Keskustelut Tekniikka Moottorisaha metsänomistajalle

Esillä 10 vastausta, 141 - 150 (kaikkiaan 157)
  • Moottorisaha metsänomistajalle

    Moro palstalaiset,

    Nyt kysyn teiltä palstalaisilta ”kokeneempien neuvoa” moottorisahan valinnassa. Olen seurannut kirjoittelua ja muutama tuntuu tekevän sahalla oikesti töitä joten varmaan eri merkkien ja mallien puolet ovat tulleet esille. Lisäksi olen ymmärtänyt että merkeillä on omat kannattajansa ja tuttu merkki tuntuu istuvan käteen paremmin kuin se toinen.

    Varsinainen tarve olisi metsänomistajana tuulenkaatojen katkonta polttopuiksi ja jos yksittäistä runkoa ei kannata hakea metsästä niin voin karsia rungot ja sahata muutamaan osaan jolloin ne jäävät metsään lahopuiksi. Voi olla että jonkin mielestä tämä on turhaa työtä mutta otan sen enemmän kuntoiluna ja ulkona olemisena. Varsinaiset hakkuut tehdään motolla enkä enää rupea miestyönä tekemään edes ensiharvennusta. Joitakin ranka- ja kuitupuun kokoisia voisin itse satunnaisesti kaataa. Kun ikää on päälle 60 niin voimat ei enää tässä iässä lisäänny eikä selkä tai olkapäät tule terveemmiksi.

    Olen haarukoinut sopivia malleja jotka olisivat painonsa puolesta harkittavia: Echo 390 ESX, Husqvarna 543 XP, Stihl 241 C-M (ehkä Stihl 201 C-M ja ehkä Echo 362WES -nämä ovat jo eri sarjaa kuin nuo kolme ensimmäistä) ja mahdollisesti Husqvarna 445 II. Viimeisin onkin maatilasaha ja komposiittirunkoinen mutta onko se selvästi huonompi kuin nuo ammattimalliset? Ainakin on puolisen kiloa painavampi. Varmaankin 13 tai 14 tuuman laipalla pärjää, sen pidemmästä tuskin on omaan käyttöön lisähyötyä.

    Sahattavaa olisi varmaan 10-20 m3 vuodessa, joskus enemmänkin. Joku voisi miettiä kannattaako tuollaista määrää varten edes hankkia moottorisahaa, mutta usein on tullut eteen sellainen tilanne jossa saha olisi paikallaan.

    Eniten arvostan sahassa luotettavuutta, varmatoimisuutta ja kestävyyttä, kohtuullisen hyvää varaosien saantia (voin odotella viikon-parikin jos tarvitsee tilata jos saha on muilta ominaisuuksiltaan hyvä), kohtuullisen helppoa huollettavuutta (ettei tarvitse purkaa kaikkea pöydälle jotta pääsee vaihtamaan esim jonkin letkun) ja hyviä käyntiominaisuuksia (esim saha pysyy tyhjäkäynnillä kun sen laittaa maahan ja antaa käydä vaikka muutaman minuutin).

    Mikä olisi oma suosikkinne? Onko jossain mallissa ollut ongelmia (esim M-Tronic) ja tiedättekö näissä malleissa sellaisia ”ominaisuuksia” jotka harmittaisivat käyttäjää (esim helposti tukkeutuva ilmansuodatin, pakkasessa katkeavat muovikynnet, sammuminen lumisateessa, öljysäiliön tai öljypumpun vuotaminen tai muut tällaiset pienet mutta pitkän päälle miestä syövät asiat).

  • jees h-valta

    Jätkä, en ole koskaan laittanut mitään talvisarjoja tai talvivarustetta sahaan tahi raivuriinkaan. – ja aina on toiminut- ja tämä on elävästä elämästä ja tosi. Nytkin metsänaapuri kysyi että olenko muuttanut 201:n talviasentoon. Sanoin etten ole ankä aiokkaan. Katsoi vähän oudohkosti. Mutta näin toimitaan.

    Itämaan ihme

    Käyttäjä peräisiä vikoja suurinosa lumiongelmistakin. Toisilla toimii läpi vuoden, toisilla loppuu toiminta vesisateellakin.

    Kolleegalla on yksi työntekijä, jolta löytyy huskia ja tilhiä. Yksikään niistä ei toimi kuulemma tällä kelillä. Samainen sälli saa särjettyä 555fxt raivurista kulmavaihteen kerran vuoteen ja tilhin raivureista runkoputket solmuun. Paskoja sahoja  molemmat, itsessä ei ole mitään vikaa.

     

     

    Jätkä

    Jeessi -Tiedän. On tyyppejä, joilla vahkeet eivät koskaan toimi niinkuin pitäisi ja sinä kuulut siihen porukkaan. Heillä yhteinen nimittäjä on, että he eivät tiedä, miten saha tai mikä muu tahansa toimii silloin, kun se on oikein ”TIKISSÄ”. Mutta he ovat kuitenkin aina onnellisia!

    Mutta syytön minä siihen olen, et ole minun vastuullani – Onneksi.

    jees h-valta

    Valitan Jätkä, en ole sinun tyyppivikainen sahaajasi vaan minulla ne toimii aivan loistavasti joka reissu. Ainut ongelma on viimeisen vuoden ajalta vetonarun katkeaminen moottorisahasta. Ja onhan sillä jo kymmenkunta vuotta ikää joten se on mielestäni jo luonnollista kulumaa. Raivuri oli kiertolainen (Stihl myös) joka kulki pojan hallusta lainaan milloin kullekkin. Uutena muutama vuosi sitten ostettu. Nyt kun sain sen vihdoin kotiutettua omaan käyttöön se on kokoajan toiminut aivan moitteettomasti. Uuden terän ostin kun en enää sitä tiedä mihin-sahattua teräämään. Tankit täyteen ja työn ääreen on yleinen käytäntö. Väliajat ne kulkee avolavan lavalla eikä niitä sieltä välillä pois oteta. Aina toisella tai kolmannella vedolla käyntiin. Tuossa raivurin kevytkäynnistyksessä on hieman ollut opettelemista mutta nyt sekin jo sujuu, toisella yleensä jo lupaa ja kolmannella käyntiin. Tiedän kyllä millainen TIKISSÄÄN oleva saha kuuluu olla ja siksi sellaisella lähes päivittäin sahaankin.

    Pavekka

    Käyttövirheistä viat enimmäkseen johtuu merkistä riippumatta vaikka onhan niitä myös suunittelun ja valmistuksen huonoutta ja heikkoutta. Ja vielä tarkoituksellisiakin. Huollon puute mennee käyttövirheisiin. Ja kyllä ne kaikki hoitamatta hajalle saa.

    Mielenkiinnolla odotan testiä vaikka ei siitä mitään kilpailua tule. Ollut monta japsia ja pidän niistä mutta ei ne eurooppalaisten tasolla ole. Testaajatkin on tuntuneet tietävän mistä puhuu eli lähinnä tuossa kiinnostaa millä näteillä sanakäänteillä 543 todetaan paskakasaksi, kun ei sitä oikein suoraankaan voi sanoa:-)) Toivottavasti echo ei ole kopioinut sen huonoja ominaisuuksia.

    Metsänmies

    Olikohan se jees, joka sanoi tankillisen riittävän päivän tavoitteeksi näin talviaikaan? Sillon ei varmaan tarvitsekkaan ”mitään talvisarjoja”, kun kantaa aina päivän päätteeksi sahansa kuivumaan. Mutta jos sahaa ammatikseen , useita tankkeja päivässä työmaat, ovat kaukana teistä, eikä joka päivä viitsi kamoja kantaa kotiin, kannattaa käyttää kaikkia mahdollisia talvisuojia. Ei niitä ole turhaan valmistettu

    käpysonni

    Sitä minä aina ihmettelen että miksi ”metsänomistajille” tyrkytetään aina jotain ihme ”metsänomistajamallia”  moottorisahoista?

    Kyllä metsänomistajan on järkevintä ostaa samanlainen saha kuin mitä ammattilaiset käyttävät. Selviää pienemmillä harmeilla, saa paremman vehkeen ja työ sujuu.

    Tietysti metsänomistajia on monenlaisia, mutta jos vuodessa sahaa vähintään 50 mottia tai pätkii paksuja puita polttopuiksi, niin kunnon ammattisaha on hintansa arvoinen, vaikka maksaakin enemmän kuin ”metsänomistajamalli”. Kestää myös pidempään ja siten se kalliimpi ostohinta kompensoituu.

     

    Stihlin 261 on varmasti yksi parhaimmista sahoista, mitä on, varmatoiminen, huoleton, erinomainen teho-painosuhde,  erinomainen saha sekä vähän että paljon moottorisahaa tarvitseville.

    Mettämakuri

    Ei siinä kovin kauaa mene kun kääntää 201 talviasentoon ja keväällä takaisin, se on tietenkin pieni ongelma jos avain on hukkapiilossa.

    Ms 200 käynnistimen käpälät tahtoo jäätyä, 201 ei ole jäätyneet.

    Jätkä

    Kerran meillä oli moottori – ja raivaussahojen huoltokoulutus metsäomistajille.

    Kurssin puolivälin paikkeilla eräs – jo aikuinen ukko loihe lausumaan.” On ihan väärin, että meille kaupitellaan erikseen metsänomistaja melleja. Meillä pitäisi ehdottomasti olla parhaat mahdolliset kalut, koska me olemme vain harrastajia. Ammattilaiset pärjäävät vaikka huonommallakin sahalla, mutta me ei.”

    Muut olivat kyllä samaa mieltä.

    Olen kuullut tuosta 543 – mallista, että ei kaikilta osin ole sellainen kuin on totuttu Huskulta odottamaan. Ei taida vieläkään olla meidän entisellä oppilaitoksella mallikappaleita enempää sitä versiota.

    Tosin sielläkin minun jälkeeni tulleilla oli jo silloin erilaisia käsityksiä sahoista. Eivät oikein käsittäneet pikku-Tilhin erinomaisuuttakaan, mikä minusta oli outo juttu.

    Kun sahoja myytiin huutokaupoissa, niin Huskut olivat järjestään paljon – loppuunsahattuja, Tilhin 260 – versiot olivat alkuperäisillä laipoillakin – jopa ketjuilla, eli lähes sahaamattomia.

    Pavekka

    Ammattimalleista tuntuu elävän sitkeästi erilaisia virheellisiä käsityksiä.  Sahojen luokitukset on mietitty ihan tarkoituksella. Ei kannata ostaa ammattimallia ellei tarvi tai pysty hyödyntämään sen reservejä. Eikä ne aina kestävyydeltään parempiakaan ole koska prioriteetti on tuottavuus ja ergonomia. Korkeampi viritysaste harvemmin lisää minkään laitteen kestävyyttä.

Esillä 10 vastausta, 141 - 150 (kaikkiaan 157)