Keskustelut Metsänhoito Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

  • Tämä aihe sisältää 8,216 vastausta, 112 ääntä, ja päivitettiin viimeksi sitten A.JalkanenA.Jalkanen toimesta.
Esillä 10 vastausta, 1,851 - 1,860 (kaikkiaan 8,216)
  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    puunhalaaja, epäilemättä erittäin hyödyllistä toimintaa tuo havainnointi ja havaintojen tallennus. Kun aikansa havainnoidaan, huomataan että uhanalaisia eliöitä löytyykin vaikka mistä!

    puunhalaaja

    Liiturien suhteen on ollut vähän kaksijakoinen fiilis. Olen kuitenkin päätynyt merkkaamaan havainnot järjestelmään ihan omalla nimellä. Keskustelin twitterissä liito-oravien kanssa pelaavien ammattilaisten kanssa, ja niiden kanta oli se, että esiintymät on parempi tietää ennalta. Hakkuut pystyy suunnittelemaan paremmin kuin siinä tilanteessa, että yht’äkkiä söpöinen nappisilmä katselee motokuskia puun oksalta.

    Raidankeuhkojäkälät, pohjanrypykät ja vastaavat ei käsittääkseni aiheuta suoraan mitään, mutta voihan havainnot toimia silti jollekin omistajalle kannustimena. Kannustimena joko hakata nopeasti, tai toisaalta kannustimena selvittää esim. mahdolliset metso-potentiaalit.

    Rane

    ”En tiedä onko liituri miten harvinainen,”

    Mielenkiintoista tietoa olisi esimerkiksi kuinka monta liito-orava havaintoa löytyy Metsään.fi palvelusta.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Niinpä. Kyllähän se edistäisi kaikkien lajien suojelua, jos niiden esiintymistä ei tulisi käyttörajoitteita, tai esimerkiksi lahopuusta ja vanhasta metsästä muodostuisi HCV-alueita.

    puunhalaaja

    Rane, en tiedä onko ne havainnot siellä, mutta laji.fi sivulla on myös ainakin osa viranomaisten havainnoista. Tässä esimerkkinä Tampereen havainnot viimeiseltä kymmeneltä vuodelta. https://laji.fi/observation/map?target=MX.48243&finnishMunicipalityId=ML.541&time=2011-01-01%2F

    Jos haluaa tarkistaa oman maansa tilanteen, niin kartalle pystyy rajaamaan alueen, josta näkee kaikki havainnot tai vaikka vain tietyn lajin. Pitää vaan käyttää tuota selaa havaintoja -toimintoa. Jos hakee pääsivulta suoraan, ei saa tarkkoja koordinaatteja kartalle. Havainnoista pystyy myös halutessaan karsimaan kansalaishavainnot pois.

    Rane

    Kun katsoo noita Tampereen havaintoja niin ne ovat keskittyneet tiheän asutuksen lomaan metsissä vähän.

    Tarkoittaako tämä että ”vanhojen erämaametsien”laji jolle pitäisi jättää ekologisia käytäviä onkin urbanisoitunut ?Vai onko niin että sitä yhtä runsaasti myös metsäluonnossa mutta sitä ei ole vain havainnoitu?Jos liituria on yhtä runsaasti metsässä kuin asutuksen keskellä niin onko viimeistään nyt lopetettava havaintojen teko jotta harhaluulo harvinaisesta lajista ei vaarannu?

    Rane

    Puunhalaajan linkistä löytyy  31578 havaintoa liito-oravasta koko Suomesta.Ja kuten sanottu havainnot vaikuttaisivat olevan pääasiassa asutuskeskuksissa.

    Petkeles Petkeles

    Tapahtuneeko merkittävää vahinkoa, jos joku laji saa vahingossa parempaa suojelua…

    Scientist Scientist

    Liito-orava ei ilmeisesti ole mitenkään erämaahakuinen laji. Tätä tukee mm. sekin havainto, että sitä on läns-Suomessa eniten. Myöskin se on vähälukuisempi rajan takana Karjalassa.

    Havaintojen keskittyminen asutuille alueille selittyy paljolti sillä, että siellä on enemmän ihmisiä jotka voivat havaita piilottelevaa elämää elävän liito-oravan. Huomasin että havaintoja on aivan tästäläheltäkin. Toinen syy lienee se, että näillä alueilla rakennetaan jolloin kaavoituksen yhteydessä liito-oravaesiintyvät tulevat esiin. Kuten mm. Tampereen ratikkalinjan alueella.

    puunhalaaja

    Äääh, linkkien takia häipyi taas vastaus jonnekin. Joten uusiksi.  Ranelle olin kommentoimassa sitä, että oletettavasti havaintojen määrään vaikuttaa ihmisten määrä. Kaupunkien lähimetsiä koluaa isommat joukot ihmisiä. Mutta sitten on myös se, että nämä virkistysmetsät, jopa puistot, ovat liiturille aika hyviä. Vanhoja puita, isoja haapoja jne jne. Esim. tässä Hervannan/Lempäälän suunnalla kaupungin maat ovat järkyttävää rytöä. Vanhoja kuusikoita, joissa maannousema jyllää. Lahopuuta on infernaaliset määrät. Luonnon monimuotoisuuden kannalta tietenkin erinomaisen tärkeitä, sillä harva tolkuissaan oleva talousasioista mitään tajuava metsänomistaja päästäisi omia metsiään tällaisiksi.

    Hyvin kasvavilla, hyvin hoidetuilla nuorilla talousmetsillä on oma arvonsa, mutta harvoin ne mitään ihmeellisiä monimuotoisuuden keitaita ovat. Jos vertailee liiturihavaintoja paikkatietoikkunan latvusmalliin, ne pääosin ne taitaa olla niillä alueilla joilla ruutu vilkkuu lupaavan punaisena varttuneen/vanhan metsän merkiksi.

    Koitan vielä pistää erilliseen viestiin pari kuvaa näistä kaupunkimetsistä.

Esillä 10 vastausta, 1,851 - 1,860 (kaikkiaan 8,216)