› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

  • Tämä aihe sisältää 8,216 vastausta, 112 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , sitten A.JalkanenA.Jalkanen toimesta.
Esillä 10 vastausta, 5,291 - 5,300 (kaikkiaan 8,216)
1 2 3 … 529 530 531 … 820 821 822

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Sent on: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Rukopiikki 3.2.2023, 16:52

    Järeitä kilpikaarnaisia mäntyjä on metsissä vähän. Samoin järeää lahopuuta. Pientä lahopuuta on kyllä paikoin aika paljon talousmetsissäkin. Olen kuullut että esim eri tiaiset ruokailevat erilaisissa puissa ja puun eri osissa. Näin useiden satojen tiaisten liikkuvan sekaparven, jossa oli kaikenlaisia tiaisia. Tali ja sinitinttien lisäksi runsaasti myös pyrstötiaisia ja oli siellä hömötiaisiakin. Koko ajan parvi näytti olevan pienessä liikkeessä.

     

    Puuki 3.2.2023, 17:01

    Kymmeniä teeriä oli ruokailemassa lammen rannan koivikoissa.  On niitä metsäkanalintujakin vielä olemassa.

    Tomperi 3.2.2023, 18:14

    Kilpikaarnaisten mäntyjen jatkumo  on katkennut, ehkä näistä maailma pelastuu männyistä joita jätetään hakkuuaukioiden keskelle joskus joku saavuttaa hyvällä onnella, joka on epätodennäköistä, kilpikaarnan pintaansa.  Ajatelkaa, elomme on viimosia aikoja jotka saavat nauttia metsässä niin sanotuista tervastulista, tervaskannot eivät palaa enää koskaan hävittyään ainakaan talousmetsiin.

    Muistan kyllä kun lehdissä kirjoitettiin hirvien jälistä. Muistan kyllä kun kirjoitettiin karhuhavainnoista.  Mutta kymmenen teeren partiloista joita nähtiin ei kerrottu edes naapurille…. en muista että niihin aikoihin ois minkäälaista uutiskynnystä  ylittänyt. Sen Muistan kanalinnuista kerrotun tarinoita että niissä oli jotain erityistä. kutens e että tätini oli nähnyt pellon laidalta lehmiä lyopsyyn hakiessa että koppelo meni naapurin  virittämään loukkuun ja tottaki se syötiin. Maailma muuttuu  jarvot sen mukaan mutta eräiden mielestä ei koskaan ole ollut niin hyviä kanalintukantoja kuin tällä hetkellä.

    En pysty kuvittelemaan missä voisin kokea sen että rihmasella saadaan pyydettyä syksyllä teeri, todennäköisesti oli vuosi 1963.

    Gla Gla 4.2.2023, 15:51

    Joku on pahoittanut mielensä hallituksen suojelupaketista, väärin suojeltu:

    https://yle.fi/a/74-20016312

    Kommentti sinänsä on ihan oikea eli monimuotoisuudelle ei ole mitään merkitystä, jos suojellaan metsätalouden ulkopuolisia alueita. Toisaalta jos nämä ei ole suojeltuja, niitä ei lasketa mihinkään tilastoon. Kärkkäimpien vihreiden silmissä ne on monimuotoisuuden kannalta heikkoja puupeltoja. Nyt nämä saadaan sentään hyödylliseen käyttöön eli suojeltujen pinta-alojen tilastoon. Ilman tätä suojelupainetta kohdistuisi enemmän talousmetsiin.

    Petkeles Petkeles 4.2.2023, 17:29

    ”Kärkkäimpien vihreiden silmissä ne on monimuotoisuuden kannalta heikkoja puupeltoja.”

    Meniköhön nyt vähän värikynän käytöksi 🙄

    Rane 4.2.2023, 17:39

    Kun Greenpeace hyökkäsi Hyrynsalmen Kukkuriin niin julkisuudessa järjestön johtajien kannanottojen mukaan kyseessä oli korvaamattoman arvokas luontokohde.Yksi ”kenttähenkilöstöstä” Mika Jämiä taasen sanoi minulle että hänestä kyseessä on ”puupelto”.

    Mikään suojelupäätös ei tule riittämään näille vaan vinkuminen tulee jatkumaan ja jatkumaan…

    Gla Gla 4.2.2023, 17:48

    Petkeleen kommenttiin vastaus. Ei mennyt. Ainakin Ylen luontouutisten kommenttiosastolla on toistuvasti kerrottu, miten meillä on suojelualueita ja puupeltoja.

     

    Rukopiikki 4.2.2023, 18:58

    En tunne tarkasti Kukkuria mutta kyllähän siellä kainuussa komeita vanhoja metsiä muuallakin hakattiin 1990-luvulla.  Miksi juuri se nousi niin tärkeäksi.

    Hämis 4.2.2023, 20:04

    Eteläisellä pirkanmaalla minulla alavaa lehtomaista kangasta. Tilalla on hiesua,keskikarkeaa ja multaa.  Keskellä immeisen kaivama allas n100m2.  Siitä oja mikä hädintuskin syvyydeltään riittää juoksuttamaan vedet pois ja altaassa kyllä vesi seisoo. En tiedä mitä paikalla on aikanaan ollut, tila ollut minulla 2v.  Uskaltaako siihen lehtoa ennallistaa ?.Tuleeko jatkossa harmeja viranomaisten taholta,jos hyvää hyvyyttään menee tälläisiä ennallistamishommia tehneeksi ? Siinä on myt harmaaleppää,raitaa,molempia koivuja,haapaa ja lahopuuta kertynyt. Kesällä muistan nähneeni metrin korkeita violettejä jotain ohdakekukkia mitälie. Kuusia ei paljoa. Lehtipuut harvennan jotta pohja saisi valoa paremmin. Vahvaa heinää riittää,millä sitä nitistäisi,jotta lehtokasvit pääsisi nousemaan. Kulotus heinälle varovasti ?

    Alue voisi olla 50×50m vaikkapa. Kovin pientä ei kai kannata tehdä ,jotta saisi jotain mikroilmastoa luotua.

    Onko muilla kokemusta ?

    Kurki 4.2.2023, 21:49

    https://yle.fi/a/74-20016312

    Panu Halme: Etelän metsien uhanalaiset lajit poikkeavat pohjoisen metsien lajiesta. Ilman suojelua niitä uhkaavat hakkuut lähes varmasti.

    Tätä käsitysta kommentoin jo tuonne toiseen uutiseen samasta asiasta.

    Ei kai talousmetsiä ja vanhoja metsiä kannata suojella, jos siellä ei ole suojeltavaa.
    Kitumaat ovat luontotyyppinä uhanalaisia ja siellä on enemmän suojeltavia lajeja kuin metsissä. Talousmetsän ja vanhojen metsien uhanalaisia lajeja on 337, mutta muualla kaikista Suomen uhanalaista lajeista 2667 on yhteensä 2330 lajia.

    Tässä Punaisesta kirjasta 2019 poimittuna uhanalaiset lajit elinympäristöjen mukaan.

    Perinneympäritöissä 650 lajia, lehdoissa 377, harjumetsissä 75. paahderinteissä 58, paloalueilla 25, soilla 120, vesissä 156, rannoilla 283, kallioilla 298 ja tunturipaljakoilla 309.
    Kitumailla kallioilla, paahderinteillä, soilla ja tunturipaljakoilla on yhteensä 785 lajia, eikä ihme, että niitä pitää ollakin suojelussa enemmän kuin kasvuisia metsiä. Kitumaiden pinta-alaa nostaa soiden suojelu, sillä lähes kaikki suotyypitkin on luokiteltu uhanalaisiksi.

    Monimuotoisuuskatoa Suomessa ei ole, sillä Natural History Museumin mukaan Suomen biodiversiteeti-indeksi BII on metsätalousmaista maailman paras 96%. Saman tutkimuslaitoksen mukaan Suomen tiukasti suojeltu metsien pinta-ala on puolet kaikista EU-maiden tiukasti suojellusta metsien pinta-alasta. Lajikatoa talousmetsissä ei ole, sillä yhtään lajia ei ole hävinnyt 70 vuoteen metsien hakkuiden tai käsittelyjen vuoksi. Kaikki mtesätyypit (lehdot, kankaat) ovat uhanalaisia ensisijaisesti lahopuun vähyyden vuoksi, joka sinänsä on aivan järjetön syy, sillä 4750 lajille kaikista lahopuulajeista 5000 metsissä on ollut tähänkin mennessä riittävästi lahopuuta ja nuo loput uhanalaista 250 lajia ovat joko pienen populaation lajeja ja toisenlaisen ilmaston lajeja, joita on mahdoton millään suojelulla saada runsastumaan Suomessa.

Esillä 10 vastausta, 5,291 - 5,300 (kaikkiaan 8,216)
1 2 3 … 529 530 531 … 820 821 822