Keskustelut Metsänhoito Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 911 - 920 (kaikkiaan 8,266)
  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

  • MaraKet

    Heh, Haba se kepulainen vasta onkin! Ei taida Haba tietää, että hakkuuaukko on yksi luonnon monimuotoisimpia elinympäristöjä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    En tiedä kuinka nuoria olette, mutta itse olen sen verran vanha (1962 syntynyt), että muistan ympäristöliikkeen nousun 1970-luvulla. Metsätalous oli silloin kovassa ryöpytyksessä avohakkuineen ja vesakkomyrkkyineen. Ei oikein tiedetty miten suunta korjattaisiin, kun ei ollut tutkimustietoa. Alettiin kuitenkin puhua metsien monikäytöstä, ja metsissä alettiin nähdä puiden lisäksi marjoja, sieniä ja virkistysarvoja. Lähde tarjosi jo 1980-luvulla jatkuvaa kasvatusta vaihtoehdoksi, mutta ei se silloin kelvannut, kun aika ei ollut kypsä.

    Ilmastonmuutoksestakin on puhuttu jo ainakin 20 vuotta, koko 2000-luku. Ei sekään ole pois haipuva muoti-ilmiö, vaan vakava haaste. Vakavimmat ongelmat ovat väestön ja kulutuksen kasvu, ilmastonmuutos ja elinympäristökato. Lisäksi esimerkiksi kemikaalien päästöistä ja kaivoksista johtuvat ilman, maaperän ja pohjavesien pilaantumiset ja eroosio. Onhan näitä . Ellei ongelmia ratkota, alkaa elinkelpoisia alueita (siis mm. meitä) kohti semmoiset muuttoliikkeet, että ei riitä armeijalla varustus niitä pitelemään. Tuskin Venäjällä on intressiä ottaa niitä kaikkia alueelleen asumaan.

    Gla Gla

    Maraket: ”Heh, Haba se kepulainen vasta onkin! Ei taida Haba tietää, että hakkuuaukko on yksi luonnon monimuotoisimpia elinympäristöjä.”

    Ei aukon monimuotoisuutta kannata korostaa, kun nykyisillä hakkuumäärillä se todennäköisemmin heikentää kuin parantaa luontoa. Mutta nyt Haba teki virhetulkinnan. Kepulaisten aukot ei ole jatkuvia. Jo 10 vuodessa siellä kasvaa monimetrinen vireä puusto. Vihreiden pienaukoissa on jatkuvuutta paljon enemmän. Ei tule loppua sellaisesta aukosta kovin nopeasti.

    Kurki

    Ei tule loppua sellaisesta aukosta kovin nopeasti.

    Se on totta kituliaasti kasvavat ja lopulta lumi ne painaa maahan pitkälleen.

    Linkki: https://www.metsalehti.fi/lukijoiden-kuvat/pienaukko-2/

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    PEFC-keskustelu jatkuu – Hesarin pääuutinen.

    http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000007956345.html

    Kommenttini:

    Onko metsätalous meillä kestävää? Sertifikaatti on suunniteltu todentamaan lakitason toteutuminen. Valistunut metsänomistaja tekee usein vapaaehtoisesti enemmän kuin lakitaso vaatii. Meillä on korkeasti koulutettu metsäammattikunta joka kykenee kyllä huolehtimaan metsien hoidosta omistajan toiveiden mukaan. Omistaja voi painottaa halutessaan metsän muita hyötyjä kuin puuntuotantoa. Pienmetsänomistus on meillä taannut sen, että tavoitteet ovat moninaiset kun päätöksentekijöitä on monta. Nykyiset metsälait eivät velvoita avohakkuisiin, vaan myös jatkuva kasvatus on mahdollista. Puitteet ovat siis pääpiirteissään kunnossa, mutta aika ajoin lienee syytä tarkastella myös lakien vaatimaa tasoa.

    Pidetään mielessä myös muut uhkat. Ilmastonmuutos on osatekijänä monen metsälajinkin yleisyyden muutoksissa. Metsien omistus siirtyy nykyisin usein metsärahastoille eli muuttuu kasvottomaksi. Rahaston osuuden omistaja ei enää tiedä miten hänen metsäänsä hoidetaan. Jos ekologisen kestävyyden nimissä tehdään metsän omistaminen kannattamattomaksi, miten käy biotalouden raaka-ainepohjan ja mistä otamme sen jälkeen vientitulot? Suomen anti maailmantaloudessa olisi nimen omaan uusien biopohjaisten innovaatioiden alalla.

    MaraKet

    Pieni täsmennys. Pääkirjoituksia on tänään 3: hävittäjäkaupat, lasten rokottaminen ja tosi-TV.

    Jovain

    Suurimmalla osalla metsäväestä ei ole omakohtaista kokemusta metsänhoidosta 50-60 luvulta. Ajalta jolloin vielä peitteistä metsän kasvatusta toteutettiin.

    Tuo Haban ”jatkuva aukko” osuu kyllä aika hyvin. Eihän 50-60 luvulla vielä niin hölmöjä oltu, että olisi luonnon kanssa lähdetty kilpailemaan. Vaan annettiin luonnon hoitaa se puoli. Luonnon hyvät tuotokset valittiin sitten jatkoon ja muussa tapauksessa autettiin ja jelpattiin metsänhoitoa. Mera-ohjelma oli jo siihen aikaan hyvä metsänhoidon tukiohjelma. Tiedä sitten onko tänäkään päivänä syytä ajatella toisin.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ai sori, korjasin: ei ollut pääkirjoitus vaan pääuutinen. Luen digilehteä kännykällä…

    Toinen kommenttini julkaistu:

    Kommenteissa kaipailtiin omavalvonnan tehostamista ja ekologisen kriteeristön vahvistamista. PEFC:n todentaminen ei perustu pelkästään toimijoiden omavalvontaan, vaan tietoaineistoa eli indikaattoreita tuotetaan myös riippumattomasti erilaisten seurantatietojen pohjalta. Lisäksi on vuosittain auditointeja, joissa riippumaton taho tarkastaa toimintaa. Metsien tilaa seurataan meillä monipuolisesti. Valtakunnan metsien inventointi, metsälain valvonta, metsäluonnonhoidon inventointi, riistalaskennat, harrastajien lintuhavaintolinjat jne.

    Metsänhoidon kestävyys nojaa meillä metsä- ja luonnonsuojelulakien lisäksi (joiden noudattamisen PEFC siis todentaa) maanomistajien vapaaehtoiseen metsäluonnonhoitoon ja kolmantena suojelualueisiin. Ehkä olisi syytä lisätä sertifikaattiin elementtejä, jotka kuvaisivat noita kahta jälkimmäistä ja vahvistaisivat niiden toteutumista, mikäli lakitaso ei riitä ekologisen kestävyyden toteutumiseen? Ekologisen kriteeristön lisäksi sertifikaatti mittaa taloudellista ja sosiaalista kestävyyttä.

    Gla Gla

    Surullista lukea sekä Hesarin yksipuolista uutista, että sen kommentointia.  Liian moni näkee vain ongelmia, kärjistää niitä, mutta ei ymmärrä pohtia vaihtoehtoja sekä niiden seurauksia. Asfaltoituja teitä pitkin arjessa kulkiessaan (valmistumateriaalina sekä uusiutumaton kiviaines, että uusiutumaton öljy) tuo on ehkä liian helppoa, kun kaikki tipahtaa taivaasta ja suurin ongelma elämässä on päällysteiden huono kunto. Valtion velkaantuminenkin on täysin eri asia, kun metsäteollisuuden osuus taloudessa on joskus ollut suurempi kuin nyt.

    MaraKet

    Sitä se tiedotus on viime aikoina ollut. Takamatkalla selkeästi ollaan.

Esillä 10 vastausta, 911 - 920 (kaikkiaan 8,266)