Keskustelut Tekniikka Moottorisaha metsänomistajalle

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 157)
  • Moottorisaha metsänomistajalle

    Moro palstalaiset,

    Nyt kysyn teiltä palstalaisilta ”kokeneempien neuvoa” moottorisahan valinnassa. Olen seurannut kirjoittelua ja muutama tuntuu tekevän sahalla oikesti töitä joten varmaan eri merkkien ja mallien puolet ovat tulleet esille. Lisäksi olen ymmärtänyt että merkeillä on omat kannattajansa ja tuttu merkki tuntuu istuvan käteen paremmin kuin se toinen.

    Varsinainen tarve olisi metsänomistajana tuulenkaatojen katkonta polttopuiksi ja jos yksittäistä runkoa ei kannata hakea metsästä niin voin karsia rungot ja sahata muutamaan osaan jolloin ne jäävät metsään lahopuiksi. Voi olla että jonkin mielestä tämä on turhaa työtä mutta otan sen enemmän kuntoiluna ja ulkona olemisena. Varsinaiset hakkuut tehdään motolla enkä enää rupea miestyönä tekemään edes ensiharvennusta. Joitakin ranka- ja kuitupuun kokoisia voisin itse satunnaisesti kaataa. Kun ikää on päälle 60 niin voimat ei enää tässä iässä lisäänny eikä selkä tai olkapäät tule terveemmiksi.

    Olen haarukoinut sopivia malleja jotka olisivat painonsa puolesta harkittavia: Echo 390 ESX, Husqvarna 543 XP, Stihl 241 C-M (ehkä Stihl 201 C-M ja ehkä Echo 362WES -nämä ovat jo eri sarjaa kuin nuo kolme ensimmäistä) ja mahdollisesti Husqvarna 445 II. Viimeisin onkin maatilasaha ja komposiittirunkoinen mutta onko se selvästi huonompi kuin nuo ammattimalliset? Ainakin on puolisen kiloa painavampi. Varmaankin 13 tai 14 tuuman laipalla pärjää, sen pidemmästä tuskin on omaan käyttöön lisähyötyä.

    Sahattavaa olisi varmaan 10-20 m3 vuodessa, joskus enemmänkin. Joku voisi miettiä kannattaako tuollaista määrää varten edes hankkia moottorisahaa, mutta usein on tullut eteen sellainen tilanne jossa saha olisi paikallaan.

    Eniten arvostan sahassa luotettavuutta, varmatoimisuutta ja kestävyyttä, kohtuullisen hyvää varaosien saantia (voin odotella viikon-parikin jos tarvitsee tilata jos saha on muilta ominaisuuksiltaan hyvä), kohtuullisen helppoa huollettavuutta (ettei tarvitse purkaa kaikkea pöydälle jotta pääsee vaihtamaan esim jonkin letkun) ja hyviä käyntiominaisuuksia (esim saha pysyy tyhjäkäynnillä kun sen laittaa maahan ja antaa käydä vaikka muutaman minuutin).

    Mikä olisi oma suosikkinne? Onko jossain mallissa ollut ongelmia (esim M-Tronic) ja tiedättekö näissä malleissa sellaisia ”ominaisuuksia” jotka harmittaisivat käyttäjää (esim helposti tukkeutuva ilmansuodatin, pakkasessa katkeavat muovikynnet, sammuminen lumisateessa, öljysäiliön tai öljypumpun vuotaminen tai muut tällaiset pienet mutta pitkän päälle miestä syövät asiat).

  • Pavekka

    Jos 201 on vaihtoehto niin muita vaihtoehtoja ei ole. Kaikki muut sahat lievästi vastenmielisiä kun parhaaseen tottunut. Nuorten ammattimiesten vehkeitä yli viiskyt kuutioiset merkistä riippumatta. Turha teutaroida ellei tarvi niiden voimareserviä.

    Tosta listasta pudottaisin 543’en ja 362.en Eka on vitsi ja toinen ehkä hivenen alamittainen. 445 on kelpo muovisaha jos sallii huskin rakenteelliset hölmöydet.

    Tomi Salo

    Tässähän tuli parissa päivässä jo melkoisesti hyviä kokemuksia joita kommentoinkin parilla sanalla.

    Kasper esitti hyvän muistutuksen että alv:t lähtee päältä pois (olen alv-velvollinen) ja loppu meneekin verovähennykseen. Kaksi raivaussahaa, turvavarusteet, öljyt, bensat ja terät onkin jo metsätilan ”kirjoissa ja kansissa”. Silloin hinnan ero ammattisahan ja halvan mökkisahan välillä kutistuu niin pieneksi ettei halvan hankintaan löydy enää oikein järkisyitä. Vielä jos ammattisahalla voi odottaa käyttövuosia tällä 10-20m3/vuosi tahdilla 10-15 niin silloin mies loppuu ennen kuin saha (kun ikää on nyt 63).

    Olan ajatus 251:stä tai Metsänmiehen ehdottama 241 ovat loppupeleissä ainakin hinnaltaan sen verran lähellä toisiaan että 241:n metallirunko ja hieman kevyempi paino vievät valintaa enemmän 241:n suuntaan.

    Jonssen 2052 löytyy Nettikoneesta kuten arto ehdotti ja se voisi kovassa käytössä olla hyväkin valinta jos sellaisen sahaisi parissa vuodessa loppuun. Silloin osia olisi vielä saatavilla hyvin mutta 15 vuoden kuluttua voipi olla että Jonsse jäisi nurkkaan jonkin haljenneen muoviosan takia. Muuten tuo taitaa olla aika lähellä Huskun 450 mallia, ainakin sisäosiltaan.

    Pavekka huomasi asian ytimen kun totesi että yli 50cm3 sahat ovat nuorille ammattimiehille. Tätä minäkin ajattelin kun sahan paino alkaa olla kuivana 5kg tai yli, siihen vielä laippa, ketju ja tankit täyteen bensaa ja öljyä niin ollaan jossain 6,5-7kg haarukassa. Tässä iässä voisi pari tankillista pystyä sahaamaan yhteen mittaan mutta sen jälkeen pitää jo jäädä kannon päälle istumaan ja kahvittelemaan. Mieheltä loppuu ensin kunto. Kun vielä tulee muutama vuosi lisää ikää niin voi olla että sahaa, kombikannua ja varusteita ei viitsi enää kantaa kauas autolta. Silloin tuo Jänkhäjoonaksen ehdottama 261 menisi sinne ”nuorten miesten työvälineiden” puolelle vaikka voimaa ja leikkuutehoa löytyy. Samalla mukana tulee kuitenkin suurempi bensa- ja öljytankki jolloin näistäkin tulee painoa. Helpompi on pitää bensa kombikannussa ja vaikka tankata useammin kuin kantaa mukana. Iltapäivällä eron huomaa. Olen huomannut tämän raivaussahassa kun otan metsäautotien ojanpenkkojen raivaukseen mieluummin Huskun 336:n kuin 345:n vaikka pienemmässä on vähemmän tehoa. Terävällä Scarlettin tai V-Klingan terällä pärjää pajukossa riittävän hyvin ja kevyempää konetta on vain ketterämpi käsitellä. Paksumpaan vesakkoon ja metsään sitten 345. Lisäksi mukana kannettava bensa on 3 litran kombikannussa jonka tankkaan isommasta kun käyn autolla syömässä eväitä. Meni vähän aiheesta sivuun mutta menköön tämän kerran.

    Jeessin kokemukset 201:stä antavat suuntaa siitä että sahan käyttöikä on pitkä. Monissa muissa ammattityökaluissa on sama juttu, toimivat vaikkei huolto olisi niin viimeisen päälle. Mökkimallit menevät rikki vaikka yrittäisi käyttää miten kevyesti.

    Puukin ajatukset akkusahasta laitan korvan taakse, tuntuu vain siltä että akkujen tekniikka kehittyy vielä kovaa vauhtia ja toiminta-ajat pitenevät tulevina vuosina. Nykyisellään hinta vielä hirvittää kun akkuja olisi hyvä olla 2-3 vaikka niitä voikin sitten käyttää muissa laitteissa.

    Sullin kommenttiin 10-20m3:sta tuulenkaatoja, korjaan sen verran että laskin mukaan myös pystystä kaadettavat polttopuut. 50 hehtaarilla tulee toki tuulenkaatoja -toivottavasti ei mitään suurta määrää mutta aina siellä on jokunen runko nurin kun käyn katsomassa. Lisäksi tuulenkaatamia runkoja on vielä viimeisen 5 vuoden ajalta kun teimme sukupolvenvaihdoksen vasta 2017. Kun olen sahannut nuo kaikki nurin menneet, voi olla että sen jälkeen onkin katsottava vikaantuneita tai muuten huonossa paikassa olevia ranka-ja kuitukokoisia puita polttopuiksi. Silloin iso tukkisaha tuntuu ylimitoitetulta ja vähän pienemmälläkin (eli 201 tai 241) voisi pärjätä tarpeeksi hyvin. Huomaan että ammattilaiset arvostavat sahassa tehoa jolloin rungon saa nopeasti katkottua kun sillä tuodaan leipä perheelle. Omassa käytössäni nopeus ei ole ratkaisevaa kun metsätalous on sivutoimista. Silloin yhden rungon karsinta ja katkonta voi kestää puoli tuntia tai tunnin. Ammattilaiselle tällä on tietysti ratkaiseva merkitys. Itse ajattelen, että työtä jaksaa tehdä vielä iltapäivälläkin ennen kuin ajaa metsätilalta kaupunkiin.

    Pavekan kokemukset 543:sta ja Echo 362:n alamittaisuus ovat hyviä huomioita -juuri tämäntapaisia ajatuksia hainkin kun joku lukijoista on kuitenkin tehnyt töitä eri malleilla ja käytännössä kokenut hyvät ja huonot puolet. Kaverillani on piha- ja rakennushommissa ollut Huskun 440e ja hän on kovasti kehunut tuota ”kun on niin kevyt käyttää” mutta huollossa asentaja oli todennut sen olevan ”Huskun huonoin malli”. Siitä tiedän kiertää tuon mallin kaukaa.

    Jänkhäjoonas

    Saatan kyllä itse kallistua tuon 201:n puolelle mikäli ja kun olen ostamassa sahaa ja joutuu metsään menemään. Vaikka kuntoa riittää noin muuten niin raskaamman sahan kanssa touhutessa silloin tällöin kaupunkilainen huomaa uusien lihasten aktivoituvan käsivarsissa ja sen kyllä tuntee seuraavina päivinä. Sitten kun lihakset ovat tottuneet ärsytykseen niin pitääkin jo lähteä. Ei ole helppoa ei

    Huskun 55 löytyy ja raketti toisena. Noilla on saanut kohtuullisella vaivalla satunnaisen isomman puun alas, vaikka ikää alkaa vermeillä jo olemaan

    arto arto

    2052 Ei osat lopu. Vastaa 550xp husqvarnaa  aitoa metallirunko ja parhaassa mallissa sähkölämmitys kahva/kaasutin. Jos sahaat parissa vuodessa loppuun. Olet kova sahamaan. tunnen erään metsätilallisen joka 8v sahaillut metsiään joka vuosi  useita satoja kiintoja.

    Pavekka

    Vähän jo ihmettelinkin mikä se tommonen jonssi on?  Nykyään niihin saa jo lämmityksenkin mutta kiloja tulee. Ei tuo 440 mun mielestä ole huskin huonoin malli eikä edes huono. Ihan ostettava tietyin reunaehdoin. Huonoimpia on mökki- ja tietyt arboristimallit ja 543 hinta huomioiden. Vähän ihmetyttää tuo mökkiosio kun pääkilpailija on onnistunut samaan sarjaan tekemään ihan käyttökelpoisia laitteita.

    Tolopainen

    Moottorisahoista kannattaa 63v iässä pysyä kaakana.  Tulee pää ja selkä kipeäksi ja kiintoja hyvin vähän.

    Jätkä

    Jokatapauksessa ammattiversio kannattaisi ostaa. Riittävä kokemus on noista maatilamalleista, tosin esim oppilaitokselle ei niitä hankittu, maahantuoja niitä jakoi lähinnä meysänomistajakoulutukseen tyrkylle.

    Varmin, yksinkertaisimman tekniikkansa takia on n. 50 kuutioinen Echo. Tilhin 201 -hintakin sen jo kertoo, että se on tosi-vehje. Nythän on sitten jäljellä vain ruotsalaiset, joista Jonssia saa ehkä, mutta sen pitää olla ammattimalli. Huskulla lähden pienimmästä ”Oikeasta ammattisahasta”, eli 550 mallista sähkölämmityksellä.

    Jos puhutaan sahan käyttöiästä, niin Pessisen sahaukset ovat sahalla kuin sahalla jääneet vähiin. Kun tein urakkahakkuuta, sahasin kuusitukkimetsää jopa yli 1200 kiintoa neljän viikon aikana, eli se Pessisen 1500 kiintoa tuli viidessä viikossa. Sinä aikana kului loppuun kaksi ja puoli teräketjua (En sahaillut maihin enkä kiviin) Saha kesti järjestään yli kaksikymmentä teräketjua, 5 -6 merkkilaippaa, kymmenkunta vetorissaa – samoin sytytystulppaa.  Sahoissa oli kolmen kuukauden takuuaika, mutta ne kestivät yhtä hyvin kuin parhaat nykymallit.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    1200 kiintoa kuukaudessa, onko tuo edes mahdollista? Pitäs tehdä 300 kiintoo viikossa ja jos yhden päivän lepäisi, joka päivä 50 kiintoo eli 10 tuntia x 5 kiintoo! Joka 12. minuutti 1 kiinto. Tuo ei oo ennää ihminen vaan moto. 😆

    arto arto

    Siinä täytyy olla oksatonta kuusta. Oma viikon työmäärä tukki männiköissä aukolla 70 Kiinto päivä. Oli oksatonta 3 tukin näntyä. Nuorena tein.

    Metsänmies

    Anneli taitaa epäillä Jätkän työtulosta. Itse pidän sitä täysin mahdollisena. Vaatii kyllä todellakin vähäoksaisen kuusikon ja runkojen keskikoko täytyy olla suuri. Läheskään jokainen metsuri ei ole pystynyt edes parhaana päivänäkään moiseen suoritukseen, mutta joillekin huipputyöntekijöille nuo suoritukset olivat mahdollisia. Tunnen metsurin, joka vielä yli 50-vuotiaana hakkasi erään ison siemenpuualueen männyt. Keskimääräisesti tuli noin 55 kiintokuutiota päivässä.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 157)