkaasta elävästä lehtipuustosta kuten haavoista ja raidoista hävisi hakkuissa noin 90 prosenttia. Säästöpuiksi oli jätetty näiden sijaan pääasiassa pienempiä koivuja ja mäntyjä.”

    Tuo on tietysti myyjänkin kannalta surkea tilanne, ei kannata selitellä.

    ”Uudistushakkuuikäisissä metsissä on usein runsaasti kuollutta puuta ennen hakkuuta, mutta pystykuivat puut ja usein kovia kaatuneitakin kuolleita puita korjataan hakkuussa energiapuuksi.”

    Hienoa, vihdoin ympäristöväen mielestä lahopuuta löytyy talousmetsistä runsaasti! Toki sen korjaaminen on outoa. Mutta taaskaan ongelmana ei ole avohakkuu, vaan hakkuun toteutus.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Jos leimikolle halutaan männyntaimikko, järeän haavan jättäminen – kuten myös sen kaataminen – saattaa lisätä männynversoruostetta männyn taimikkovaiheessa. Tätä voitanee estää kaulaamalla haapa huolellisesti, mieluiten muutama vuosi ennen hakkuuta. Rehevät järeiden haapojen elinpaikat uudistetaan kuitenkin useimmiten kuuselle, joten tämä ongelma lienee harvinainen.

    Gla Gla

    Maasto on usein niin pienipiirteistä, että mäntytaimikollakin alavampiin kohtiin sopii rehevämpien paikkojen puulajeja. Itselläni on männiköt toki muutenkin männiköiksi pääosin kohtalaisen reheviä, siksi yksittäisiä haapoja löytyy joko säästöpuina tai viereiseltä kuviolta toivottavasti tulevaisuuden säästöpuina. Ruoste ei ainakaan vielä ole ollut ongelma, kun haapojen määrä on tolkullinen.

    Petkeles Petkeles

    Luontoväen ulostulot ovat tosiaan sekavia, kaikki heistä eivät osaa toistaa sanasta sanaan samaa mantraa. Ilmeisesti desanttiradioihin on kesken propagandalähetyksen tullut ilmakehän aiheuttamia häiriöitä ja Moskovan sanomaa on tulkittu väärin.

    Scientist Scientist

    Juuri näin teetin hakkuissani 1997. Lehtipuut jätettiin, vain havupuuta korjattiin. Lähinnä jäi koivua, raitaa ja haapaa. Pääosin metsä oli kuusta.

    Metsuri motokuski

    Onhan se hyvä että ”pinkka” on kunnossa. Harvalla on varaa jättää uudistaminen tuolle tasolle odottamaan vuosiksi metsän uudelleen syntymistä. Varsinkin kun tuon lehtipuun arvo on melko vähäinen. Empä tiedä onko tuo sitä monimuotoisuuttakaan. Vastaavia kohteita on metsittyvissä peltoheitoissa ja onko ne kohteet sitten niin monimuotoisia.

    Scientist Scientist

    Ymmärsit väärin. Kyllä laitoin  myös kuusen taimia heti, kylläkin ilman maan muokkausta

Esillä 10 vastausta, 1,481 - 1,490 (kaikkiaan 8,213)