Keskustelut Puukauppa Politiikkaa metsänhakkuista.

Tämä aihe sisältää 57 vastausta, 17 kirjoittajaa, ja siihen kirjoitti viimeksi Timppa 6 kuukautta, 1 viikko sitten.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 57)
  • Politiikkaa metsänhakkuista.

    Metsänhakkuut ovat nousseet kestoaiheeksi jo poliittisessakin keskustelussa.

    Jos hakkuiden määrää aiotaan jotenkin säännellä, niin millä tavalla?  Rajoitetaanko kysyntää vai tarjontaa? Vai aletaanko maksaa puiden varastoinnista metsiin? Entä hinnanmuodostus? Ollaanko metsätaloudessa siirtymässä orastavasta markkinataloudesta suunnittelutalouteen ja miten?

  • Jätkä

    Kiertoajan pidentämisen seurauksena ns ylisuurta kuusitukkia tulee reilummin sorvattavaksi, eli se voidaan kompensoida isontamalla pienintä latvaläpimittaa. Mutta jos kiertoaika pitenee, niin avohakkuiden jälkeinen peitteetön aika suhteessa pienenee.

    Mitään hyötyä kiertoajan pidentämisestä ei ole, jos ei hehtaarin puuntuotto myös kasva merkittävästi. Ellei löydy todella hyviä käyttökohteita ja -hintaa esim huippulaadun männylle, niin kasvuajan lisäämisellä ei päästä ”Puusta pitkälle”.

    Rane2

    Käyrien suuntien tiirailua.

    https://findikaattori.fi/fi/49

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    On se mahtavan näköinen käppyrä. Ei liene millään muulla maalla vastaavaa esittää. Ei tässä olla mitään näivettämässä, poistuma (hakkuut + luonnonpoistuma) saavutti 2017 uuden ennätyksen, joka varmaan lyödään 2018.

    Kysymys kuuluu, kuinka paljon kasvu voi tuosta vielä nousta. Yksi arvaus on että hyvällä panostuksella 150 miljoonaan, joka tarkoittaisi että hakkuita voitaisiin nostaa nykyisestä ainakin 30 miljoonaa mottia. Riittäisikö tämä meidän osuudeksi maailman pelastamiseen?

    Puuki

    Varsinkin harvennushakkuita pitäisi lisätä.  Jos jätetään metsät tiheiköiksi, tulee tuhoja enemmän.  Sekametsiä pitää suosia siellä missä se on mahdollista.

    Jätkä

    Sehän on ollut tieossa jo vuosikymmenten ajan, että lisäämällä hakkuita, lisätään kasvua.

    En kannata tiukkoa määräyksiä, mutta monin paikoin olisi ylitiheiden metsien pakkohakkuut aivan paikallaan. Sehän olisi kansallinen etu, mutta ennenkaikkea metsänomistajan etu, kun metsä hoidettaisiin tuottavaan asentoon.

    Epäilemättä suhteellisen helposti ja nopeasti päästäisiin 150 miljoonan kuution kasvuun / v.

    Timppa

    En kyllä pidä sitä 150 miljoonaa m3 realistisena.  Sehän tarkoittaisi, että metsien pitäisi kasvaa keskimäärin n. 7,5  m3/v.  Koska on paljon karuhkoja maita ja soita, niin tavallisilla kivennäismailla kasvun pitäisi olla yli 10 m3/ha/v.

    Tilannehan on sellainen, että meillä on nyt runsaasti iältään parhaassa kasvussa olevia metsiä.  Toisaalta uudistushakkuita on tehty pitkään liian vähän.  Niitähän  pitäisi tehdä esimerkiksi 80 vuoden kiertoajalla n 250000 ha/v.  Nythän tehdään kaiketi alle 150000 ha.  Tämä merkitsee siis sitä, että kestävästi hakatuissa metsissä on runsaasti myös aukkoja ja pieniä taimikkoja, jotka kasvavat vähän kuutioita.

    MT-kuusikoissa hyvällä hoidolla päästänee 80-vuoden kiertoajalla  keskikasvuun 7 m3/ha/v ja OMT-kuusikoissa vastaavsti 8,5 m3/ha/v.  Toisaalta VT-männiköissä kasvu jäänee tasolle 5 m3/ha/v.   Samoin koivikoissa, jotka on kasvatettava harvoina.   Sopivissa kuusi-mäntysekametsissä kasvu voisi olla myös MT-pohjilla liki OMT-pohjien kasvua.

    Tiertysti runsaalla lannoitteiden käytöllä tilanne muuttuisi.  Siihenhän maanviljelyskin peustuu.  Onko laajamittainen lannoittaminen viisasta onkin aivan eri kysdymys.

    Meikäläisen tuumailut perustuvat metsäsuunnitelmaan, jossa on tietoja 0-130-vuotiaista metsistä.  Meillä aukkoja tehdään vajaan 80-vuoden kiertoajalla.  Harvennukset vähän etuajassa.

    Scientist Scientist

    Poliitikoilta turvallinen vastaus medialle on että pidetään hakkuut nykyisellä tasolla. Toimittajan pitäisi kysyä seuraavaksi paljonko ne hakkuut sitten ovat nykyisin. Harva tietää. Lienevät viime vuonna olleet noin 75-77 milj. m3 (?), siis aika lähellä tätä 80 milj. m3. Olettaisin, että tänä vuonna tulee hieman vähenemistä hakkuissa, kun suhdanne huippu lienee ohitettu.

    Jätkä

    Vuosikasvusta liian suuri osa tärvätään hukkapuuston kasvuun. Ylitiheät metsät järeytyvät hitaasti ja niissä luonnonpoistuma on suuri.  Mikäli uskomme Visakallon esittämiin faktoihin omista metsistään – Samoin Anttoonin lukemiin (ja miksi emme uskoisi?)- niin näyttöä on hyvällä hoidolla saada puu kasvamaan todellakin enemmän kuin joskus Isoisän aikaan.

    Jos halutaan tuottaa paljon käyttökelpoista puuta, on puuntuottamiseen panostettava heti alusta lähtien, eikä hoita (harvennusta) pidä unohtaa puuston varttuessakaan.

    Toki teollisuus heittelee kapuloita rattaaseen kiduttamalla puuntuottajia liian alhaisella kuidun hinnalla.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Luken sivuilta selviää että hiilinieluennusteet perustuvat vuosien 2000-2009 metsien käyttötasoon ja laskelmissa oletetaan käytäntöjen jatkuvan samanlaisina. Tuosta tasosta pystytään ehdottomasti parantamaan.

    Teollisuus voisi osallistua tulevaisuuttaan turvaaviin harvennus hakkuutalkoisiin nostamalla kuitupuun hintaa. Näin alennettaisiin luonnonpoistumaa ja parannettaisiin metsien tuhonkestävyyttä. Lisäksi pitäisi edistää jalostetun siemenen käyttöä, vaikka sekoittamalla sitä aina osa konekylvettäviin siemeneriin. Halukkaat voivat lannoittaa. Taimikonhoitoa voitaisiin tukea kemeralla ja juurikäävän torjuntaa. Vielä hirvieläinkanta alas. Turvemailla käytetään sopivissa kohteissa jatkuvaa kasvatusta, samoin kivennäismaalla jos omistaja haluaa. Noin yksi kymmenesosa metsämaasta rauhoitetaan suojelu- ja virkistysalueeksi. Ei tietenkään aivan pienillä tiloilla eikä korvauksetta vaan siellä missä ne hyödyttävät eniten eli erityiset luontokohteet ja kaupunkien lähialueet. Lisäksi normaalit säästöpuut ja lahopökkelöt kaikialla.  Unohdinko jotain hyviä konsteja?

    Timppa

    Mielestäni metsien käyttö ei ole kestävällä tasolla, koska niitä uudistetaan liian vähän.  Tilanne vaan pahenee jatkuva kasvatus-hömpän myötä.

    Edelleenkin totean, ettei luonnonpoistuma 20-50-vuotiaissa metsissä ole merkittävä  Ja niitä meillä on paljon.   Tiheät harventamattomat metsät johtavat harhaan, kun ihastellaan Suomen metsien kehitystä.

    Edelleenkin olen sitä mieltä, ettei kasvua voi merkittävästi lisätä ellei siirrytä laajamittaiseen lannoitteiden käyttöön.

    Ellei ryhdistäydytä, siis harvenneta ja erityisesti uudisteta entistä endemmän, tilanne tulee väistämättä ajautumaan tilanteeseen, jossa aikanaan joudutaan tarpeettoman laajoihin uudistushakkuisiin, koska moneen kertaan harvennetut metsät ja/tai jatkuvan kasvatuksen metsät eivät enää kasva kunnolla.

    Meidän omista metsistä näkee kuinka positiivinen kehitys on seurannut 56 vuotta sitten aloitetuista uudistushakkuista.

     

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 57)