Epäilen että hyvällä metsänhoidolla ja tuhkalannoituksilla päästään vasta siihen että kompensoidaan metsien ikärakenteen vanhenemista. Varsinainen puuntuotannon lisäys on meillä todella vaikeaa kun metsäalakin pienenee joka vuosi ja suojelualueita tulisi laajentaa.

Pahoittelen Mm: puutuotteiden jalostusarvon nosto on tekniikkaa ja kemiaa osaavien hommaa, minun osaamiseni liittyy metsään eli alkutuotantopäähän. Yhden esimerkin keksin: Honka julkaisi hienoja uusia huvilamalleja, niiden vienti on jalostusarvoa.

Atte Komonen kertoo kirjanpainajista. Kirjanpainajatuho on seurausta jostakin: se iskeytyy yleensä valmiiksi heikentyneeseen puuhun, lumenmurtoon tai tuulenkaatoon. Jos elinvoimaiseen kuuseen iskeytyy vain muutama yksilö, se pystyy torjumaan tartunnan erittämällä pihkaa, mutta jos kuoriaisia on paljon, ne pystyvät yhdessä joukkovoimalla hyökkäämään elävään hyväkuntoiseen puuhun, jopa 400 yksilöä per neliömetri. Jos kp keskellä metsää varjoisassa ympäristössä iskeytyy muutamaan puuhun, epidemia yleensä pysähtyy. Kp vaatii vähintään 15 sentin paksuisen puun.

Jyväskylän ympäristössä havaittiin (julk. Lommi 2020) että kuoriaisyksilöitä ja iskeymiä oli vähemmän suojelualueella kuin talousmetsässä. Suojelualueilla ei yleensä ole enempää kp:lle sopivia kuolevia puita kuin talousmetsässäkään. Poltetusta puusta kp ei pidä. Kp ei leviä pitkälle, vaan yleensä vain satoja metrejä. Riittävä tuoreen kuusilahopuun määrä metsämaisemassa voi ylläpitää kp:n vihollisia. Meillä on metsämaisema erilainen kuin Keski-Euroopassa, eli ei ole laajoja varttuneita kuusikoita. Lintulajeista pohjantikka ja puukiipijä syövät kp:tä.

Jep. Yksi kommentoija kyselee voiko kp:n vastustuskykyä jalostaa paremmaksi. Tästä ei ole tietoa eikä siitäkään että paremmin kasvavat kuuset tuottaisivat vaikkapa heikommin pihkaa jolla se puolustautuu. – Toinen kommentoija sanoo että metsätuholaki ei koske asemakaava-alueiden virkistysmetsiä eli sieltä ei tuhopuita tarvitse kerätä. –

Heh 😝

En osaa Timppa sanoa, täytyisi etsiä tuo Lommin julkaisu…