Keskustelut Puukauppa Politiikkaa metsänhakkuista.

Tämä aihe sisältää 57 vastausta, 17 kirjoittajaa, ja siihen kirjoitti viimeksi Timppa 5 kuukautta sitten.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 57)
  • Politiikkaa metsänhakkuista.

    Metsänhakkuut ovat nousseet kestoaiheeksi jo poliittisessakin keskustelussa.

    Jos hakkuiden määrää aiotaan jotenkin säännellä, niin millä tavalla?  Rajoitetaanko kysyntää vai tarjontaa? Vai aletaanko maksaa puiden varastoinnista metsiin? Entä hinnanmuodostus? Ollaanko metsätaloudessa siirtymässä orastavasta markkinataloudesta suunnittelutalouteen ja miten?

  • Perassic Park Perassic Park

    Yksi loppulema voisi olla, että metsänomistaja menettää päätösvaltaansa holhoukselle!

    Eli saa ehkä päättää ainoastaan hakkaako vai ei. Punavihreä kamarikollegio kertoo reunaehdot kuka saa luvan leimikkoon ja millä ehdoin.

    Sitten metsiin kohdistetaan kiinteistövero, joka ei huomioi saako metsästä tuloja vai ei.

    Kiinteistö- ja perintöveron avulla nyt yksityinen maa siirtyy yhteiskunnan omaisuudeksi. -Ehkä sukupolven, kahden aikana. 🙂

    Tästä aukeaa vihreitä oksia, eli hyväpalkkaisia virkoja punavihreille hallintoihmisille! Paikat toki täytetään umpipoliittisella  läpinkymättömällä menettelyllä ansioituneille puoluekaadereille. Kuinkas muuten…

    Metsäkupsa Metsäkupsa

    Vaalipulinat ovat käynnissä ja kun vaalit  on käyty, homma rauhoittuu todennäköisesti.Vaalitulos vaikuttaa asiaa ja oma veikkaukseni on: Kokoomus nousee ykköseksi ja Sdp kakkoseksi,siitähän hallitus muodostuu pari apupuoluetta Vihreät ja Rkp joukon jatkoksi.Vihreät saattavat hävitä perussuomalaisillekin,vaikka taannoin pääministeri puolueeksi itsessä nostivat.Tällöin ei paljon heidän metsäpoliitisilla näkemyksillä taida painoarvoa olla.                                                                              Vasemmistoliitto suunitelmatalouden perillinen,pätee vain puhemyllyssä.Brasilian uusi presidentti tekee uusia linjauksia,siellä hakkuiden sääntelyllä jo volyymin puolesta merkitystä maailmanlaajuisesti.Joten metsäkeskustelun paikka olisi paremmin siellä,täällä ei meidän metsänkäsittelyillä ole merkitystä enempää,kuin närhen munilla.

    Timppa

    Koko säätelyajatus on nurinkurinen.  Kysymyksen pitäisi päinvastoin kuulua, että kuinka paljon ja millä tavalla pitää hakata, jotta metsät kasvaisivat optimaalisesti.

    Tämän laskeminen taitaa olla kuitenkin aika vaikeaa ja tietenkin optimaalinen toteuttaminen vielä vaikeampaa.  Käytännössä mahdotonta.

    Suurilla metsäpinta-aloilla voi tietenkin pyrkiä optimitilanteeseen.   Esimerkiksi meillä pyritään normaalin metsähoitomallin mukaiseen ikäjakautumaan, mutta kestää vielä muutaman kymmentä vuotta vanhojen ikäluokkien suuresta osuudesta johtuen.  Suunnitelmakaudesta toiseen metsän kasvu ja tuotto lisääntyy, koska uudet hoidetut metsät kasvavat paljon paremmin.  Tilavuus ei niinkään lisäänny.

    Itsestään selvää on, että kaikki julkisen vallan pienipiirteinen säätely vie metsätalouden retuperälle.  Vielä 1850-luvulla meille säädettiin metsälaki, joka määräsi tukkien sahaukselle sahakohtaiset kiintiöt.  Niitä toki ylitettiin ja tarkastajilla oli hyvät oltavat lahjuksien vuoksi.

    Laki kumottiin kymmenkunta vuotta myöhemmin ja metsien hakkuut vapautettiin.  Johtui ehkä osin siitä, että eräs saksalainen kävi laskemassa Suomen metsävarat ja totesi ne arvioitua suuremmiksi.  Epäilemättä kuitenkin se, että Valtio suurena metsänomistajana hyötyi puun myynnistä ja tietysti sai myös verotuloja oli ratkaiseva tekijä.  Eipä siis mitään uutta metsdäkeskustelussa.

    MaalaisSeppo

    Hakkuukeskusteluhan on poliitikoille otollinen. Sillä voi kerätä kannatusta joutumatta vastuuseen. Markkinavoimathan päättävät hakkuiden määrän. Sipiläkin turhaan otti ko asian agendalle, vaikkei hallitus vaikuta asiaan. Menetti ehkä hieman kannatustaan aivan turhaan.

    harrastelija harrastelija

    Metsäkupsalle: kokoomus ja sdp on kahdesti päässyt hallituusvastuuseen – seurauksena on ollut 2 suurinta lamaa miesmuistiin. Molempien konkurssihallitusten jäljille laitettiin kepuvetoiset hallitukset ja molemmat lamat selvittiin jollakin tavoin.

    Eli galluppien etupuolueista vain toiselle on tilaus ja muu hallitus on koottava eri puolueista. Perussuomalaiset olisivat muuten hyvät, mutta Halla-aho ei kelpaa kellekkään? Viimeisin suosio persuille tuli juuri Sipilän suurimmasta virheestä maahantulijoiden vuoksi ja sitä ongelmaa me kärsitään vielä kauan!

    Nuokin Oulun raiskaukset ja Arabianrannan murha ovat vain ns. jäävuoren huippu! Olisiko vielä ehkä mahdollista pelastaa jotain, eli harata ”täikammalla” kaikki ylimääräiset nimettömät liikkujat ja lähettää takaisin omiin maihinsa?

    Metsäkupsa Metsäkupsa

    Epäilen tässä laman olevan neljän vuoden sisään käsillä,olipa hallituksessa ketä hyvänsä.Lama puhdistaa talouskuplat ja omakokemukseni tarkantalouden ihmisenä ei ole yksinomaan  ollut kielteinen.,mitä taantuma on tuonut tullessaan.

    Gla Gla

    Timppa: ”Koko säätelyajatus on nurinkurinen.  Kysymyksen pitäisi päinvastoin kuulua, että kuinka paljon ja millä tavalla pitää hakata, jotta metsät kasvaisivat optimaalisesti.”

    Oikeastaan pitäisi kysyä, miten metsät saadaan kasvamaan mahdollisimman paljon, jotta voidaan hakata mahdollisimman paljon. Termi ”mahdollisimman” sisältää kannattavuuden, koska ilman tätä täsmennystä Reima pillastuisi.

    Toki hakkuutavat on osa tuota kokonaisuutta, mutta uusiutuvan raaka-aineen käytön maksimointi pitäisi olla nyt tavoitteena, kun uusiutumattomien käyttö ei edusta kestävää tulevaisuutta. valitettavasti keskustellaan siitä, voidaanko hakata 80 vai pitäisikö rajoittaa 10 m3 alemmas, kun tavoitteena pitäisi olla hakkuumäärän kertominen vähintään 1,5:llä. Anton laittaa tuostakin paremmaksi, enkä vastusta sellaista tavoitetta.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kaikki muuttujat pitää pitää mukana yhtälössä: metsien bruttokasvu, luonnonpoistuma ja hakkuut, koska näiden tuloksena saadaan tärkeä muuttuja, hiilinielu. Kasvuskenaariot pystyvät ennustamaan melko hyvin metsän kasvun tietyillä taustaoletuksilla, eli mitä metsänhoitotoimenpiteitä tehdään, kuinka paljon, ja kuinka paljon hakataan ja millä menetelmillä. Se mikä on epävarma osuus, on juuri tuo luonnonpoistuma, eli itseharveneminen ja metsätuhot. Ilmaston lämmetessä sekä kasvun että tuhoriskien suhteen tulee ennusteeseen lisää epävarmuutta. Yksi ”itseaiheutettu” tuho eli hirvieläimet pitäisi vähintään saada eliminoitua.

    Kannatan mieluummin tavoitetta ”optimointi”, koska kasvun ”maksimoinnissa” unohtuu helposti muut tavoitteet kuten riista, virkistys, elinympäristöt ja monimuotoisuus. Mutta ratkaistavan ongelman voi muotoilla myös näin: maksimoidaan kasvu tietyillä rajoitteilla.

    Gla Gla

    Reunaehdot pitää määritellä ja sen jälkeen maksimoida kasvu. Jos aletaan vain optimoida, jää harsijoille ja muille taivaanrannan maalareille liikaa tilaa vesittää hyvä hanke. Tavoite eli puun käytön määrän reipas lisäys pitää vääntää otsikkoon ratakiskosta, jottei kenellekään jää epäselväksi, mistä on kyse ja miksi näin on välttämätöntä toimia.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Yhdeksi reunaehdoksi yhtälöön voi halutessaan laittaa vaikka sen, että hiilinielu ei saa alentua. Laskelmasta putkahtaa ulos hakkuiden määrä. Sanna Marin ja muut voivat tehdä mieleisensä laskelmat haluamillaan taustaoletuksilla. Tai teettää ne Lukessa.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 57)