Risuparta.  Se lannoitus tekee kyllä hyvää metsälle.  Katselin kolmisen vuotta sitten, että onpa tuo kuusikko ränsistyneen näköinen.  Toissa kesänä lannoitettiin ja nyt on nähtävissä tulos.  Neulaset ovat muuttuneet vihreämmiksi ja latvukset paremman näköisiksi.

Koita sinäkin Risuparta hankkia jotain piristystä, ettet ole niin hapan.

Emme tule saamaan risuparralta näitä ehdotuksia, koska hän on sitonut metsän kohtalon omaan kohtaloonsa, eli se tulee kuolon korjattavaksi.

Tutkimus  johon WWF -henkilö viittaa , kertoo että 17-33 %:n lisäys hakkuissa  vv. -17-2116  ”perusmallista” lisäsi tietyn verran metsien  hiilipäästöjä vaikka korvausvaikutus otettaisiin huomioon.    Hakkuumääräthän romahti jo v. 2019 ja tänä vuonna verrattuna edellisiin vuosiin. Ei  puunkorjuu  aiheuta isoja päästölisäyksiä vaikka sitäkin väitetään ratkaisevaksi tekijäksi.

Tarkoitushakuinen lausunto WWF:ltä koska ei perustu nykyiseen saatavissa olevaan faktatietoon. Rakentamisen hiilipäästöt / asuintalon elinkaari on puukerrostalossa vähintään 30% pienemmät kuin betonitalossa.  Se on tutkimustietoa.

Miten kotimaisen tukkipuun käyttö rakennuspuuksi kasvaisi , jos metsiä ei hoideta harvennushakkuin ?   Taimikoiden ”viivästynyt” hiilen sitominen, lisääntyvä puun kok. kasvu ja rakennuspuun hiilivarastot pitää ottaa myös huomioon hiilitaseessa.   Nyt muka ei ehdi taimikot lisäämään hiiltä koska hiilineutraaliustavoite on niin lyhyen ajan päässä.   Oikeasti rakennuspuu kompensoi hyvin hiilen kertymisen tilapäistä hidastumista metsäpäässä päätehakkuun jälkeen.  Varsinkin kun puu korvaa enemmän päästöjä aiheuttavia fossiilista alkuperää olevia tuotteita ja uuden puusukupolven kasvu on entistä parempaa.

Ole räkäparta huoleti makuri aikoo kaataa puita vielä seuraavat 30 vuotta.  vanhat ja vaivaiset kaataa ensin, vaikka akkusahalla yön pimeydessä.

WWF yrittää tietenkin löytää tietä kestävämpään tulevaisuuteen, mutta keinot ovat väärät, jos metsäteollisuus ei saa kasvaa Suomessa. Puun käyttö kasvaa sitten jossain toisissa maissa, missä metsän monimuotoisuudesta tai uudistumisesta ei huolehdita yhtä hyvin.

Miksi juuri tämän hetken hakkuutaso olisi se paras? Miksi hiilinielua pitäisi säästää yhtään enempää kuin EU vaatii? Pitkällä aikavälillä kasvua pienemmät hakkuut johtavat kasvun alenemiseen. Nyt on tietenkin kiire vähentää päästöjä ja lisätä nieluja aivan lähivuosina, mutta hiilinielun kasvu on jo aika pitkälle toteutunutkin, kun hakkuiden määrä on alentunut.

Puurakentamisen osuus saisi kasvaa, mutta mistä saadaan rakennuspuuta, jos pieniläpimittaista energia- ja sellupuuta ei saa ensin hakata pois? Kuten täällä on todettu, harvaan istuttaminen ei ole puun laadun tai kasvupaikan tuottokyvyn hyödyntämisen kannalta paras vaihtoehto. Metsien monimuotoisuus lisääntyy jos hakkuut alenevat, mutta pitkällä aikavälillä hakkaamattomat metsät alkavat muistuttaa Kanadan ja Venäjän metsiä. Ehkä tämä on se julkilausumaton tavoite, WWF?