Keskustelut Puukauppa Ovatko harvennushakkuut bluffia

  • This topic has 116 vastausta, 25 kirjoittajaa, and was last updated , sitten by PanuPanu.
Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 115)
  • Ovatko harvennushakkuut bluffia

    Merkitty: 

    Harvennushakkuut voisi ajatella myös teollisuuden juoneksi saada halpaa kuitupuuta. Tämä olisi vain naamioitu metsänhoidolliseen sanahelinään.

    Mietitäänpä tilannetta, missä sinulla sattuisi olemaan vaikkapa 30 vuotias kuusikko. Kelpo maalla voi hyvinkin olla 200 kuutiota hehtaarilla. Harvennat sen pystyhinnalla 15 euroa kuutio. Bruttotulot tällöin noin 1500 euroa hehtaarilta. Päätehakkuu 30 vuoden kuluttua, jolloin puuta on 300 kuutiota ja tulot 14000, jos puun hinta on nykyisellään.

    Tätä parempaan et harvennusskenaariossa pääse (puun hinta ei muutu). Huomattavasti huonompaan tilanteeseen sen sijaan voit päätyä: väistämättä syntyy korjuuvaurioita, sopivalla paikalla tuulituhot voivat harvennuksen jälkeen olla mittavat ja asioiden hoidossa on jo oma vaivansa. Äärimmillään loppupuuston arvo voi olla lähellä nollaa, jos sopiva myrsky käy koettelemassa sitä muutaman vuoden sisällä harvennuksesta.

    Vaihtoehtohan on, että antaa puun kasvaa ja 30 vuoden kuluttua (tai aiemmin) tekee suoraan päätehakkuun. Tällöin suhteellisen suurella varmuudella minimitulo on noin 18000 euroa/ha.

    Korot ovat nykyisin nollan kieppeillä. Näin harvennustulojen aikaistaminenkaan ei juuri vaikuta saatavaan nykyarvoon (esitetyillä ehdoilla).

    Eli kärjistetysti:

    A)Kuusikon harvennus (1 ha): Kassavirta 1500 euroa – 15500 euroa

    B) Ei harvennusta: Kassavirta noin 18000 euroa

  • Visakallo Visakallo

    Täällä siinä on noin kympin ero.

    Pilke silmässä Pilke silmässä

    On noissa hinnoissa kyllä huimat erot maan eri osissa. Täällä saa olla tyytyväinen, kun ostavat ylijäreät kuuset sorvitukiksi, ettei mene selluksi.

    Tolopainen

    Sorvitukkiapa tietenkin tuli 2018 myytyä, muistan hyvin kun olin etelässä, enkä ehtinyt käydä hakkuutyömaalla ollenkaan valvomassa, silloin saikin tukista vielä jotakin, nyt en enää möisikään nykyisillä hinnoilla, eikä ole tarvettakaan.

    Jätkä

    mehtäukko:”Viikonlopun jänismetsällä kävelin erään naapurin 45 vuotta sitten uudistetussa mäntyrottelo metsässä. Tuoreen kankaan avojuuri istutus,johon ei ollut tehty sittemmin mitään. Avohakkuu olisi seuraava järkevä toimi.”

    – Sellaisia MT- männiköitä todellakin on, joiden kasvatuksessa ei ole mitään järkeä. Jos edes siedettävän hinnan saisi sellaisesta massatuotteesta – meni se sitten vaikka polttoon, niin viisainta olisi katkaisuhoito mahdollisimman heti.

    Juppe

    Missä oli senaikaisten metsäalan toimijoiden osaaminen, eikös se ollut aika yleistä että mäntyä joka paikkaan? metsänhoitajia koulutettu kuitenkin jo 1800 luvun loppupuolelta. Isompi kysymys vielä, missä nykyhetken metsänhoidossa mennään vikaan?

    mehtäukko

    Siihen aikaan taisi olla ne Tapion ohjeet: avojuurimännyntaimet joka hiton paikkaan.

    Isompaan kysymykseen…moni asia on parantunut.Vikaan mennään tuossa jk:n höyryissä, jos siitä pakottamalla tehdään jokin oppisuunta. Toinen seikka on tuon uudistamisvelvoitteen laiminlyönti.

    Visakallo Visakallo

    Nyt ollaan ainakin meilläpäin kuusitukissa ja miksei männyssäkin lähellä 2018 hintoja. Taitaakin olla jälleen puukaupan aika!

    Jätkä

    Jos sahatavarakauppa maailmalle käy hyvään hintaan, niin pakkohan sahojen on ostaa tukkia – ja nimenomaa halpaa kotimaista lähitukkia.

    Joskus koneurakoitsijoiden urakkasopimuksissa oli työtakuut, joilla taattiin määrätty mottimäärä / v. Ja jos se jäi vajaaksi, maksettiin rahana puuttuva summa.

    Rane

    ”Missä oli senaikaisten metsäalan toimijoiden osaaminen,”

    Ilmeisesti silloin ajateltiin että kuusen jälkeen olisi hyvä vaihtaa puulajia.

    Jätkä

    Silloin hehkutettiin, että meillä on maailman paraslaatuinen mänty. sitä kannattaa kasvattaa vaikka väkisin. Kuitenkin samaan aikaan avojuuritaimet runnottiin konekoulinnassa kyljelleen kolme senttiä syviin vakoihin, koska ” Taimi nousee aina pystyyn”.

    Istutus tehtiin myös latva kohti taivasta, jolloin juuret tulivat toiselle puolelle ja vaakasuoraan. Noin toimien puulla ei ollut mahdollisuutta kasvaa suoraksi, koska se juuristonsa takia ei ollut tasapainossa. Hyvällä metsätyypillä ja korkeissa mättäissä männyt menestyivät ”liian hyvin” ja tuottivat oksaisia kempurarunkoja.

    Täydellisiä munauksia koko uudistusketjun toimet.

    Paakkutaimet tekivät silloin vasta tuloaan, ensimmäisiä paperpottitaimia paukutettiin maahan, mutta ne nousivat kuin samppanjapullon korkit sieltä ylös.

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 115)