› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 2,351 - 2,360 (kaikkiaan 8,216)
1 2 3 … 235 236 237 … 820 821 822

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Sent on: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Gla Gla 14.1.2022, 13:40

    Jep. Paine koululaitoksen äidinkielen ja biologian tunneilla kasvaa. Kun vielä kielen suhteen vaikeassa asemassa olevien ulkomaalaistaustaisten määrä vain lisääntyy, tehtävä ei ole helppo. Eikä sitä auta erään täkäläisen biologin asenteellinen ja virheitä täynnä olevan kirjoitus Hesarissa.

     

    käpysonni 14.1.2022, 17:02

    ”Hesarin lukijakunta on keskimääräistä valveutumattomampaa ympäristöasioissa ja joukko on suuri.”

    Muistelenkin lukeneeni tästä jostain. Muistatko mikä oli lähteenä?

    T. Aateveli

     

     

    Outo väite, kyllä asia on päinvastoin, Hesarin lukijakunta on keskimääräistä koulutetumpaa, johan lehden vuosikerran tilausmaksukin on sen verran korkea, että edellyttää kohtalaisen hyviä vuosituloja. Joten kyllä he ympäristöasioita ymmärtää keskivertokansalaisia paremmin.

    Pikemminkin näin:

    Seiska-kehden lukijakunta on keskimääräistä valveutumattomampaa ympäristöasioissa ja joukko on suuri.”

     

     

     

    Gla Gla 14.1.2022, 17:23

    Tarkoitatko, että luontoväki kirjoittelee Hesarissa pöljyyksiään siksi, että koulutettu osa kansasta ymmärtää paremmin kirjoitusten virheet kuin Maaseudun Tulevaisuuden lukijat?

    Puuki 15.1.2022, 08:21

    Monimuotoisuuden lisääminen ja EU:n bdv-strategian onnistuminen  edellyttäisi  päättäjien tutustumista ja päätösten sopeuttamista kunkin maan vaihteleviin olosuhteisiin. Muuten käy vain niin että valvonta-  ja hallintokulut  lisääntyy säännösten lisääntyessä ja itse asia mennee huonompaan suuntaan.       Metsien suojelu ym. monimuotoisuusasioiden huomioiminen on ollut jo   pidemmän aikaa hyvässä nosteessa  Suomessa mm. sertifiointien ja metsälain /ls-lain avustuksella.    Mutta nyt kun uhkana on päällepäsmärien asiantuntemattomien lobbareiden kannustamana tehdyt päätökset , on vaikutus tod.näk. juuri päinvastainen.

    Toimijoiden eli lähinnä mo:en luottamusta toisten omaisuuden ”suojelijoihin” ei ole ainakaan lisännyt esim. punaisenkirjan referoijat jotka kertoo satuja metsätyyppien uhanalaisuudesta mm. Hesarissa.    Kun oman metsänsä parhaiden asiantuntijoiden omat suojelutoimet ei kelpaa kaikille , niin tehdään aavistushakkuita  joka onkin ihan sopiva keino  koska muuta mahdollisuutta ei juuri tunnu olevan vaikuttaa päätöksiin .

    Vaikeasti tulkittavissa olevat ”30% suojeluun” ja taksonomia-säännöt  joiden noudattaminen  on muka vapaaehtoista mo:lle vähentää myös luottamusta päätösten tekijöihin.   Yli 13 ha:n tilojen valvonta hiilitaseen pysyttämiseksi vähintään entisellä tasolla on ihan huuhaahommaa Suomen tapauksessa varsinkin.   Tuntuu että uudistusvelvollisuuden osittainen palauttaminenkin entiselleen olisi järkevämpää kuin tuollainen  vain byrokratiaa lisäävä himmeli.   Ryöstöhakkuistahan se lisävalvonnan tarve johtuu (jos niitä on) eikä tavan kunnollisesta mh:n harjoittamisesta.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 15.1.2022, 08:40

    Luontotyyppien uhanalaisuus on määritelty niin että jos metsää hoitaa, alueesta tulee uhanalainen luontotyyppi. Siis ainoastaan suojelualueet ovat ”ei-uhanalaisia”. Mihin tällaista työkalua voi käyttää?

    Visakallo Visakallo 15.1.2022, 09:08

    Metsässä ihmisen sanotaan pilaavan luonnon, mutta Helsingissä onkin asiat toisinpäin:

    https://www.hs.fi/mielipide/art-2000008539864.html

    Gla Gla 15.1.2022, 09:26

    Sama se on kulttuurimaisemassa, jossa luontainen umpeenkasvu on uhka. Tai lehto, jossa pitää raivata kuusia.

    isaskar keturi 15.1.2022, 10:37

    AJ on oikeassa. Mihin tällaista kartoitusta uhanalaisista luontotyypeistä voi käyttää. Koko tarkastelun lähtökohta on käytännön kannalta lähinnä kummallinen: luodaan tutkimustietoon perustuen kuvitteellinen luontotyyppi, johon valitaan tutkimuksista kartoittajien mieltymysten mukaan ominaisuudet. Tämän pohjalta kuvaillaan ”päiväuni” luontotyypistä ja hämmästytään, kun sellaista ei sitten luonnosta löydykään. Syvästi järkyttyneenä julistetaan sitten kuvitteellinen luontotyyppi erittäin uhanalaiseksi.

    Ihan vain yhtenä yksityiskohtana kuivahkojen kankaiden uhanalaisuuden perusteeksi on todettu yli 40 cm puiden vähyys. Kysyä voi, että kuinka paljon ylipäätään hoitamattomaan (harventamattomaan) kuivahkon kankaan metsään ja kuinka monen sadan vuoden kuluessa voi kasvaa 40cm puita. Ja kun tällaisia puita (mäntyjä) alkaa kuivahkolla kankaalla esiintyä, niin näinköhän niissä enää on lehtipuita sen paremmin lahoja kuin eläviäkään.

    Timppa 15.1.2022, 10:39

    Eihän noista asuinalueensa äärilaidoilla sinnittelevistä kannata liikaa huolta kantaa.  Jos olot pasranevat. laji lisääntyy, jos huononevat, niin sitten se siirtyy niille paremmille maille.

    Sen sijaan minua ihmetyttää pari kotoista lajia.   Parissa kymmenessä vuodessa oravakanta on pudonnut kolmanteen osaan.  Suomessa ei ainakaan kuusista ole pulaa. Eikä naavasta.  Ainakin meillä päin pyykanta on pienentynyt paljon.  Jatkuvasti on vakiintuneita reviirejä tyhjentynyt vaikkei hakkuita ole ollut lähitienoillaakaan.  Metsätaloutta ei voi siis syyttää.

    Voivatko pedot yksinomaan olla syyllisiä?  Tai säätilat?  En kyllä usko pelkästään ne.  Joku muukin vaikuttaa.  Onko syynä taudit vai tuleeko ilman mukana jotain, joka vaikuttaa noihin.  Paha juttu, jos ilmassa on jotain, sillä silloinhan se vaikuttaa meihin kaikkiin.

    Toisaalta sepelkyyhky on lisääntynyt.  Ja varpunen lähes hävinnyt.  Tällaisia kehityskulkuja olisi syytä tutkia.

    hemputtaja 15.1.2022, 10:46

    Lainaus A.Jalkanen: ”Luontotyyppien uhanalaisuus on määritelty niin että jos metsää hoitaa, alueesta tulee uhanalainen luontotyyppi. Siis ainoastaan suojelualueet ovat ”ei-uhanalaisia”. Mihin tällaista työkalua voi käyttää?”

    Niinpä, tuo määrittely toteutuu virallisessa pläjäyksessä (Suomen ympäristökeskus ja Ympäristöministeriö) ”Suomen luontotyyppien uhanalaisuus 2018. Luontotyyppien punainen kirja. Osa 1 – tulokset ja arvioinnin perusteet. Tytti Kontula ja Anne Raunio (toim.)”. Kyseisen teoksen on arvioinut mm. Seppo Vuokko.

    ”Mihin tällaista työkalua voi käyttää?”. Vastaan. Sen avulla voi laatia yli 1300 sivuisen ”virallisen” romaanin, jolla pissitään silmään päättäjiä ja kansalaisia. Onpa tuota käytetty lausuntoapuna ulkomaillekin, mikä on Suomen härskiä mustamaalausta. Teos näyttää äkikseltään ihan tutkimukselta, ellei sitä vilkaise hiukan perusteellisemmin.

Esillä 10 vastausta, 2,351 - 2,360 (kaikkiaan 8,216)
1 2 3 … 235 236 237 … 820 821 822