› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 3,261 - 3,270 (kaikkiaan 8,218)
1 2 3 … 326 327 328 … 820 821 822

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Sent on: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • kaapo123 15.6.2022, 05:24

    no kovastihan ne luontojärjestöt puolustavat lajien säilymistä luonnossa

    Tolopainen 15.6.2022, 05:32

    Harmillinen juttu kun suurin osa erilaisista hyönteislajeista on vielä tunnistamatta. Kovakuoriaisiakin taisi olla yli 30000 erilaisia. Kyllä lajien määrä jää ihmispoloilta laskematta. Evoluutio ei koskaan pysähdy lajeja kuolee ja uusia tulee.

    Puuki 15.6.2022, 05:44

    Ilmaston lämpeneminen on siirtänyt eteläisempiä lajeja pohjoisen suuntaan.  Ei siihen pysty paljon vaikuttamaan , kun esim. lumipeite katoaa aikasemmin kuin ennen tai sitä ei tule ollenkaan.  Öttiäiset ja perhoslajit lisääntyy, ja niiden viihtymiseen , jos on tarvetta, voi vaikuttaa. Tänä kesänä on ollut paljon pölyttäjiä omenapuissa, joinain vuosina ei juuri minkään vertaa. Jos haluaa lisätä pölyttäjiä , pölytystä ja tod. näk. marja-ja hedelmäsatoa ,niin kannattaa perustaa ”perhospuutarhoja” pelloille tai joutomaille.

    Marjasadot heikkenee sitä mukaa mitä vähemmän on avonaisia alueita ja valoa metsissä.  Harvennusten jälkeen palaa mustikkakin yleensä paikalle jos siellä on aikasemmin sitä kasvanut.  Tiheissä kuusikoissa ei kasva pohjakerroksessa juuri mitään.  Muokatuille reheville alueille tulee vattua ja mesimarjaakin joskus vaikka se on harvinaistunut, kun maanmuokkaustapaa on muutettu vähemmän maata paljastavaksi .

    kaapo123 15.6.2022, 05:58

    Kyllä siellä tiheässä kuusikossa maassa ja pinnalla kasvaa ne lajit,jotka ei tarvitse kovin valoa.Kirja Huhta:Elämää maan Kätköissä.Kasvikunnassa on kasveja,jotka kasvaa ilman viherhiukkasiakin ja ilman fotosynteesiäkin.Kasvit voivat kasvaa pimeässäkin esim yöllä .Kasvit,jotku eivät kuole pimeässä.Valoa tulee myös tiheään kuusikkoon maan tasallekin pieni määrä.Kun menee metsään,näkee miten valo kulkee tiheässäkin metsässä

    A.Jalkanen A.Jalkanen 15.6.2022, 12:36

    http://www.metsalehti.fi/uutiset/metsakeskuksiin-tarvitaan-miljoonien-lisarahoitus-mikali-metso-tavoitteet-halutaan-saavuttaa/#23e3039d

    Luonnonhoitotöitä kuten lehtojen kuusettumisen estämistä ja paahderinteiden kulottamista voi oikein hyvin tukea, mutta määräaikaiset ympäristötukisopimukset ovat hieman hölmöläisten peiton jatkamista. Pysyviin sopimuksiin pitäisi pyrkiä ja niistä maksaa kunnon korvaus.

    Timppa 15.6.2022, 13:56

    Ei se sopimus ole metsänomistajankaan kannalta riskitön.  Saattaa olla seuraava kohde, jonka lunastushinnasta saattaa jotuakin neuvottelemaan ihan tosissaan.

    Visakallo Visakallo 15.6.2022, 16:20

    Näkyi meikäläisen metsaan.fi:n uudessa versiossa poistuneen merkintä mahdollisesta Metso-kohteesta. Nyt oli yhdistetty järkevästi lähekkäin olleita pienehköjä kuvioita isompaan kuvioon. Kuviotiedot olivat myös tarkentuneet, ja joidenkin kuvioiden kohdalla oli huomautus maastokäynnin tarpeellisuudesta ennen mahdollisia toimenpiteitä. Selvästi oli kehitys kaikin puolin mennyt eteenpäin.

    Kurki 16.6.2022, 08:50

    https://www.ymparisto.fi/download/noname/%7B0330357F-B76C-4B10-85DA-54AE363B1E5B%7D/165887

    Linkissä on listattu Suomen kiireellisimmät noin 600 kpl rauhoitettavaksi esitetyt lajit entisten rauhoitusten lisäksi.Kävin läpi vain elinympäristöt ”metsät”, joilla voisi olla jotain tekemistä esillä olevaan etelän vanhojen metsien suojelu vaatimuksiin, sillä muut lajien elinympäristöt kuten kulttuuriympäristöt, rannat, vedet, suot, kalliot. kivikot ja tunturipaljakat eivät liity millään lailla metsien käyttöön eivätkä metsien suojeluun, kun ovat hakkuiden ulkopuolisia alueita muutenkin.

    Poimin linkistä kaikki ”metsät”- lajit ja arvioin niiden taksonomian linkin  laji.fi  kautta esim. ”https://laji.fi/taxon/MX.66377”.

    Tämä esimerkki laji ”Jaloruukkujäkälä” CR ( äärimmäisen uhanalainen) :

    – 2 havaintoa Lohjalta

    – elinympäristö lehdot

    – syy uhanalisuuteen vanhojen metsien väheneminen

    – eteläinen erilaisen ilmaston laji, jossa on elinvoimainen

    Laji on Suomessa elinympäristönsä äärilaidalla, joten millään vanhojen metsien suojelulla sitä ei saada runsastumaan. Lisäksi on hyvin pienen alan (1%..2%) Suomen metsäalasta lehtojen laji, jotka ovat jo muutenkin suojelun piirissä. Miksi ei ole runsastunut? Syy vain 2 havaintoon Suomessa on silti vanhojen metsien väheneminen, vaikka on lehtojen laji. Mahdollisesti on näitä lajeja, jotka ”jostain ihmeen syystä on runsastunut niin, että se yleensä löydettiin” ja nyt rasittaa uhanalasluetteloissa suomalaisten mieliä ikuisesti.
    Suomen ilmasto on Suomessa esiintyville lajeille suurin uhanalaisuuden aiheuttaja. Yhdelläkkään linkin metsien rauhoitettavaksi esitetylle lajille ei ole mitään syytä perustaa vanhojen metsien suojelualueita. Suojelu olisi Suomen ilmaston eli Suomen omaa luontoa vastaan, joka pitää kuitenkin lajit aina uhanalaisina ja vähälukuisina kaikista ihmisen yrityksistä huolimatta. Räikein esimerkki ovat nämä rauhoitettavaksi esitetyt kulttuuriympäristöjen lajit, joita menestyvät vain ihmisen luomassa keinotekoisessa elinympäristöissä ja jotka Suomen luonto tuhoaisi heti, kun ihmisen vaikutus lakkaa.

     

    Rane 16.6.2022, 09:40

    Kurki nostaa edellä esiin todella tärkeän näkökulman.Muinaiset roomalaiset jo kysyivät että kuka vartioisi vartijoita.Nyt on tilanne jossa kukaan ei tarkista tätä uhanalaislista-tulvaa.Tämä porukka joka etsii/kartoittaa/tutkii ympäritöasioita on jo lapsuudesta asti ollut kaikenlaisten luontokerhojen ja luontojärjestöjen asennekasvatettavana.Tutkijoilla on lisäksi omana motivaattorinaan se että jos toteaa että hänen tutkimansa kasvi/eliö tms. pärjää oikeastaan ihan hyvin niin voi käydä että ei saakaan uutta tutkimusmäärärahaa.

    Ääriesimerkki tästä on kun Paltamoon kaavaillun sellutehtaan tontilta löytyi yksi Suomen harvinaisimmista kasveista.Ja tietenkin tavallisesta talousmetsästä.

    Kurki 24.6.2022, 09:40

    https://laji.fi/taxon/MX.38077/occurrence

    Tässä tiedot tuosta uhanalaisesta ”Kainuunnurmihärkistä”, joka löytyi Paltamon biotuotehtaan aiotulta rakennusalueelta.

    Näkyy olevan Kainuun lisäksi esiintymiä vain Keski-Ruotsissa eli on hyvin harvinainen heinä  maailmassa.

    Ensisijainen elinympäristö on emäksiset kalkkipitoiset serpentiinikalliot. Paltamossa löytöpaikan lähellä on kalkkikaivos eli on näitä luonnon armoilla olevia  hakkuiden ulkopuolella olevia vähälukuisia kasveja, joidenka runsastumista ei voi auttaa. Uhka tässä tapauksessa on rakentaminen mutta, kun on lyhytikäinen kasvi voi hävitä löytöpaikaltaan milloin vain.

    Kovasti näkyy löydöt vuosittain vaihtelevan. Joinain vuosina ei löytöjä ollenkaan. Ks. linkin ”esiintyminen” alareunasta vuosittaiset löydöt.

    Lisäksi tämä löydetty kasvupaikka on talousmetsää ei suojelualuetta eikä laji tarvitse välttämättä metsien suojelua, vaan vain kasvupaikan suojelun.

    https://yle.fi/uutiset/3-9439986

     

Esillä 10 vastausta, 3,261 - 3,270 (kaikkiaan 8,218)
1 2 3 … 326 327 328 … 820 821 822