Haba: ”Standardisoitua monimuotoisuutta? Joka tontille komitean päättämä samanlainen monimuotoisuus, jatkoa Kekkonen-Honecker linjalle.”

Eikös se metsien sertifiointi juuri sitä ole.

Hesarista: ”VAIKKA pääosa metsänhakkuiden yhteydessä saatavasta metsähakkeesta tehdäänkin hakkuilta korjattavasta pienpuusta ja latvusmassasta, myös järeän runkopuun käyttö on viime vuosina merkittävästi lisääntynyt. Luonnonvarakeskuksen koostamien metsätilastojen mukaan käyttö on ollut vuodesta 2010 alkaen keskimäärin yli 0,4 miljoonaa kuutiometriä vuodessa, mikä on enemmän kuin yksityismaiden avohakkuualoille monimuotoisuuden turvaamiseksi jätettyjen elävien säästöpuiden määrä.”

Puuston määrä on kasvanut myös muissa puulajeissa kuin koivussa, kuusessa ja männyssä. Olisi erikoista, jos näistä ei kertyisi entistä enemmän kuutioita. Korjaamattomuus myös johtaisi uudistusalojen ränsistymiseen. Itselläkin on ollut ojanreunalla runsaasti järeää haapaa. Toki ostaja teki virheen, kun ei jättänyt niistä juurikaan säästöpuita, vaan muualta kuviolta. Silti yli  90% noista olisi pitänyt hakata. Halusin säästää yhden kohteen muualla kuviolla, joten säästöpuutkin keskitettiin sinne.

”LUONTOLAATU-HANKKEESSA on selvitetty monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden lehtipuiden sekä järeän lahopuuston määrää metsiköissä ennen hakkuuta sekä hakkuun jälkeen. Selvitys osoitti, että järeästä, ennen hakkuuta olevasta arvokkaasta elävästä lehtipuustosta kuten haavoista ja raidoista hävisi hakkuissa noin 90 prosenttia. Säästöpuiksi oli jätetty näiden sijaan pääasiassa pienempiä koivuja ja mäntyjä.”

Tuo on tietysti myyjänkin kannalta surkea tilanne, ei kannata selitellä.

”Uudistushakkuuikäisissä metsissä on usein runsaasti kuollutta puuta ennen hakkuuta, mutta pystykuivat puut ja usein kovia kaatuneitakin kuolleita puita korjataan hakkuussa energiapuuksi.”

Hienoa, vihdoin ympäristöväen mielestä lahopuuta löytyy talousmetsistä runsaasti! Toki sen korjaaminen on outoa. Mutta taaskaan ongelmana ei ole avohakkuu, vaan hakkuun toteutus.

Maasto on usein niin pienipiirteistä, että mäntytaimikollakin alavampiin kohtiin sopii rehevämpien paikkojen puulajeja. Itselläni on männiköt toki muutenkin männiköiksi pääosin kohtalaisen reheviä, siksi yksittäisiä haapoja löytyy joko säästöpuina tai viereiseltä kuviolta toivottavasti tulevaisuuden säästöpuina. Ruoste ei ainakaan vielä ole ollut ongelma, kun haapojen määrä on tolkullinen.

Juuri näin teetin hakkuissani 1997. Lehtipuut jätettiin, vain havupuuta korjattiin. Lähinnä jäi koivua, raitaa ja haapaa. Pääosin metsä oli kuusta.

Ymmärsit väärin. Kyllä laitoin  myös kuusen taimia heti, kylläkin ilman maan muokkausta