Keskustelut Metsänhoito Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 8,161 - 8,170 (kaikkiaan 8,216)
  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

  • Jean S

    <p>Oikeastaan harsintajulkilausuman ajankohta olisi myös mielenkiintoinen leikkauspiste.</p>

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kyllä. Ongelmia on, esimerkiksi se miten kattavaa lajitieto ylipäänsä on. Tiedetään että etenkin sienten kohdalla tietämys on heikko joten sienilajeja on voinut hävitä huomaamattamme.

    Timppa

    Tai niinkin päin, kuinka montaa lajia nykyinen metsänhoito on edistänyt.

    Nostokoukku

    Timppa, ei sitä niin päin tarvitse tietää. ”Metsänhoito” on niin paljon luonnotonta luonnontilaiseen metsään verrattuna, että jos se on jotain lajia edistänyt, tilanne sen lajin kohdalta on luonnoton.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Luontopaneeli ja Hömötiaisen laulu -bloggari tuntuvat jotenkin keskustelevan toistensa ohi. Tästä aiheesta saisi paremman keskustelun ihan face to face. Siinäpä vinkki jollekin, vaikka Metsälehdelle: järjestäkää Seppo Vuokko + Juri Laurila ja Janne Kotiaho + Panu Halme studioon tai Teamsiin tai Tiedekulmaan väittelemään ja livenä striimi, johon yleisö voi laittaa kysymyksiä.

    Esimerkiksi selkenisi kysymys siitä onko vanhan metsän laikkujen sijainti kaukana toisistaan miten suuri este niistä riippuvaisille lajeille? Mikä on ’vanha metsä’ ja mitkä lajit liikkuvat heikosti? Sen voin hyvin kuvitella että vaikka jonkin perinneympäristön laji ei siirry laikusta toiseen helposti, kun niitä laikkuja on koko valtakunnassa hyvin vähän.

    Joku saattaa muistaa että minä järjestin aikoinani SMS metsäbiologian kerhon seminaarin Tieteiden talossa, kunniavieraana oli Seppo Vuokko ja opponenttina kääpätutkija Reijo Penttilä. En muista juuri mitään tilaisuudesta miten se meni mutta kivaa oli.

    Laurila on lähettänyt 4.4. sekä Ilmasto- että Luontopaneelille kysymyksen hakkuiden vähentämisestä. Vastausta odoteltaessa minä voin vastata.

    A. Hakkuiden kohdentaminen. Hakkuista pitää edelleen tehdä metsänhoidollisesti tarpeelliset harvennukset ja kaarnakuoriaisten uhkaamien vanhojen kuusikoiden uudistamiset. Muilla hakkuilla ei ole yhtä kiire. B. Ulkomaille siirtyvät hakkuut. Vain vähän haitallisia hakkuiden lisäämisen suuntia? Esimerkiksi tällaisia lienevät uudet istutusplantaasit kotoperäisillä puulajeilla niillä alueilla, joilla ei ole nyt paikallisten elinkeinojen kannalta tuottavaa tai ekologisesti tärkeää käyttöä. Toiseksi hakkuiden lisääminen alueilla, jotka ovat metsäsertifioinnin tai jonkin muun uskottavan valvonnan piirissä, esimerkkinä Kanadan ja Yhdysvaltojen metsätuhoille herkät talousmetsät.

    Aiheeseen liittyvä blogikirjoitus jossa on hyvä kuva metsäkatoalueista ja miksi metsäkatoa syntyy.

    https://homotiaisenlaulu.wordpress.com/2024/02/15/metsat-ja-niiden-kaytto/

    Rane

    Kun Anneli puhuu sienistä ja vanhojen metsien harvassa olevista laikuista niin viittaat ilmeisesti tähän?

    Korvasienipaikat (salste.net)

    reservuaari-indeksi reservuaari-indeksi

    Noin se on korvasienillä. Ja lisäksi huuhkajat väheni kun avokaatopaikat loppui, rotat väheni. Johtopäätös: luonnonsuojelijat ovat väärässä.

    Argumentit on kohdallaan. Todisteita kaksin kappalein. Mikään ei voi estää etteikö olisi totta. Kukaan ei saa kumottua. Voitto!

    ♥ Kerttu

    Rane

    ”Johtopäätös: luonnonsuojelijat ovat väärässä.”

    Kerttu on kerrankin oikeassa!!!

    Husq165R

    Koulutuserot tulee selkeästi esiin kun vähän koijasi.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Rane: korvasienitiede on kyllä hauskaa mutta ei liity tähän. Tarkennan! Sienten uhanalaisuus on huonosti tunnettu asia, mutta voinemme olettaa melko luotettavasti, että uhanalaisia löytyy enemmän vanhoissa metsissä elelevistä lajeista kuin nuorten talousmetsien lajeista. Vuokko ei ilmeisesti pidä lajien siirtymistä ongelmallisena koska metsämme ovat yleensä hyvin kytkeytyneet, eli laajoja metsättömiä alueita ei ole. Mutta jos tuo kytkeytynyt metsämaisema on voittopuolisesti jollekin lajille sopimatonta elinympäristöä, se voi muodostaa leviämisesteen vaikka olisikin jo varttunutta.

Esillä 10 vastausta, 8,161 - 8,170 (kaikkiaan 8,216)