Keskustelut Puukauppa Ovatko harvennushakkuut bluffia

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 115)
  • Ovatko harvennushakkuut bluffia

    Merkitty: 

    Harvennushakkuut voisi ajatella myös teollisuuden juoneksi saada halpaa kuitupuuta. Tämä olisi vain naamioitu metsänhoidolliseen sanahelinään.

    Mietitäänpä tilannetta, missä sinulla sattuisi olemaan vaikkapa 30 vuotias kuusikko. Kelpo maalla voi hyvinkin olla 200 kuutiota hehtaarilla. Harvennat sen pystyhinnalla 15 euroa kuutio. Bruttotulot tällöin noin 1500 euroa hehtaarilta. Päätehakkuu 30 vuoden kuluttua, jolloin puuta on 300 kuutiota ja tulot 14000, jos puun hinta on nykyisellään.

    Tätä parempaan et harvennusskenaariossa pääse (puun hinta ei muutu). Huomattavasti huonompaan tilanteeseen sen sijaan voit päätyä: väistämättä syntyy korjuuvaurioita, sopivalla paikalla tuulituhot voivat harvennuksen jälkeen olla mittavat ja asioiden hoidossa on jo oma vaivansa. Äärimmillään loppupuuston arvo voi olla lähellä nollaa, jos sopiva myrsky käy koettelemassa sitä muutaman vuoden sisällä harvennuksesta.

    Vaihtoehtohan on, että antaa puun kasvaa ja 30 vuoden kuluttua (tai aiemmin) tekee suoraan päätehakkuun. Tällöin suhteellisen suurella varmuudella minimitulo on noin 18000 euroa/ha.

    Korot ovat nykyisin nollan kieppeillä. Näin harvennustulojen aikaistaminenkaan ei juuri vaikuta saatavaan nykyarvoon (esitetyillä ehdoilla).

    Eli kärjistetysti:

    A)Kuusikon harvennus (1 ha): Kassavirta 1500 euroa – 15500 euroa

    B) Ei harvennusta: Kassavirta noin 18000 euroa

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Semmoinen rivikasvatus, jossa on joka toinen rivi kuusta ja joka toinen mäntyä tai koivua, voisi olla ihan kokeilemisen arvoinen. Taimien väli rivissä ja riviväli, ehdotuksia?

    Puuki

    Joskus  laskin tuon tapaisen taimien sijoittelun ja päädyin siihen , että pari riviä suht. lähellä toisiaan , sitten aina joka toinen vähän leveämpi ura (koneellista th:a ja korjuuta varten koneille sopiva leveys) . Puiden välit riveissä muistaakseni jotain 1,5 m .

    Gla Gla

    Kun koivu pääsee herkästi kuusilta karkuun ainakin nuoressa metsässä, pitäisi välit kai olla sellaiset, että koivut mahtuu väliin kaatamaan kuusia vahingoittamatta.

    Tai sitten kaksijaksoinen kasvatus sellaisella runkoluvulla, että edelleen korjuu onnistuu kuusia vioittamatta. Olisikohan koivujen alla sopiva määrä kuusia jossain 500-800 suuruusluokassa eli 1-2 harvennusta jätetään niiden osalta väliin. Kenties luontainen hieskoivikko tiheänä päälle ja kuusikko alle, jolloin koivujen latvukset pysyy suppeana.

     

    Timppa

    Lukijain kuvissa on n 150-vuotias ”kuusiaidan” pätkä.

    Visakallo Visakallo

    Harvennusten jälkeen päätehakkuussa 600 kpl hyvälaatuisia motin puita hehtaarilla riittää minulle ja toimii oikein hyvin myös käytännössä!

    mehtäukko

    Jossain pakinassaan M Kärkkäinen sottaili istutustiheyksiä. Jos jokainen taimi olisi laatupuu kasvunsa lopussa, eikä kukaan kellahtaisi tai särkyisi, oli oppi se, että n. kolmanneksella taimilla pärjäisi.

    Mutta kun niin ei käy, laadun ja särkeytymisten takia reserviä on oltava. Eli aloituksen kysymykseen:ei ole bluffia.

    Metsäkupsa Metsäkupsa

    Harvempi taimimäärä sopii sellaiselle alueelle, johon luonnontaimia tulee täydennykseksi. Kokeilin kerran harvempaa istutusta entiseen peltomaahan ja en ole tyytyväinen lopputulokseen. Kun luonnon taimia ei syntynyt pajujen lisäksi käytännössä yhtään, niin ei tosiaan reserviä valintaan jäänyt. Harvassa kun taimi kuolee, tulee jo iso reikä ja jos vieressäkin huonolaatuinen puunalku, niin valinnan mahdollisuus jatkossa rajallinen.

    Olen tullut siihen tulokseen, että istutan 1500- 1800 kuusentainta/ha. Tämän alle riskit kasvavat siinä mielessä, että loppukiertoon piisaa laatutukkipuuyksilöitä ei  välttämättä ole riittävästi. Köyhän ei kannata säästää alkuinvestoinnissa, kun ei kaiken halvinta ostaa muutoinkaan.

     

    Tolopainen

    Yllättävän paljon keväällä istutettuja kuusentaimia on kuollut mättäissä. Ne kuivuu, kun oli niin kuivaa ja kuumaa. Ilman mätästystä istutustulos olisi paljon parempi.

    jees h-valta

    Tolopan logiikkaa. Siinä vain on väärä puulaji. Pitäisi vähän katsoa jo sen kuusen maaperää eikä lätkiä sitä jokapaikkaan.

    MJO

    Mätästys on tietyillä kasvualustoilla täysin ylivoimainen maanmuokkaustapa. Maamuokkaus valitaan kasvualustan mukaan.

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 115)