Keskustelut Luonto Onko Suomen Ilmastopaneeli oikeasti puolueeton?

Esillä 10 vastausta, 111 - 120 (kaikkiaan 150)
  • Onko Suomen Ilmastopaneeli oikeasti puolueeton?

    Merkitty: 

    Kun on seurannut Suomen Ilmastopaneelin julkaisuja, ei niitä kyllä parhaalla tahdollakaan voi sanoa puolueettomiksi etenkään metsätaloutta kohtaan. Varsinainen metsätalouden edustus ja tietämys näyttää puuttuneen jo alusta alkaen. Kontrolloiko todellisuudessa mikään tai kukaan paneelin toimintaa ja kokoonpanoa?

    https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_ilmastopaneeli

  • Kurki

    Mitään todisteita sitä, että lämpeneminen pienen jääkauden jälkeen olisi hiilidioksidista johtuvaa.

    Keskiajan lämmin kausi (tai keskiajan lämpökausi, keskiajan ilmasto-optimi) oli keskiajalla noin vuosien 600–1400 välillä ainakin Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa vallinnut verraten lämmin ajanjakso

    Paljon lämpimämpää kuin Keskiajalla Suomessa ja Euroopassa oli aika ajoin, joskin nopeita kylmiä kausiakin oli kivikaudella 8900—1500 ekr, jota kusutaan ”kivikauden kesäksi”.

     

     

     

    Timppa

    Entäs sitten tämä?  Jääkausi oli päättynyty vain n 4000 vuotta aikaisemmin.  Sahara ja Arabia viheriöivät.  Johtuiko kaikki maapallon akselikulmasta?  Palloon tulee säteilyä aina sama määrä.  On se miten päin tahansa.

    Atlanttisen kauden lämpötila oli huipussaan 9 000–5 000 vuotta sitten. Tätä kautta sanotaan holoseenin ilmasto-optimiksi ja holoseenin lämpöhuipuksi. Pohjoisempana keski¬lämpö¬tila poikkesi nykyisestä vielä enemmän. Pohjois¬navan läheisyydessä ero nykyiseen oli noin 4 astetta; talvet olivat 3–9 °C ja kesät of 2–6 °C nykyistä lämpimämpiä. Tropiikissa ero nykyiseen oli alle 1 °C, ja koko maapallon keskilämpötila oli arviolta 0,5–2 °C korkeampi kuin vuonna 1950. Eniten Auringon säteilyä tuli pohjoiselle pallonpuoliskolle 9 000 vuotta sitten, jolloin pohjoiselle pallonpuoliskolle tuli +1 W/m² enemmän säteilyä. Atlanttisen lämpökauden lämmittävä vaikutus jatkui ainakin vielä 4 000 vuotta sitten.
    Afrikka oli 16 000–6 000 vuotta sitten nykyistä kosteampi, Saharassa kasvoi puita ja ruohosavannia, koska Afrikan monsuuni oli maan akselikallistuman takia nykyistä voimakkaampi. Subtrooppiset korkeapainesolut olivat atlanttisella kaudella hyvin kaukana toisistaan, mikä laajensi Afrikan kostean ilmaston alueita[2].
    Eteläisellä pallonpuoliskolla holoseeni näyttää olleen lämpimin 8 000–10 500 vuotta sitten, juuri jääkauden päättymisen jälkeen.
    Noin 6 000–5 500 radiohiilivuotta sitten Euraasia ja Pohjois-Amerikka olivat tammikuussa noin 1–3 °C nykyistä lämpimämpiä[3]. Arktiksen ja nykyisen havumetsän helmikuun keskilämpö oli yleensä yli 2 °C nykyistä korkeampi[4]. Heinäkuussa Arktis oli noin 6 000–5 500 vuotta sitten ainakin 4-4 c lämpimämpi kuin nyt, ja Helsinki ja Pohjois-Labrador 2 °C lämpimämpi kuin nyt[3]. Pohjois-Amerikka ja Aasia lämpenivät laajoilla alueilla heinäkuussa nykyiseen verrattuna ainakin 0–1 °C[3]. Samaan tapaan elokuussa 60 leveyspiirin alue oli ainakin 2 °C nykyistä lämpimämpi, poikkeuksena Alaska ja Islannin ja Skandinavian välinen Pohjois-Atlantin osa[5], minne Golfvirta virtaa etelästä. 70. leveyspiirin pohjoispuolisen alueen vuosikeskilämpötila oli 6 000–5 500 vuotta sitten yli 3 °C nykyistä korkeampi, ja Etelä-Suomessa 2 °C nykyistä korkeampi. Keski-Euroopan ja Alaskan vuosikeskilämpötila oli 1–2 °C nykyistä korkeampi, ja esimerkiksi Eurasia lämpeni noin 40. leveyspiirin pohjoispuolelta yli 0–1 °C. Eurasian ja sademäärät olivat 6 000–5 500 vuotta sitten välillä +100 – -100 mm nykyistä korkeampia tai matalampia, mutta kääntöpiirin eteläpuolisessa Saharassa satoi ainakin 200–300 mm enemmän, jopa 400 mm kuin nyt, samoin kuin Arabian eteläosissa[6]. Yleensä sademäärä nousi Euraasiassa 0–50 mm nykyisestä, mutta saattoi laskea noin 20 mm. Lähi-idässä satoi 20–100 mm nykyistä enemmän[6]. Euraasiassa Pohjois-Ranska, Englanti ja Skandinavian niemimaa kuivuivat 0–100 mm, samoin Keski-Aasian Kaspianmereltä Mongoliaan ulottuva aro- ja aavikkoalue 0–60 mm[7].

     

    Kurki

    Tässä Keski-Englannin yhtäjaksoinen mittareista mitattu lämpötilasarja vuodesta 1659 lähtien vuoteen 2008 saakka.

    Näyttäisi että tuo alkanut lämpeneminen Pienestä jääkaudesta on jatkunut näihin päiviin saakka samassa pienessä kulmassa eikä ihmisperäisen hiilidioksidin vaikutusta ole nähtävissä.

    https://www.c3headlines.com/2010/01/cet-temperatures.html

    r.ritva r.ritva

    Olin todella tympääntynyt tuon illan uutisoinnissa useaan kertaan vedettiin Ollila kuvaan kertomaan asiasta.Ilmeisesti oli lobbaamassa meidän yksityismetsien torppaamisen puolesta.Miksi tuota niin hehkutettaisi muuten.He jotka tuskin tajuavat normi suomalaisen metsän käsittelyä lähs ukaasina näistä tiedoittavat.Monesti vadotaan että EU määrää.Nyt tiedetään,ettei siellä ole metsiimme mitään määräysvaltaa.Sarvamaa mielestäni jo jossain kertoi suoraan tuon.

    Scientist Scientist

    Kuka mikä Ollila ? En ole seurannut uutisia.

    Kyllä viimeisen 40 vuoden aikana tapahtunut lämpeneminen on ollut pääosin ihmisperäistä. Kasvihuonekaasupitoisuudet ovat nousseet ja ihmismäärä lähes kaksinkertsistunut. Toki luontaiset vaihtelut eivät ole mihinkään poistuneet ja vaikuttavat osana ilmastonmuutosta. Varautiminen järkevässä mittakaavassa OK. Mutta olisin huomattavasti huolestuneempi jos keskilämpötila olisi laskenut 2 astetta sen sjaan, että se on Suomessa noussut tämän verran. Hiilineutraalisuustavoite voitaisiin asettaa vuoteen 2045 kuten Ruotsissa on tehty.

    Kurki

    Kyllä viimeisen 40 vuoden aikana tapahtunut lämpeneminen on ollut pääosin ihmisperäistä.

    Todisteet vain puuttuvat.

    Tuota Keski-Englannin lämpötilamittasarjaa ei Mann eikä muutkaan ilmastohuijarit ole päässeet peukaloimaan.

    Mannin lätkämailassa Keskiajan lämpökausi on saatu häviämään valitsemalla sellaisia vuosisarjoja laskentaan mukaan esim. joka 9 vuosi , jotka parhaiten poistavat lämpimät vuodet laskennasta.

     

    Scientist Scientist

    Täyttä varmuutta ei ole, mutta hiilidioksidipitoisuus on noussut samoin kuin lämpötila pohjoisella pallonpuoliskolla. Hiilidioksidipitisuus on noussut 40% sitten 1750.

    Puuki

    Metaanipierut pitäis kerätä pusseihin ( ei muovi vaan puuperäisistä raaka-aineista valmistettuihin) . Siinä samalla tulisi hyvää kaasua korvaamaan fossiilisia polttoaineita. Pierupussit jokaiselle kasvomaskien lisäksi , ei ole liian vaikeaa sopeutua siihenkään. Molempiin päihin suojapussit.  Esim. uuden  pieruveron (nythän on kiire keksiä uusia verotus- kohteita jotka vähentää samalla päästöjä)  voisi välttää pussia pitämällä. Se toimisi motivaattorina hyvään asiaan.

    Vakavasti ottaen,  pitäis vähentää muitakin kasvihuonekaasuja kuin tarpeellista kasvukaasua eli CO2:a . Sitä kuluu sitä enemmän fotosynteesiin mitä paremmin kasvit pystyy yhteyttämään ja yhteyttäminen lisääntyy CO2:n määrän lisääntyessä.  Esim. kasvihuoneissa sopiva CO2-lisääminen ilmaan  parantaa mm. tomaattien kasvua huomattavasti, jopa kymmeniä %:ja .    Lisääntynyt puun kasvukin johtuu osin CO2:n lisääntymisestä.       Metaani on hankalampi kaasu koska se on alkuun paljon haitallisempi kasvihuonekaasuna kuin hiilidioksidi. N. 25 x haitallisempi, puoliintumisaika n. 10 vuotta mutta vaikutus silti suuri.   Voi kumota esim soiden ennallistamisen mahdollisen ilmastohyödyn vaikka sitä ei yleensä kerrotakaan.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Lehmille voisi laittaa päähän kaasunaamarin joka neutraloisi sen märehtiessään tuottaman metaanin?

    ”Yli puolet maatalouden päästöistä on ilokaasua eli dityppioksidia.” Ilokaasu on jopa 300 kertaa voimakkaampaa kuin hiilidioksidi.

    http://yle.fi/uutiset/3-10293221

     

    Visakallo Visakallo

    ”Kontrolloiko todellisuudessa mikään tai kukaan Ilmastopaneelin toimintaa ja kokoonpanoa?”

    Aloitukseni sisälsi myös tämän toisen kysymyksen. Osaisiko joku kertoa, miten paneelin jäseneksi pääsee, ja onko sillä toiminnastaan raportointivelvoitetta jonnekin? Jokuhan heille ilmeisesti jonkinlaisen kulukorvauksen maksaa, vai onko kysymtyksessä puhdas talkootyö ilmaston hyväksi? Anteeksi että kyselen näitä asioita, mutta kai siihen minulla oikeus on. Sain viikonloppuna Kertulta kysymyksieni takia täällä melkoisen ryöpytyksen, mutta se jääköön nyt omaan arvoonsa. Ihmettelen vain vieläkin, miksi hän niin sydämistyi.

Esillä 10 vastausta, 111 - 120 (kaikkiaan 150)