Keskustelut Metsänhoito Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 2,371 - 2,380 (kaikkiaan 8,213)
  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

  • Petkeles Petkeles

    Luonnonarvo- tai luonnontuottometsä kuulostaa positiiviselta 🙂

    Puuki

    Puolisuojeluakin  on harrastettu Suomessa talousmetsien hoidossa  ainakin jo PEFC- sertifioinnin aloittamisesta lähtien.  Osin jo ennen sitäkin.     Kuuluu asiaan nykyisin jättää esim.  säästöpuita, rantaan suojavyöhykkeitä  ja alikasvosta suojapaikoiksi metsän eläimille.    Pari v. sitten sahateollisuuskin laati oman suojelusertiohjeistuksensa työntekijöilleen ja mo:illekin,  jos joku haluaa voi suorittaa sen ”sertikokeen” vaikka verkossa.

    Gla Gla

    Eilisessä Ylen luontoillassa kuultiin heti alkuun kiinnostava kommentti. Yksi asiantuntijoista harmitteli viime vuosien huonoa säätä hyönteissyöjien suhteen. Lintukannat on heikentyneet ja se näkyy punaisessa kirjassakin.

    Harmi, ettei ole Areenassa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ympäristöasiat ja rahoitus kietoutuvat yhteen. ”UPM kytki ensimmäisenä suomalaisyhtiönä lainarahan hinnan biodiversiteettitavoitteiden edistämiseen.”

    https://www.hs.fi/talous/art-2000008529704.html

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Youtube: eRiistapäivä 2022 katseltavissa 2 viikon ajan. (Aikaraja tulee kuulemma siitä, että jos tallenne on pitempään esillä, se pitää tekstittää.)

    Lintujen kannanvaihteluista kiinnostuneille suosittelen aivan videon osan 4 loppupäästä Hannu Pöysän pitkiä havaintosarjoja vesilinnuista Parikkalan pikkujärvillä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Nämä metsänomistajatyypit näkyvät tälläkin palstalla. Runsas kolmannes ei halua tehdä monimuotoisuuden eteen yhtään enempää kuin laki vaatii. Noin 40 prosentille metsänomistajista sopii suunnilleen nykyinen toimintamalli, jossa tehdään myös vapaaehtoisia toimia, mutta ne jätetään mielellään usein metsäammattilaisten suunniteltaviksi. Viidesosa metsänomistajista on tutkimuksen mukaan huolissaan luontokadosta. Lopuilla 10 prosentilla ei kai ollut kantaa tai eivät halunneet vastata.

    Itse kuulun tuohon suureen enemmistöön, mutta suunnittelen ja toteutan myös itse monimuotoisuustoimia.

    http://www.metsalehti.fi/uutiset/tutkimus-osa-metsanomistajista-ei-usko-luontokatoon-osa-pitaa-kriisina/#23e3039d

    Lokis

    Tutkija on tehnyt jyrkän johtopäätöksen. Useimmat metsänomistajat hyväksyvät nykyohjeet, se riittää. Kriittiset kannat ymmärrän oikein hyvin, luontokatoa ei voi nähdä silmällä eikä havaita muillakaan aisteilla metsäluonnossa.

    Lajien kannat vaihtelevat aina. Muinoin kurjet mm Parikkalassa meinasivat hävitä. Jälkeenpäin asiantuntija (muistelen Koskimies) myönsi, että ei hävinnyt. Muuttivat vain välillä elintapojaan piileskeleväksi, ajoittunee metsäojituksen parhaisiin aikoihin.

    aegolius

    Tässä on tuo vastaava teksti suoraan yliopiston sivulta. Olen tuon vastenmielisesti kirjoitetun tekstin lukenut nyt useaan kertaan. Tämä on erittäin hyvä esimerkki siitä, kun valmiiksi asenteellinen tutkija lähtee ympäristönsuojelusäätiön rahoittamana tekemään ”tutkimusta”. Edes tuloksia ei julkaista, vaan tehdään vaan tällainen ylimalkainen mainos. Tekstistä paistaa läpi Takalan oma asenne niin vahvasti, että pöllön korva ei lotkahda ennen kuin näen kysymysten asettelun ja vastaukset. Surullista tahallista vastakkainasettelua jälleen. Ihan siis modernia perussettiä.

    https://www.uef.fi/fi/artikkeli/osa-suomalaisista-metsanomistajista-ei-usko-luontokatoon-osalle-se-on-kriisi

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Mikä tässä oli vastenmielistä? Tutkija kysyi ja ihmiset vastasivat. Ihmisten liiallinen tyypittely? Tulos kertoo päätösten taustalla olevista motiiveista. Suurin osa metsänomistajista on PEFC-sertifikaatin kautta sitoutunut vaalimaan luontoa ja se riittääkin suojelun tasoksi useimmille. Enemmän huolissaan olevat valitsevat mahdollisesti FSC-sertifikaatin tai tekevät jotain muita lisätoimia. Vaikka tyypittely on yksinkertaistus, se auttaa vaikkapa metsäneuvontaa antamaan oikeanlaista tukea jos neuvoja tuntee neuvottavan tavoitteet ja arvot eli ns. hyötyfunktion.

    Puuki

    ”Vahvan  metsänhoidon palvelumallissa  oleellisinta olisi saada mo:t kysymään itseltään mitä juuri minä olisin valmis tekemään metsäluonnon hyväksi”.

    Ihan asiaahan tuo kohta oli.  Lisäksi voisi myös kysyä mitä henk.koht. panostuksia  ls:ksi itseään kutsuvat olisi valmiita  tekemään  metsäluonnon hyväksi myös kustannuspuolella.      Toistaiseksi vain yksi ls:uun keskittyvä ( joku muu kuin mo:t) toimija on tehnyt tarvittavat johtopäätökset ja kustantaa itse suojelun kulut kuten mo:tkin.    Muut koettaa lähinnä älämölöllä yms. lisätä toisten tekoja ja kustannuksia metsäluonnon hyväksi.

    PS Oli tuossa jotain outoa , kun tutkijan mukaan ne 40% jotka luottaa ammattilaisten ehdotuksiin tekisi sitä vain ”heidän mieliksi” .  Luuleeko arvoisa tutkimuksen tekijä että enemmistö tekee ls-toimia omissa metsissään vain jonkun tahon mieliksi.   Vai olisikohan tutkimuksen tekijä ehkä itse  sortunut siihen eli tekemään apurahatutkimuksen toisten mieleiseksi.

Esillä 10 vastausta, 2,371 - 2,380 (kaikkiaan 8,213)