Keskustelut Metsänhoito Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 501 - 510 (kaikkiaan 520)
  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

  • Puuki

    ”V. 2018 metsien hiilinielu pieneni paljon ”, juu mutta LL:n väitteistäkin unohtui asian ydin. Eli sen jälkeen metsien hiilinielun kertyminen palasi entiselle keskimääräiselle paljon isommalle tasolle hakkuiden vähentyessä.

    Soiden ennallistamisesta (=luontojärjestön bisnes) esitetään paikkansa pitämättömiä tietoja kasvihuonekaasu päästöjen taseesta (metaanin osalta) .  Varat firman hommaan kerätään kansalaisilta ja muilta firmoilta.

    Puolitotuuksia osaa kertoa näemmä muutkin kuin ne joita siitä tällä kertaa syytetään.

    Toisekseen : Kokonaan metsätaloustoimenpiteiltä suojeltu metsä lienee oikeasti vähän eri asia kuin isommilta toimenpiteiltä suojellut tms. osin suojellut alueet.     Kitu-ja joutomaillakaan ei tehdä mitään metsätalouden toimenpiteitä jos ne on täyden suojelun piirissä.  Sille ei voi mitään että ne ei välttämättä aina näytä kovin paljon tavalliselta metsältä.

    nuori isäntä

    Kukaan ei puutu LL:n ja kumppaneiden valehteluun. Ovat kyllä ihme asemaan päässeet. Syyttävät härskisti muita valehtelusta, kun totuus ei kelpaa. Samalla itse pääsetelevät muunneltua totuutta näin muodikkaasti sanottuna.

    Visakallo Visakallo

    Metsien suojeluasioissa on eletty totuuden jälkeistä aikaa jo niin kauan, että LL:n ja muiden vastaavien toimijoiden julkaisuista on tullut uusi normaali. Eniten tilanteesta kärsivät aidot, rehellisin perustein toimivat suojeluihmiset. Suomessa on paljon upeita luontokohteita, jotka pitää säilyttää jälkipolville, mutta epärehelliselle, kaiken metsän museoimiseen, metsäteollisuuden alasajoon ja oman edun tavoitteluun tähtäävälle toiminnalle on tehtävä jyrkkä ei. Suomi tarvitsee suojeluasioissa totuuskomission, koska olemme jo liian turtuneita järjestelmälliseen ja laajamittaiseen disinformaatioon.

    mehtäukko

    Viherterroristien hyökkäysten taakse on aina piiloutunut joku henkilöntapainen lurjus. On tietysti mahtipontisuutta olla jossain viherlinnakkeessa huutelemassa muurilta päättömyyksiä ja paeta loukkoonsa kun on kiinni jäämässä.

    Gla Gla

    Kyse on siitä, että luontojärjestöille olisi kauhistus, jos Suomessa hoidettaisiin asiat vastuullisesti. Heidän rooliksi jäisi myötäillä metsäteollisuutta yms. ja sehän tekisi järjestöstä tarpeettoman. Siksi ongelmia pitää löytää sieltäkin, missä niitä ei ole. Esimerkiksi huolestua lajista, jonka kanta on normaalistikin pieni. Mutta kun meritaimen ei missään olosuhteissa voi yleistyä särjen tavoin.

    nuori isäntä

    LL:n valehtelua kuunnellaan koko ajan enemmän ja enemmän. Miten tälle valehtelulle saadaan loppu? Mitä pitää tehdä? Ja tärkeämpää, kuka tai mikä taho sen tekisi? Jonkun pitää narauttaa heidät valehtelust

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Tilastoja voi tulkita monella tavalla, ja siksi olisi tärkeää että toimittajat ja myös edunvalvojat aina kertoisivat tarkasti käyttämiensä lukujen määritelmät.

    ***

    Luonnon monimuotoisuuden suojeluun tähtäävä kestävän kehityksen YK-huippukokous piti järjestää lokakuussa Kiinassa. Uusi ajankohta on alustavasti ensi vuoden loppukeväällä tai alkukesällä. Kokouksessa valtiojohtajat olisivat lyöneet lukkoon alkaneen vuosikymmenen luonnonsuojelutavoitteet, kunhan ensin olisi tarkasteltu, ovatko vuosien 2011–2020 tavoitteet toteutuneet – ja rehellisimmillään tunnustettu, että enimmäkseen eivät ole.

    Yli 190 maata on ottanut sopimuksen osaksi lainsäädäntöään, mutta todellisiin toimiin poliittinen mielenkiinto ei useinkaan ole kantanut tai resurssit venyneet.

    Uuden päätöslauselman luonnoksessa ehdotetaan, että niin maa- kuin merialueista suojellaan vuoteen 2030 mennessä 30 prosenttia. Kaikkein haavoittuvin kymmenen prosenttia olisi ”tiukasti suojeltuja” alueita. 30 prosenttia estää lajien joukkosukupuuton ja elämää ylläpitävän järjestelmän romahtamisen. Mutta se ei riitä. Puolet planeetastamme on palautettava luonnontilaan.” (National Geographic Societyn meribiologi Enric Sala päätöslauselmaluonnoksesta.)

    Toisin sanoen, kokonaissuojelun tavoiteala olisi 30 prosenttia, josta kolmannes eli 10 prosenttia kokonaisalasta olisi ’tiukasti suojeltua’. Noilla pinta-aloilla kukoistaisi jo metsä- ja suoluonto Etelä-Suomessakin mikäli mukana on riittävästi myös reheviä alueita, jotka on otettu aikoinaan maanviljelyn käyttöön.

    Gla Gla

    Nyt alkaa olla Linkolan opit arvossaan. Toteuttamiskeinoista syntyy kiinnostava keskustelu.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Gla, mitä Linkolan oppeja arvostat niin korkealle että ottaisit käyttöön?

    Gla Gla

    Jos maa-alueista pitää 30% suojella ja kun tiedämme monin paikoin maatalouden ja rakennetun ympäristön osuuden olevan jopa Suomessa 50% suuruusluokkaa, saati Keski-Euroopassa yli 70%, elintilan turvaaminen ja ruoan sekä uusiutuvien raaka-aineiden tuotanto nykyiselle väkimäärälle käy kovin haastavaksi.

    Minulla ei ole ehdotusta keinoksi ratkaista tilanne. Toki alueille voidaan antaa suojelustatus, mutta se ei vielä luontoa pelasta.

Esillä 10 vastausta, 501 - 510 (kaikkiaan 520)