Keskustelut Puukauppa Politiikkaa metsänhakkuista.

Tämä aihe sisältää 57 vastausta, 17 kirjoittajaa, ja siihen kirjoitti viimeksi Timppa 6 kuukautta, 1 viikko sitten.

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 57)
  • Politiikkaa metsänhakkuista.

    Metsänhakkuut ovat nousseet kestoaiheeksi jo poliittisessakin keskustelussa.

    Jos hakkuiden määrää aiotaan jotenkin säännellä, niin millä tavalla?  Rajoitetaanko kysyntää vai tarjontaa? Vai aletaanko maksaa puiden varastoinnista metsiin? Entä hinnanmuodostus? Ollaanko metsätaloudessa siirtymässä orastavasta markkinataloudesta suunnittelutalouteen ja miten?

  • Reima Ranta

    Kun saataisiin metsät hoidettua edes nykytasolla. Sekin voi tehdä tiukkaa. Tuskin ilman ulkomaista työvoimaa. Tälläkin kirjoittelee suuria hömppäkymmenellä ja haudan partaalla  olevat vanhukset, joita me metsänomistajat olemme. Metsänhoidon tulevaisuus on vähintäänkin hämärän peitossa.

     

    mehtäukko

    Kuusessa ollaan:”Kokonaiskasvua tulee rajoittamaan nuorten metsien hoitorästi..”

    Juuri noin. Neuvontakentän olisi jo pitänyt herätä patistamaan mo:t aikanaan liikkeelle.Lisäksi moneen kertaan vatvottu sorkka-eläinongelma seurauksineen on pirullinen toisen ja kolmannen tahon väärää vallankäyttöä.

    Gla Gla

    Metsien omistus toisaalta keskittyy tällä hetkellä suurille omistajille ja toisaalta pienille puuhapalstoille. Uskon, että noilla molemmilla on motivaatiota hoitaa metsät hyvin. Harva metsää näillä hinnoilla hankkii ja jättää sen hoitamatta.

    Puuki

     Pitää varmaan paikkansa tuo, että ensiharvennusikäisessä rästimetsässä ei ala itseharveneminen kovin pian, eli hiili säilyy varastossa. 

    Hiili säilyy varastossa jonkin aikaa. Jos harvennuksia ei tehdä niin itseharventuminen alkaa männiköissä n. 2000 kpl/ha tiheydessä jo siinä eh-vaiheessa. Kuusikoissa vähän tiheämmässä asennossa. Ensiharvennus on silloin jo myöhässä ja vähentää ppa:n kasvua tulevaisuudessa. latvusten supistuminen ei tee hyvää lisäkasvulle, myös muut luonnontuhot saattaa lisääntyä.  Ei mitään järkeä yrittää kerätä hiilivarastoa jättämällä harvennukset tekemättä.

    jees h-valta

    Pienten puuhapalstojen ostajat tuskin kuitenkaan kovin paljon metsän talousajattelua harrastaa vaan lähinnähän taitaa kyse olla pienimuotoisesta poltinpuiden keruusta. Kyllä nekin varmasti aika huonolla kasvukunnolla useimmiten ovat. olen seurannut tällaisen touhuja ja ensiharvennusmänniköt ovat vuodesta toiseen harventamatta eli liian taajana. Mitään roimempaa ei tehdä vaan metsä periaatteessa on hyvin pienimuotoisella hoidolla. Joku kulma voidaan hankintana pukertaa mutta kokonaisuus makaa lähes samassa jamassa vuosikymmenestä toiseen.

    Gla Gla

    Kun selvityksiä metsien omistuksista tehdään, niiden tuloksista ei tuollaista johtopäätöstä voi yleistää.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Suomen metsämaan pinta-ala on noin 20 miljoonaa hehtaaria. Tuolla alalla 150 miljoonaan kuutioon tarvitaan 7,5 m3 keskikasvu hehtaarilla vuodessa. On kuitenkin selvää, ettei jokainen hehtaari tule hakkuiden ja hoidon piiriin, eikä kaikilla kasvupaikoilla riitä puuntuotoskyky. Metsämaahan lasketaan kaikki alueet 1 m3 vuotuisesta tuotoksesta lähtien. Parhaat kasvupaikat on raivattu pelloiksi. 150 miljoonaan pääsy edellyttäisi, että metsämaata ei olisi kovin paljon vajaakäytössä.

    Metsämaahan eivät kuulu suojelualueet, jotka kuitenkin kasvavat jonkin verran puuta etenkin Etelä-Suomessa.

    http://www.stat.fi/meta/luokitukset/maankaytto/001-2000-05-01/index.html

    tamperelainen tamperelainen

    Jos peltoheittojen metsistystä suunnitellaan,niin vähintää yhtä tärkeä on hirvikannan roima alentaminen.Siellä on männikönuudisaloja,jotka on kerran täydennysistutettu ja uuden hirvituhon seurauksena jätetty oman onnensa nojaan.Toisekseen hirvet nysivät asutuskeskusten ulkopuolelta koivikot ja haavikot paikoitelleen pensaikoiksi.

    Eiköös se hirvi märehtijänä jo olemassaolollaan pilaa ilmaa ?

    Ongelma on myös ,että viherstalinistit eivät ymmärrä metsänkasvusta mitään.Olin kerran paneelikeskustelussa,jossa koin myötähäpeää,kun tuli ilmi,että Vihreä ei ymmärtänyt harvennushakkuun merkitystä niiden ”ihanien isojen kuusien” kasvattamiseksi.Olen myös pannut merkille,että deGrönä on ollut hyvin hiljaa metsien istuttamisesta,ei varmaan oikein istu metsien sosialisointi-ideologiaan

    Timppa

    Glas:lle.  Enpä olisi tietenkään arvannut 50 vuotta sitten, että Suomen tai meidän omast metsät, kasvavat niin hyvin kuin kasvavat.   Nyt tiedän ja tiedän syynkin.   Suurin tekijä on hakkuutavan muutos hsrsinnasta jaksolliseen.  Toiseksi suurin taitaa olla soiden ojitus ja sitten vielä ilmaston muutos.

    Nämä konstit on jo käytetty, joten vielä voidaan vähän parantaa paremmilla siemenillä ja lannoittamalla.  Kolme kertaa suoritetun lannoituksen vaikutus on n. 45 m3/ha puuston kiertoaikana eli n 0,6 m3/ha/v.  Jos Suomen metsäpinta-alasta otettaisiin puolet tällaisen teholannoituksen piiriin, niin kasvun lisäys olisi luokkaa 600000 m3/v eli runsas 5 % metsien nykykasvusta.  Kannattaa edelleen muistaa sekin, että ikääntyneiden metsien kasvu hiipuu.  Kuten tuolla edellä todettiin niin nyt paljon kasvavat tiheät metsät evät enää elvy hyvään kasvukuntoon, mikä sekin on otettava huomioon tulevaisuuden kasvuennusteita laadittaessa.

    Jos siis halutaan, että Suomen metsät pystyisivät jatkossa kasvamaan mahdollisimman hyvin, meidän tarvitsi lisätä hakkuita merkittävästi.  Harvennettava paljon ja uudistettava rohkeasti.   Saattaa tietysti merkitä hiilinielun pienentymistäkin.

     

    Scientist Scientist

    Kyllä kustannuksiakin pitää miettiä, metsän uudistamisen kulut ovat nousseet kovasti viimeaikoina. Myös lannoittamiseen (paitsi puutuhka ja boori tietyllä alueilla) epäillen . Mahdollisimman paljon luontaista uudistamista, sitä olen harrastanut. Ei varmaan tuota maksimaalista tuottoa, mutta kyllä (seka)metsä on silti lähtenyt hyvin kasvuun. Kuusia sitten aina jos jää aukkoja.

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 57)