› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 3,281 - 3,290 (kaikkiaan 8,218)
1 2 3 … 328 329 330 … 820 821 822

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Sent on: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Visakallo Visakallo 27.6.2022, 10:50

    Eikös se vaikusvaltainen elin ollut Luonnonsuojeluliitto. Maksajana olisimme me veronmaksajat. Esittävät luonnonsuojeluun ojattavien butjettivarojen kymmenkertaistamista nykyisestä tasosta. Katsotaan nyt mihin kaikkeen meidän varat jatkossa enää riittävät…

    mehtäukko 27.6.2022, 10:53

    Kansantaloudellisesti kannattavinta upottaa koko pulju syvälle suohon.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 27.6.2022, 22:21

    https://journal.fi/msff/article/view/120306/71680

    results show that levels of the forest structures essential to maintain ecologically diverse forests are below those that likely prevailed in Finland under natural reference conditions

    scarcity is particularly pronounced for dead wood volumes and old forest area

    Exec. summary: Jotta lissee vanahoo mehtee ja lahhoo puuta ja sassiin.

     

    Timppa 27.6.2022, 22:29

    Ja muutamme asumaan maakuoppiin tai parhaassa tapauksessa savupirtteihin.  Lääkinnällisestä toimesta vastaavat tietäjät ja puoskarit.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 27.6.2022, 22:47

    Timppa, ei ennallistamista ehkä ihan noin pitkälle tarvitse viedä. 😀

    Kurki 27.6.2022, 23:17

    Visakallon Linkistä:

    Kun katsotaan metsissä eläviä lajeja, lähes joka kymmenes eliö on uhanalainen. Metsien luontokato etenee.

    Noin 90% Suomen arvioiduista lajeista on elinvoimaisia tai silmälläpidettäviä.

    Parempaan Suomi ei pysty, sillä Suomen luonto estää.

    Tässä yksi hyvä esimerkki linkistä: https://www.ymparisto.fi/download/noname/%7b594D7464-63D4-47F1-A849-329F8AF69F1B%7d/146987

    Suomen luonto tuhoaa avoimet alueet metsittämällä ne, joilla elää 700 uhanalaista lajia kaikista 2667  uhanalisesta lajista.

    Avoimien alueiden sulkeutuminen on 700 lajin uhanalaisuuden tai häviämisen ensisijainen syy. Niittyjä, harjurinteitä aukeita soita ja muita avoimia elinympäristöjä heikentävät mm. laidunnuksen ja niiton väheneminen, ojitukset, rehevöityminen, metsäpalojen vähäisyys ja ilmastonmuutoksen aiheuttama lämpeneminen ja kuivuminen. Umpeenkasvun vaikutus on merkittävin niityillä, kedoilla, rannoilla ja metsissä eläviin lajeihin.

    Perinneympäristöjen eli niittyjen ja laidunten lajeista tilanne on kehittynyt alueiden umpeenkasvun vuoksi huonompaan suuntaan 59 lajilla. Vastaavasti 38 lajin tilanne on parantunut. Joukossa on eteläisiä perhosia ja kovakuoriaisia, jotka ovat lämpimien kesien ansiosta voineet palata vanhoille elinalueilleen tai onnistuneet levittäytymään uusille alueille.

     

    Kurki 27.6.2022, 23:38

    Timppa, ei ennallistamista ehkä ihan noin pitkälle tarvitse viedä.

    Onhan Suomessa jo menty turvesoilla ennallistamisessa aina 1500…2000 vuoden takaiseen tilanteeseen asti.

    Kurki 27.6.2022, 23:53

    Toinen hyvä esimerkki Suomen luonnon vastavoimasta monimuotoisuutta vastaan on tunturipaljakat.

    Tunturipaljakoilla (ks Punainen kirja 2019 sivu 82 eteenpäin) lajien uhanalaisuus on suurinta n. 40 % lajeista, kun kaikista Suomen tarkastatetuista lajeista n. 10 % on uhanalaisia ja n.90 % elinvoimaisia ja silmälläpdettäviä.

    Tunturipaljakoiden uhanalaisuuden pääsyy on luonto itse. Ankarat luonnon olosuhteet pitävät lajien populaatiot vähälukuisina aina ja ikuisesti.  Tunturipaljakoiden uhanalaisuus johtuu ensisijaisesti satunnaistekijöistä eli luonnosta itsestään, joka vaikuttaa pieniin lajipopulaatioihin tuhoisammin. Lajit saattavat kadota välillä ja runsastua sitten jostain syytä niin, että yleensä havaitaan. Toisena tärkeimpänä uhkatekijänä on ilmastonmuutos ja kolmantena kuluminen, johon porolaidunnuskin kuuluu. Se saattaa nyt olla suurempi syy kuin villi porojen aikaan, mutta varmasti niitäkin laidunsi 10 000 päisinä joukkoina Suomen Lapissa aikoinaan.

    Lapin luonnossa ennen vaelsi tunturipeura, josta nykyinen poro on kesytetty. Norjassa on vieläkin näitä villiporoja 35 000. Kyllä Lapin luontoa on siis aina rasittanut porot eli luonto itse.

    Tolopainen 28.6.2022, 06:20

    Raution metsäpaloalasta on puolet päätetty jättää kuoriaisten syötäväksi ja valtio vielä maksaa siitä. Kuoriaispankin perustamista tuetaan, tulee laajat tuhot kun kuoriaiset leviävät tuolta alueen talousmetsiin.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 28.6.2022, 07:42

    Ei paloalueelta todennäköisesti leviä haitallisia kuoriaisia mutta miksi ei? Ainakin kaksi syytä pitää keksiä. Tolopainen?

Esillä 10 vastausta, 3,281 - 3,290 (kaikkiaan 8,218)
1 2 3 … 328 329 330 … 820 821 822