Keskustelut Puukauppa Ovatko harvennushakkuut bluffia

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 115)
  • Ovatko harvennushakkuut bluffia

    Merkitty: 

    Harvennushakkuut voisi ajatella myös teollisuuden juoneksi saada halpaa kuitupuuta. Tämä olisi vain naamioitu metsänhoidolliseen sanahelinään.

    Mietitäänpä tilannetta, missä sinulla sattuisi olemaan vaikkapa 30 vuotias kuusikko. Kelpo maalla voi hyvinkin olla 200 kuutiota hehtaarilla. Harvennat sen pystyhinnalla 15 euroa kuutio. Bruttotulot tällöin noin 1500 euroa hehtaarilta. Päätehakkuu 30 vuoden kuluttua, jolloin puuta on 300 kuutiota ja tulot 14000, jos puun hinta on nykyisellään.

    Tätä parempaan et harvennusskenaariossa pääse (puun hinta ei muutu). Huomattavasti huonompaan tilanteeseen sen sijaan voit päätyä: väistämättä syntyy korjuuvaurioita, sopivalla paikalla tuulituhot voivat harvennuksen jälkeen olla mittavat ja asioiden hoidossa on jo oma vaivansa. Äärimmillään loppupuuston arvo voi olla lähellä nollaa, jos sopiva myrsky käy koettelemassa sitä muutaman vuoden sisällä harvennuksesta.

    Vaihtoehtohan on, että antaa puun kasvaa ja 30 vuoden kuluttua (tai aiemmin) tekee suoraan päätehakkuun. Tällöin suhteellisen suurella varmuudella minimitulo on noin 18000 euroa/ha.

    Korot ovat nykyisin nollan kieppeillä. Näin harvennustulojen aikaistaminenkaan ei juuri vaikuta saatavaan nykyarvoon (esitetyillä ehdoilla).

    Eli kärjistetysti:

    A)Kuusikon harvennus (1 ha): Kassavirta 1500 euroa – 15500 euroa

    B) Ei harvennusta: Kassavirta noin 18000 euroa

  • Metsuri motokuski

    Nyt tais löytyä Suomen kasvavimmat maapohjat. Edes Harjavallassa ei vastaavia löydy.

    Puuki

    Kun nykyään on jo pidemmän aikaa kantohinnat menneet siihen suuntaan, että kuitupuu on halventunut jatkuvasti ja uudistuskulut nousseet , niin  balanssissa pysymiseksi istutusta kannattaa useimmiten tehdä edullisemmaksi kuin ennen.    Kun osa puista on kuitenkin  jalostettua ja maanmuokkauskin tehdään kunnolla, niin luontainen lisä ja/tai kylvö vähentää kuluja eikä sanottavasti vähennä tulojakaan, joskus jopa toisin päin lisää niitä.   Kylvin kokeeksi pillerikoivuja harvaan istutetun kuusikon sekaan muutaman vuoden istutuksen jälkeen. Aluksi näytti että ei niistä mitään  tullut mutta 2 vuoden päästä kylvöstä ilmestyi ra-koivun taimet näkyviin.    Taimikoiden varhaishoito ajoissa on kyllä yksi parhaita ellei paras  tapa lisätä taimikoiden kasvua.  Nykykasvuilla vain joutuu  tekemään sen useammin kuin kerran paremmilla kasvupaikoilla jo ennen varsin. th:a.

    jees h-valta

    Metsuri motokuski, todella on löytynyt ja uskoutunut joillekkin. Kas kummaa, yksikään ei ole täällä ilmoittautunut takuumieheksi Antonin hurjille jutuille. Joten edelleen,”työvarat” ovat aivan ykkösluokkaa, ei muut pärjää kuin lähinurkille.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Puuntuottajana Antonille ei täällä moni pärjää. Olen omin silmin todennut, että numerot pitävät paikkansa.

    jees h-valta

    No hyvä kun NÄIN monen vuoden jälkeen yksi ilmoittautui. Numeroita ja niiden taustoja on vain hyvin vaikea yhtäkkiseltään todentaa mihinkään kuosiin sopivaksi. Yaran ”mannekiiniksihan” tuon olen jo kyllä tiennyt kauankin.

    Anton Chigurh Anton Chigurh

    Juuri tuota riviä ei ole koskaan lannoitettu. Nyt siinä kasvaa taas kuitukokoinen puusto, joka lannoitetaan ensi vuonna (2021) boorilla. Pohja on lehtomainen kangas.

    Puuki

    Onhan se mahdollista että jokin kohta kasvaa keskimääräistä paremmin puuta.  Nurmijärvellä oli kuusikko jonka alkuperä oli Puolasta. Alle 3-kymppisessä metsässä oli jo 23-rklpm:n tukkipuita.   Itselläni kasvaa 33 vuotiaita lehtikuusia jotka on tilavuudeltaan n. 0,7 m³/kpl. Ne on tosin kasvaneet harvassa jo taimesta lähtien.

    Eräässä männikössä oli liki 900 m³/ha vaikka kasvupaikka ei ollut lehtomaistakangasta eikä kasvaneet läheskään parhaan kasvun seuduilla muutenkaan.

    Kuusikossa luultavasti kasvua lisää aikainen maan lämpeneminen keväällä ja valoisuus.  Myös lumi suojaa juuristoa pakkasilta paremmin , kun metsä ei ole latvuksiltaan sulkeutunut .   Kuivina kesinä voi tosin tulla helpommin ongelma liiasta kosteuden haihtumisesta.   Rivikasvatuksen etuna on myös helppo ja edullinen vesakon niittäminen väleistä.

    Visakallo Visakallo

    Joillakin on tapana tyrmätä kaiken sellaisen olemassaolo, jos juuri sitä samaa ei satu olemaan itsellä. Kaikkein eniten meikäläisellekin on tullut lunta tupaan silloin, kun olen kertonut jotain hyvin sujuneista projekteista. Onneksi olen osannut kääntää sen positiiviseksi, eli mitä enemmän kuuluu rakkikoirien louskutusta, sitä parempi mieli tulee omasta onnistumisestaan. Tähän sopisi hyvin edesmenneen Matti Nykäsen yksi kuolematon aforismi: ”Kun ihminen nukkuu, sille ei tapahdu mitään, mutta jos se on hereillä, se voi saada vaikka kalan!”

    Puuki

    Joillakin on tapana pistää aina vähän paremmaksi vaikka väkisin eikä ”ylityksiä” muilta tahoilta sallita.    Kerran isäni ja eräs tuttu väitteli rubikinkuution ratkaisemisesta. Isä kertoi että hän on saanut ratkastua 4 väriä oikein. Siihen se kaveri, että hänpä on saanut 5 väriä oikein. (kuutio on kuusitahoinen ).  Autokin sillä tyypillä oli aina paras mahdollinen olipa se minkälainen tahansa.

    Gla Gla

    Antonin kokeessa oli siis yksi 100 m pitkä kuusiaita omt-pohjalla, jossa 200 runkoa. Nämä kasvoivat 55 vuodessa 130 m3 eli keskimäärin 650 l/kpl.

    Kiinnostava kysymys on se, paljonko runkoja saadaan tuolla systeemillä hehtaarilla kasvamaan. Antonin laskujen mukaan pinta-ala oli 0,1 ha eli kasvu 1300 m3/ha. Jotta tuo toteutuisi, täytyisi hehtaarilla kasvaa 2000 runkoa eli rivit 10 m välein samalla vauhdilla.

    Nykänen oli siinä väärässä, ettei nukkuessa mitään ihmiselle tapahtuisi. Silloin tapahtuu paljonkin. Joku jo kauan ennen Nykästä on puhunut pankkitalletuksesta.

     

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 115)