› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 1,811 - 1,820 (kaikkiaan 8,218)
1 2 3 … 181 182 183 … 820 821 822

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Sent on: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Teufelin Zumi 20.11.2021, 17:32

    Profeetat puhuvat välillä vertauskuvin.

    Rane 20.11.2021, 17:49

    ”Koko porukalla on hyviä vastauksia mutta kukaan ei kysy oikeaa kysymystä.”

    No kysy Teukka.

    Visakallo Visakallo 20.11.2021, 18:06

    Teukalla on ollut vastauspuoli täysin jumissa aina.

    Puuki 21.11.2021, 06:51

    Teukalla on ollut vastauspuoli täysin jumissa aina.

    Ja nyt on hävinnyt ilm. kysymyspuolikin.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 21.11.2021, 19:53

    METSO-ohjelmasta: alueita olisi tarjolla, rahaa puuttuu.

    http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000008375744.html

    Mardy 21.11.2021, 21:54

    Moni ei ymmärrä, että ns. ikimetsän uhanalaiset lajit eivät ole maallikolle näkyviä, vaan pääasiassa erilaisia kasveja ja hyönteisiä. Moni (mm. Visakallio ja Suorittava Porras) ihmettelee, kun luonnonmetsässä ei näy isoja eläimiä ja on hankala liikkua. Ne ovat kuitenkin suoja-, yöpymis- ja päivälepopaikkoja monille isoillekin eläimille ja hyvä vain olisikin, etteivät ihmiset mene häiritsemään niitä. Lisäksi keskivertokulkija aiheuttaa niin paljon ääntä ja hajua, ettei koskaan näe eläimiä, jotka väistävät satoja metrejä edellä.

    Pienten ”näkymättömien” lajien kato vaikuttaa isompiinkin tavalla, jota ei vielä edes täysin ymmärretä. Samoin toimii ihmisen yhä lisääntyvä häirintä liikkumisellaan, kun suurimmassa osassa Suomea ei voi kävellä paria kilometriä pidempään osumatta tielle ja rannat on rakennettu tiuhaan. Pyhähäkin kansallispuistokin on vain muutaman kilometrin koko halkaisijaltaan, joten ei sekään mikään iso ole. Tärkeintä olisi toki saada eteläiseen Suomeen pieniäkin monimuotoisia ja luonnontilaisia rauhallisia suojelualueita.

    Olen talousmetsänhoidon ystävä ja metsästäjä, joten mitään kiihkoilua en tunnista itsessäni, mutta paljon on tullut tutkimustietoon, maastoon ja eri kokoisten eliöiden elämään perehdyttyä vuosien varrella ja sitä toivon metsäpäätöksiä tekeviltäkin niin omistajana kuin ammattilaisenakin.

    aegolius 21.11.2021, 22:17

    >ikimetsän uhanalaiset lajit eivät ole maallikolle näkyviä, vaan pääasiassa erilaisia kasveja ja hyönteisiä.

    Näinhän se on, mutta tästä seuraa se ongelma, että ne eivät ole kovin näkyviä tutkijallekaan. Syntyy helposti käsitys uhanalaisuudesta, vaikka se ei asian laita olisikaan. Tavallisten tallaajien on vaikea kyseenalaistaa tutkijan toteamuksia lajeista, joiden nimeä ei ole kuullutkaan. Tässä on myös oiva tilaisuus politiikalle, eikö vaan? Olen edelleen vahvasti sitä mieltä, että sana ”luontokato” ei Suomen luontoon sovi, vaan käsitteen tavoite on enimmäkseen poliittinen. Tämän suuntainenhan Seppo Vuokonkin kolumnin (tai parinkin) ajatus oli.

    Petkeles Petkeles 22.11.2021, 08:44

    Tutkija on tutkija ja maallikko on maallikko. Vähän sama kuin mietitään kumpi on parempi mäkihypyssä, maailmanmestari vai ovimestari…

    Kurki 22.11.2021, 09:27

    https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000007741686.html

    Vanhojen metsien lajina pidettävän karvaorakkaan kaikki kasvupaikat on suojeltuja, mutta yllättäen sitä löytyy kuusi vuotta sitten hakatusta metsästä Janakkalasta.

    Tässä peikonnahka, jonka on arveltu muuttuvan uhanalaiseksi vanhojen metsien vähenemisen vuoksi. Tässä halkiheltta, joka oli aikaisemmin uhanalaiseksi arvioitu. Nyt se on hyvin yleinen Etelä-Suomessa.

    Harjaskääpä. Tämä oli opiskeluaikana niin harvinainen, että sitä lähdettiin katsomaan Itä-Suomeen, jossa tunnettiin esiintymä, Timo Lehesvirta sanoo.

    Kyllä ontuu näidenkin linkissä olevien uhanalaisten lajien suojelu, kun vanhoja metsiä on suojeltu niiden vuoksi ihan turhaan, sillä esiintyvät runsaimpina avohakkuilla ja samaa voi epäillä muidenkin uhanalaisten lajien ja eliöiden osalta.  Näyttäisi riittävän kunhan vähän järeämpää puuta jätetään lahoamaan maahan tai pystyyn talousmetsien hakkuissa. Voisi sanoa, että avohakkuut ovat vain lisänneet monimuotoisuutta ja parantaneet uhanalaisten lajien elinmahdollisuuksia.

     

     

    Per Ä Reikäs 22.11.2021, 09:33

    EI ei se ny kyllä noin ole

Esillä 10 vastausta, 1,811 - 1,820 (kaikkiaan 8,218)
1 2 3 … 181 182 183 … 820 821 822