Metsien omistus toisaalta keskittyy tällä hetkellä suurille omistajille ja toisaalta pienille puuhapalstoille. Uskon, että noilla molemmilla on motivaatiota hoitaa metsät hyvin. Harva metsää näillä hinnoilla hankkii ja jättää sen hoitamatta.

Pienten puuhapalstojen ostajat tuskin kuitenkaan kovin paljon metsän talousajattelua harrastaa vaan lähinnähän taitaa kyse olla pienimuotoisesta poltinpuiden keruusta. Kyllä nekin varmasti aika huonolla kasvukunnolla useimmiten ovat. olen seurannut tällaisen touhuja ja ensiharvennusmänniköt ovat vuodesta toiseen harventamatta eli liian taajana. Mitään roimempaa ei tehdä vaan metsä periaatteessa on hyvin pienimuotoisella hoidolla. Joku kulma voidaan hankintana pukertaa mutta kokonaisuus makaa lähes samassa jamassa vuosikymmenestä toiseen.

Suomen metsämaan pinta-ala on noin 20 miljoonaa hehtaaria. Tuolla alalla 150 miljoonaan kuutioon tarvitaan 7,5 m3 keskikasvu hehtaarilla vuodessa. On kuitenkin selvää, ettei jokainen hehtaari tule hakkuiden ja hoidon piiriin, eikä kaikilla kasvupaikoilla riitä puuntuotoskyky. Metsämaahan lasketaan kaikki alueet 1 m3 vuotuisesta tuotoksesta lähtien. Parhaat kasvupaikat on raivattu pelloiksi. 150 miljoonaan pääsy edellyttäisi, että metsämaata ei olisi kovin paljon vajaakäytössä.

Metsämaahan eivät kuulu suojelualueet, jotka kuitenkin kasvavat jonkin verran puuta etenkin Etelä-Suomessa.

http://www.stat.fi/meta/luokitukset/maankaytto/001-2000-05-01/index.html

Glas:lle.  Enpä olisi tietenkään arvannut 50 vuotta sitten, että Suomen tai meidän omast metsät, kasvavat niin hyvin kuin kasvavat.   Nyt tiedän ja tiedän syynkin.   Suurin tekijä on hakkuutavan muutos hsrsinnasta jaksolliseen.  Toiseksi suurin taitaa olla soiden ojitus ja sitten vielä ilmaston muutos.

Nämä konstit on jo käytetty, joten vielä voidaan vähän parantaa paremmilla siemenillä ja lannoittamalla.  Kolme kertaa suoritetun lannoituksen vaikutus on n. 45 m3/ha puuston kiertoaikana eli n 0,6 m3/ha/v.  Jos Suomen metsäpinta-alasta otettaisiin puolet tällaisen teholannoituksen piiriin, niin kasvun lisäys olisi luokkaa 600000 m3/v eli runsas 5 % metsien nykykasvusta.  Kannattaa edelleen muistaa sekin, että ikääntyneiden metsien kasvu hiipuu.  Kuten tuolla edellä todettiin niin nyt paljon kasvavat tiheät metsät evät enää elvy hyvään kasvukuntoon, mikä sekin on otettava huomioon tulevaisuuden kasvuennusteita laadittaessa.

Jos siis halutaan, että Suomen metsät pystyisivät jatkossa kasvamaan mahdollisimman hyvin, meidän tarvitsi lisätä hakkuita merkittävästi.  Harvennettava paljon ja uudistettava rohkeasti.   Saattaa tietysti merkitä hiilinielun pienentymistäkin.