Keskustelut Metsänhoito Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 4,681 - 4,690 (kaikkiaan 8,216)
  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

  • Visakallo Visakallo

    Meikäläisen raivauspalstalla oli viime viikolla vain yhdet jäniksen jäljet. Tänään ei ollut niitäkään, oli vain ilveksen jäljet…

    arto arto

    Minä näin eilen hirven jäljet. Ensimmäiset tälle  talvelle vaikka lunta ollut jo monta viikkoa.

    Gla Gla

    ”Jos kaikki tulokaslajit saa levitä vieläpä ruokinnan avulla , niin sittenhän ei ole mitään ongelmaa.  Riistan kasvatus tulee kaiketi riittää meillekin jotka ennen yritimme kasvattaa puitakin taimesta lähtien.”

    Villisikaa halutaan hävittää, mutta sakaalia ei.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Keskustelu ls-lain tarkoittamista pinta-aloista jatkuu. Osallistuin.

    ”Huonoa lainvalmistelua, kun vaikutukset ovat näin huonosti tiedossa. Jos olisi tehty kunnolliset laskelmat pinta-aloista vaikka Luonnonvarakeskuksen toimesta, päätöksenteon ei tarvitsisi perustua pahimpaan mahdolliseen vaihtoehtoon. Silloin kun lakiin lisätään niin laajoja luontotyyppejä kuin lehdot, rämeet ja korvet, vaikutusten on oltava selvillä.

    Mitä lakiin lisättävien alueiden tulevaan käyttöön vaikuttaisi sen luonnontilaisuus tai sen kaltaisuus? Uskaltaako metsänomistaja lisätä metsiensä luonnontilaisia piirteitä, jos seurauksena voi olla pakkolunastus suojeluun tai puun myynnin estyminen.

    Tärkein asia ei siis oikeastaan ole lain piiriin mahdollisesti joutuva tarkka pinta-ala, vaan lain vaikutukset. Jos halutaan säilyttää ja parantaa suojelun ja luonnonhoidon hyväksyttävyys maanomistajien parissa, kannattaa aina suosia vapaaehtoisia toimia.”

    https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009247314.html

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    HS:n toimittaja Pia Elonen teki vertailevan laskelman ja päätyi MMM:n virkamieheen verrattuna pienempiin pinta-aloihin. HS:n laskelmakaan varmaan ole kovin hyvä, kun siellä on mukaan tulevat kangasmetsät rajattu tiukasti luonnontilaisen kaltaisiin (alle 100000 hehtaaria), mutta korpia on mukana laajasti (400000 hehtaaria) ja samoin lehtoja (270000 hehtaaria).

    Metsäsertifiointi ja metsälaki sekä vanha luonnonsuojelulaki suojelevat jo arvokkaita metsäisiä kohteita virallisten suojelukohteiden lisäksi.

    Luken pitäisi nyt tehdä tästä sekasotkusta parempi laskelma, jossa ovat mukana jo nyt vaikuttavat rajoitteet ja tulevat suunnitelmat. Suunnitelmia ovat esimerkiksi suojeluohjelmat, ennallistaminen ja jo hyväksytty uusi PEFC-metsäsertifiointi.

    Tällainen laskelma tarvitaan jo EU-vaikuttamistakin varten ja lisäksi metsäteollisuuden investointeihin. Luken nettisivuilla oli jo aiemmin hyvä alku tuohon arvioon, kun siellä laskettiin kuinka paljon metsämaata on edelleen käytössä (jatkuvasti ylläpidettävän hakkuupoistuman arvio).

    https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009243165.html

    Timppa

    Oleellinen asiahan oli, että lainsäädännöllä yritettiin  omia yksityistä metsää suojeluun  vastikkeetta.  Ja että Ympäristöminisdteriön lainvalmistelum oli kelvotonta.

    Aika vilkas keskustelum on virinnyt.

    Kurki

    Panu Halme :

    Tutkija Panu Halmeen mukaan metsäisiä uhanalaisia luontotyyppejä on ehkä noin 260  000 hehtaaria.

    Tein arvion, että väitetystä alueesta 20 prosenttia olisi hakkuiden piirissä ja loput olisi suojeltuja jo nyt.”

    ”Meillä 90 prosenttia talousmetsistä on sertifioitu. Molemmissa käytössä olevissa sertifikaateissa on niin sanottuja aina säästettäviä kohtia. Metsäomistajan pitää jo nyt säästää tietyt luonnonmukaiset tai muuten edustavat metsätyypit. Jos metsänomistajalla on valtavia määriä kyseisiä alueita, hän saa niitä myös kaataa.”

    Nykyisten suojeltujen metsien määrä on 3.0 milj. ha, jossa mukana Naturaa 0,5 milj.ha, joka on perustettu juuri näille metsien luontotyypeille ja lajien monimuotoisuuden turvaamiseksi.  Liisää olisi tullut 260 000 ha lakiin perustuvaa.

    Miksi näitä uusia metsätyyppien suojelukohtia erikseen lakiin tarvitsee laittaa ja sekoittaa pakkaa, kun sertifikaatit jo hoitavat ne ruhonsuuritasolla. Eikä tuota 260 000 hehtaarikaan lisääkään talousmetsien puolelle tarvita. Kyllä tuossa 3.0 milj.ha suojelualassa niitä uhanalaisia helevetin karukkokankaita on suurin osa. Kyllä siinä puunostajalla sormi menee suuhun, kun sertifikaatit eivät enää riitä. Ihan hyvin voidaan puhua siitä, että varmuuden vuoksi moninkertainen metsäpinta-ala jää hakkuiden ulkopuolelle, kun kohteita ei voi rajata entiseen malliin ja paisuvat varmasti sertfikaateista ja kyseessä sitten voi olla lainrikkomus.

    Scientist Scientist

    Olennaista ei ole pinta-alat vaan de, että YM olisi jälkikäteen asetuksella voinut lisätä näitä luontotyyppejä suojelun piiriin ilman rajausta ja korvausta. Asetukset eivät tule eduskunnan käsittelyyn. Tällaiset porsaanreiät on hyvä tukkia ja pysyä laki tasolla. Tällöin eduskunta voi sanoa sanansa.

     

    Kurki

    Scientist sanoo tuon ymmärrettävämmin. Hyvä etteivät tulleet lakiin.

    Gla Gla

    Samaa mieltä. Käsittämätön sirkus asiasta noussut.

Esillä 10 vastausta, 4,681 - 4,690 (kaikkiaan 8,216)