Keskustelut Metsänhoito Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 2,391 - 2,400 (kaikkiaan 8,218)
  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

  • Tomperi

    Onko kukaan tehnyt tutkimusta tai havaintoja omakohtaisia siitä mikä vaikutus merkitys on jo nyt ollut säästöpuurymillä ja riistatiheiköillä?

    Tomperi

    Varmsti nuo sästöpuuryhmät helpottavat teeren ja metsonmetsästystä, varsinkin metson keskitalvella.  Ja sitten näistä säästöpuuryhmsitä kertyy hyvää polttopuuta.

    aegolius

    >Ja sitten näistä säästöpuuryhmsitä kertyy hyvää polttopuuta

    Olisiko liikaa pyydetty, että tällainen lopetettaisiin yleisellä keskustelupalstalla? Jos käyn vieraissa, varastan kaupasta tai huijaan vakuutusyhtiötä, ei ehkä vaikuta fiksulta kirjoitella siitä julkisella palstalla. Säästöpuiden tekeminen polttopuiksi ja sen ”tunnustaminen” on yhtä hölmöä. Ei jatkoon.

    Tomperi

    Tämän joka kertoi näin tekevänsä oli metsätalousinsinööri joka toimii edelleen metsä firmassa koulutustaan vastaavissa tehtävissä asuen omakotitalossa. Eikä ollut mitään syytä epäillä hänen sanomisiaan. Kyllähän ne näkyy ihmisiä toisten vieraissa käynnit kovasti kiinnostavan jos uskomme seiskan tilaus- ja lukukertoja ja mikä ettemmekö kiinnostuisi

     

    Kalle Kehveli

    Säästöpuuthan ovat tehneet tehtävänsä kun taimikko nousee isommaksi. Joutaa polttopuiksi.

    Rukopiikki

    Sitten vasta isommassa metsässähän niistä kolopuista alkaa olla linnuille jotain hyötyä. Harva lintu aukolla pökkelössä pesii vaikka niitäkin on. Kuinkahan monella tämän palstan lukijalla on metsissään hyvää järeää rakennuskeloa. Se alkaa olla jo kattelussa ja suomen arvokkain ”jalopuu”.

    Puuki

    Rakennuskelojen kasvatusaika on vain liian pitkä jotta sillä jotain merkitystä olisi muuten kuin yksittäisinä koristepuina.

    Jos säästöpuita on jäänyt paljon pystyyn ,niin voihan niitä vähentääkin joskus  , kun puut  on kasvaneet tarpeeksi.    Suht.  kauan  kasvaneet säästöpuut on tehneet päätehtävänsä , kun taimikosta on kasvanut 3.khl:n kasvatusmetsää.  Lahoja ei kannata poistaa ; esim. jokusen sahapuun voi ottaa tarpeeseensa,  omalta maalta siis. Ei siinä olla varkaissa.

    Pystylahoaihiotakin eli  eurokantoja   jätetään yleensä n. 4-5 kpl/ha , ei 1 kpl /aukko. kuten joku tutkija asian näkee ( jostain vanhasta  väärävärikuvasta varmaan tutkinut asiaa. )

    Rukopiikki

    Kun on sopivasti valmiiksi vanhaa järeää männikköä niin siihenhän koko ajan keloutuu lisää mäntyjä. Ei sitä kelon kasvatusta tarvi alusta aloittaa. Parhaat kankaat on pohjoisessa vanhana kuin ruista keloa. Mistäs niitä rakennuspuita tulevaisuudessa saa jos kellään ei ole vanhoja säästömetsiä.

    Puuki

    Toki saapi kasvattaa puita rakennuskeloksikin jos ikää ja innostusta riittää.

    Rukopiikki

    Taitaa hyvin iso osa metsänomistajista olla siinä iässä, että kaikki hommat metsässä tehdään muutenkin jo seuraavien sukupolvien hyväksi. Ei sitä kaikkia tarvi aina rahassakaan ajatella. Tavallaanhan se on elintasoa sekin jos voi omasta metsästä kaataa kelomökkiin hirret.

Esillä 10 vastausta, 2,391 - 2,400 (kaikkiaan 8,218)