Keskustelut Metsänhoito Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 2,401 - 2,410 (kaikkiaan 8,213)
  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

  • aegolius

    >Sitten vasta isommassa metsässähän niistä kolopuista alkaa olla linnuille jotain hyötyä. Harva lintu aukolla pökkelössä pesii vaikka niitäkin on

    Ei tarvitse odottaa metsän muodostumista, vaan tilanne on osan kohdalla jopa päinvastoin. Näitä lintuja on useita: palokärki, helmipöllö, lehtopöllö, viirupöllö, telkkä, uuttukyyhky. Sitten tietysti käpytikka ja pienemmässä kolossa pesivät pienemmät linnut. Ainakin tavallisimmat isossa kolossa pesivät palokärki, helmipöllö ja telkkä eivät vaadi metsää ympärille. Telkkää puu kolon edessä jopa haittaisi ja pesintä aukolla saattaa onnistua varmemmin muutenkin näätävaaran ollessa pienempi.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Hiiripöllö on hakkuuaukeiden, suonlaiteiden ja syrjäseutujen pesimälintu (Wikipedia).

    aegolius

    Laitetaan hiiripöllö ehdottomasti listalle myös. Näillä on vähän erilaisia tarpeita kolon suhteen. Palokärki luonnollisesti aloittaa homman tekemällä kolon ja jo seuraavana vuonna se saattaa kelvata helmipöllölle, telkälle tai uuttukyyhkylle. Muut ovat vähän vaativampia ja saattaa mennä pitkään ennen kuin suuaukko on lahonnut isommille pöllöille riittävän suureksi tai kolo muuten esimerkiksi hiiripöllölle kelpaavaksi. Sinänsä pöllöt ja telkkä pitävät hakkuuaukosta tai ainakin sellaisen läheisyydestä. Pöllöt saalistamisen ja ravinnon vuoksi ja telkkä arvostaa esteetöntä lentoreittiä kololle.

    Timppa

    Minusta tuntuu, etteivät mäntykelot ole kovin suosittuja pesäkolopuita.  Vanhat haavat sen sijaan ovat.

    Mäntykelosta saa hyviä jätkän kynttilöitä, mutta eihän sellaisia saa kaiketi enää polttaa.

    aegolius

    Timppa oikeassa. Reippaan kokoinen haapa on ykkönen tässä lajissa. Mänty tulee kuitenkin seuraavana paremman puutteessa. Kuusi ja koivu eivät palokärkeä juurikaan kiinnosta.

    Rukopiikki

    Kyllähän vanhojen mäntyjen lahokoroissa yleensä lintujen koloja on. Männyllä ja männyllä on siten linnulle iso ero.

     

    Gla Gla

    En tiedä, miten suosittu koivu palokärkien tai tikkojen parissa on, mutta hömötiainen mielellään koivuun pesänsä tekee. Nuoren metsän kunnostuksessa tai rankoja tehdessä jätän nykyään 1-1,5 m kantoja vähänkin paksumpiin puihin. Joko saavat linnut niitä naputtaa tai sitten kolota aikanaan niihin pesiä. Määrä ei ole mitään 5/ha, vaan kymmeniä. Seuraavassa koneellisessa hakkuussa osa kuitenkin tuhoutuu. Täytyy vaan muistaa pyytää konekuskia tekemään uusia pökkelöitä, että on jatkuvuutta. Näin siis ensiharvennuksesta alkaen. Turha avohakkuuta on odottaa.

    Gla Gla

    Männyissä rehevällä maalla kasvaneissa tuntuu herkästi olevan latvanvaihtoja, vaikkei olla edes lumisella alueella. Noistakin luulisi tulevan mukavia pesäpuita linnuille, tukevien oksien väliin saisi hyvän pesän. Yllättävän harvoin pesiä silti niissä näkee. Tiheissä kuusikoissa on paljon useammin.

    aegolius

    Juuri näin. Tuollaisella määrällä hehtaaria kohti täytyy jo olla vaikutusta. Hintaa tulee noin 0,70 €/kpl. Ei ole kallista.

    Hömötintti luonnollisesti odottelee koivun reipasta pehmenemistä, kun taas palokärki hakkaa pesäkolonsa jopa terveen näköisiin mäntyihin.

    Edit. Rastaiden pesiä näkee tuollaisissa paikoissa, jos se vaan on riittävän korkealla. Tiheät kuuset antavat hyvää näkösuojaa ja ovat siksi suosittuja.

    jees h-valta

    Tuon allekirjoitan täysin mitä Gla edellä tuosta kuusikoiden pesävetovoimasta. Tänään juuri sellaista raivasin ja eri kokoisia pesiä oli aivan tavis-nuorissa kuusissa ilman mainittavaa näkösuojaa edes. Sitten aivan maanrajaa myöten aika pienien lintujen pesiä. Olivat hyödyntäneet kuivuneiden alaoksien suojaa. Hieno havainto oli että aikanaan varhaisperkaamani ala oli siellä tiheässä kuusikossa pystynyt yhden metsähaavan nostamaan isoksi puuksi vaikka pahaa hirvialuetta. Suon laidassa vielä. Kivaa monimuotoa ja aionkin viedä suojele ja säästä nauhaa sen ympäri. Mutkainen ja erikoisesti kiertynyt vielä kuusen ympäri mutta sitäkin hienompi luonnon taideteos.

Esillä 10 vastausta, 2,401 - 2,410 (kaikkiaan 8,213)