Keskustelut Metsänhoito Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 161 - 170 (kaikkiaan 8,059)
  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    En halua leimata ketään, mutta kyllä viheriäisten poliitikkojen ja heitä äänestävien lisäksi monet tutkijatkin ovat sillä kannalla, että metsät saisivat olla uhanalaisten lajien kannalta parempia. Järeitä puitakin pitäisi metsissä olla, ja muitakin lehtipuita kuin vain koivuja. Lahopuun lisäys on päässyt hyvään alkuun, mutta ei ilmeisesti ole edennyt vielä tarpeeksi pitkälle. Kulotuksiakin tarvittaisiin lisää. Sekä lahoavaa puuta että palanutta puuta pitäisi synnyttää jatkuvasti lisää, jotta niistä syntyisi jatkumo. Suojelualueiden verkosto muodostaa ikään kuin ”vankileirien saariston” josta uhanalaiset voivat levittäytyä ympäristöön.

    Liito-oravan suojelustatus pitäisi ehdottomasti lieventää, jos se estää liitureita suosivan metsänhoidon.

    risuparta

    hepuli : minkä tasoisen toimijan pitäisi ilmoittaa monimuotoisuuden köyhtymisestä , että se olisi fakta?

    mehtäukko

    Lahopuuta ovat viime vuosien lumituhot ja myrskyt lisänneet älyttömästi. Mutta eihän viherkaihtimilla näe mitään, eikä kerrostalosta asti ainakaan.

    Vaan se ötökkä olisi henki ja elämä!?

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ei ole kaihia, VMI kertoo. Paikoitellen on lahopuuta paljonkin mutta yleiskuva on vielä hyvin kliininen. Muistetaan sekin että lahopuussa elää kuusiporan luontaisia vihollisia.

    mehtäukko

    Kunttu siinä Kunnnostautuu

    Rane

    Jos kerran etelässä lahopuun määrä kasvaa ja monimuotoisuus vähenee niin johtopäätös on että monimuotoisuudelle ei lahopuun määrällä ole mitään merkitystä.Tai sitten lahopuun määrän lisääntyminen vaikuttaa monimuotoisuutta lisäävästi mutta tutkijat eivät sitä kerro.

    Pohjoisessa lahopuun määrä on laskenut sekä talousmetsissä että suojelualueilla.Johtuu siitä ettei myrskytuhoja ole niin kuin ennen(pohjoisessa).Ei siis metsätaloudesta.

    Siitä kuinka vauhdikkaasti monimuotoisuus laskee verrattuna etelään(kun kerran lahokin vähenee) ei ole tutkimustuloksia.Ja väheneekö monimuotoisuus suojelualueilla kun lahopuu vähenee.

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/lahopuun-määrä-kasvaa-etelä-suomessa-yhtenä-syynä-myrskytuhot-1.208560

    Puuki

    Lahopuun määrän lisääntyminenkin lisää monimuotoisuuttakin viivellä. Samoin kuin mm. säästöpuiden jättäminen, sekapuuston kasvatuksen lisääminen (siellä missä se on mahdollista) yms.     Ei sitä pelkästään vihriän langan juttuja lukemalla saa selville, miten se toimii jatkossa. Joillekinhan ei riitä mikään . Kaikki metsät pitäisi suojella ja rauhoittaa. Ja sitten jos ja kun se ei toimisikaan kuten on kuviteltu ( esim. liika kuusettuminen, metsien yksipuolistuminen, risukoiden lisääntyminen  ja hiilen kertymisen väheneminen) , niin ihmeteltäsiin vain.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Uhanalaisarvioiden mukaan metsissä uhanalaisten määrä ei ole enää kasvanut. On ehkä merkki siitä että jotain on tehty oikein.

    hemputtaja

    Joku tietämätön tuolla kyseli, että minkä tasoisen toimijan pitäisi ilmoittaa monimuotoisuuden köyhtyminen, että se olisi fakta.

    Vastaan, että mm. Luke (muinoinen Metsäntutkimuslaitos) kelpaa. Muitakin löytyy, mutta esim. Greenpeace, Luontoliitto, Helsingin Sanomat tai vihreiden kansanedustajat eivät kelpaa muille kuin risuparroille.

    Luke hiljan ilmoitti suunnitelmasta kartoittaa monimuotoisuutta Valtakunnan Metsien Inventoinnissa, jos (siis ”jos”) saa rahat siihen. Edellisestä ja luultavasti ainoasta kartoituksesta onkin ja vähintään 30 vuotta. Eli aineistoa olisi, mutta sitä ei voi verrata mihinkään kun on jäänyt ainoaksi kriteerit täyttäväksi kartoitukseksi.

    Tuo ”luultavasti ainoasta” johtuu siitä, että mahdollisesti löytyy muutakin ja hyvin vanhaa aineistoa, jos aletaan kaivella. Epäilen, että metsätyyppien kartoitukseen on kerätty melkoinen aineisto joskus 1900 -luvun alussa.

    Scientist Scientist

    Kyllä tamme ja haapaa ole suosinut omassa metsässäni. Myös leppiä ole jättänyt typpilannoittajiksi. Tammi muuten leviää kovaa vauhtia Pori-Tampere-Lappeenranta linjan eteläpuolella. Ei tarvita kuin yksi vanhempi tammi niin närhet ja oravat levittävät terhoja maahan, josta uusia taimia syntyy. Nyt on jo noin 80-100 tammea jo hehtarilla. Luonnonsuojelulain perusteella lehto on suojeltava, jos hehtaarilla on yli 20 tammea joidem pärysmitta on yli 20 cm.. Näin tulee ajanmittaan käymään, mutta käsittääkseni tämä koskee vain luontaista tammen esiintymisaluetta. Omat tammeni lienevät peräisin läheisiltä kartanoalueilta.

    Joku metsäprofessori Puttonen väitti, että tammi alkaa tuottaa terhoja vasta 40-60 vuotiaana. Tämä väite ei kyllä pidä paikkaansa. Mökille noin 20 vuotta sitten istuttamassani tammessa oli jo terhoja ! Samoin naapurin pihatammi alkoi tuottaa terhoja 20-30 vuotiaana.

Esillä 10 vastausta, 161 - 170 (kaikkiaan 8,059)