› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 5,281 - 5,290 (kaikkiaan 8,216)
1 2 3 … 528 529 530 … 820 821 822

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Sent on: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 1.2.2023, 11:26

    Jos puu elää 500 v niin myös sen ikäisiä puita pitäisi metsissämme olla, mutta on todella vähän kun ne hakataan nilkasta poikki jo teineinä.

    Mielestäni Suomessakin voidaan puhua luontokadosta, koska metsiä, pääluontotyypeistämme pinta-alaltaan suurinta, käytetään intensiivisesti. Pinta-alaa häviää vuosittain vain vähän, mutta hieman häpeällistä sekin on.

    Gla Gla 1.2.2023, 11:50

    AJ: ”Vesien suojelun tasoakaan en ymmärrä: mitä tarkoittaa että sisävesi on ”suojeltu”? Meillä on mökin ympärillä kansallispuistoa, rantojensuojeluohjelman kohteita ja Natura 2000 -kohteita. Alueella liikutaan ja siellä kalastetaan. Mitä on suojelu tässä tapauksessa?”

    Hyvä kysymys. Ainoa ero voisi olla kielto rakentaa. Kasveja ei saa kerätä, mutta vesikasvien osalta harvoin tällaista tehdään.

    Suojelluilla maa-alueillakin saa liikkua, muttei sentään moottorivoimalla.

    Timppa 1.2.2023, 12:46

    Lahopuuta ei meillä siis synny. Ne allejääneet tai vanhat puuyksilöt, joista lahopuuta tulisi, hakataan pois. 

    Tuolla edellä kuvasin luonnontilaisen männikön kehitystä 100 vuoden ajalta.  On siellä lahopuuta enemmän kuin meidän 3 kertaa harvennetussa tallousmetsässä vieressä.  Mutta on sitäkin meidän metsässä.   Tuuli kaataa aikanaan sellaisia mäntyjä, jotka sattuvat kasvamaan kiven päällä.  Lumi katkoo puita.  Kyllä mäntyjäkin kuolee sienituhon vuoksi.  Latvuksia jää metsään.

    Sieni-itiöitä on varmaan miljoonia jo yhdessä lahopuussa.  Ei tule muodostumaan tilannetta, jolloin kuollut puu jäisi lahoamatta siksi, ettei siihen tule itiöitä.  Nuo prosentit ovat vain tutkijoiden arveluja.

    Kurki 1.2.2023, 12:57

    Pinta-alaa häviää vuosittain vain vähän, mutta hieman häpeällistä sekin on.

    Mikä estää metsämaan lisäykset. Suomessahan on 4 milj.ha soita, joita voi ojittaa.

    Monimuotoisuuskeskustelussa haukutaan väärää puuta eli talousmetsiä, jossa uhanalaisia lajeja on mitätön määrä runsaat 300, jotka voidaan vaikaa tuottaa kasvattamoissa, kun niistä suurin osa on lahopuulajeja ja toimittaa vaikka jokaiselle Suomen metsähentaarille. Toisenlaiset ilmastot lajit kannattaa seuloa pois, mutta pienen popun lajit tietenkin kannattaa pitää mukana. Että tämäkin keskustelu voidaan lopettaa.

    Miksi ei käydä keskustelua näistä 2330 uhanalaisesta lajista, jotka eivät ole talousmetsissä ja jotka muodostavat kaiksita uhanalaista 2667 n. 90%.

    Esimerkiksi tunturipalajkoilla uhanalaisia lajeja on 309.

    Tai perinneymäristöissä 650, kalliolla 298 uhanalaista lajia.

    Pyhähäkistä kadonneita lajeja.

    – Pikkuharjuniluri (RE), ollut vielä 1940-luvulla, mutta nyt ei enää löydy

    – Pitkälaakatylppö (RE) samoin kuin edellinen

    Molemmat eteläisen ilmaston lajeja.

    https://julkaisut.metsa.fi/assets/pdf/lp/Csarja/c88.pdf

    A.Jalkanen A.Jalkanen 1.2.2023, 12:58

    Juurikin noin, hyvä muistutus  Timpalta. Lahopuuta syntyy talousmetsäänkin ja sitä sitten on – mutta vain jos se saa jäädä sinne. En ole kovin huolissani itiöistä mutta kaikki eliöt eivät ole yhtä hyviä liikkumaan.

    Kyllä voidaan ja pitää keskustella kaikista uhanalaisista. Itsekin himmailisin hiukan metsien suojelua etelässä, koska kuusiporariskit. Kohdentaisin paljon varoja ja ennallistamista hot spot -luontotyyppeihin, jotka Kurki tuossa jälleen luetteli.

    Perinneympäristöt ovat kai se kaikkein hankalin näistä ennallistettavista tyypeistä kun se tavoiteltu tila ei tahdo pysyä. Näitä pitäisi ehkä pyrkiä säilömään taajamien lähistöllä jolloin niistä saataisiin iso virkistyshyöty.

    Esimerkkejä ei tarvitse kaukaa etsiä. Miina Äkkijyrkän lehmät silloin ennen Helsingin Vuosaaressa. Nykyään vaikkapa naudat laiduntamassa meren rannoilla Laajalahdella ja Fiskarsinmäessä Espoossa. Lammas olisi myös aivan mainio luonnonhoitaja. Uuden Seelannin vetovoima matkailumaana perustuu osaltaan niihin vihreinä kumpuileviin laitumiin.

    Timppa 1.2.2023, 15:01

    Perinneympäristöt ovat kai se kaikkein hankalin näistä ennallistettavista tyypeistä kun se tavoiteltu tila ei tahdo pysyä. 

    Miksei näiden perinneympäristöjen voi antaa muuttua metsäksi, mitä aiemmin  ovat olleet?

    Hämis 1.2.2023, 15:56

    Raivasin alan pellonkulmassa.

    Lehtipuuvesakko pois, havupuut säilytetään ohjeessa. Alalle oli merkitty mätästys, ei ollut luontaisesti lähtenyt. MT+. Muutama iso hyvä jättömänty.

    Jätin kulmiin muutamat rk6  lepät,pajut,jonkun haavan ja keskelle rk4 koivuja sinne tänne. Eli sovelsin ominpäin. Mielestäni aikaa ei mene juuri enempää kuin totaalipoistossa. Nyt jäi ravinteikkaalle pohjalle montaa lajia. En tiedä tuleeko sanominen välillä noista omapäisyyksistä,mutta otan sen riskin. Mukavampi katsella kun on useampaa lajia.

    Tomperi 3.2.2023, 13:08

    Pitäisikö olla huolissaan metsä kuntan eliöstä että se ei alkaisi köyhtyä ja rappeutua?

    ”
    Turun yliopistossa on kehitetty uusi menetelmä, jonka avulla voidaan arvioida sisäilman laatua sukkulamatojen avulla. Caenorhabditis elegans on millimetrin mittainen sukkulamatolaji, joka elelee maaperässä. Niitä löytyy esimerkiksi komposteista, joissa niillä on tärkeä tehtävä biologisen jätteen hajotusprosessissa.”

    Sukkulalla  veenukseen ja sukkulalla kiertoon,  siinä se on ihmispolon elämänkierto.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 3.2.2023, 15:46

    Onko joku katsonut sarjaa Tarinoita metsästä? Siellä näkyvät esiintyvän muun muassa kiinnostavat lajit liito-orava, kuukkeli ja tiaiset.

    https://areena.yle.fi/1-3758169

    A.Jalkanen A.Jalkanen 3.2.2023, 15:50

    Lemmikinomistajille sukkulamadot ovat tuttuja häädettävinä suolistoloisina. On myös eräs vaarallinen kasvintuhoojalaji mäntyankeroinen, jota on löydetty Euroopasta onneksi toistaiseksi vain Portugalista. Se voisi olla meille päästessään paha männiköiden tuholainen.

    https://fi.wikipedia.org/wiki/M%C3%A4ntyankeroinen

Esillä 10 vastausta, 5,281 - 5,290 (kaikkiaan 8,216)
1 2 3 … 528 529 530 … 820 821 822