› Keskustelut › Puukauppa › Politiikkaa metsänhakkuista.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 57)
1 2 3 4 5 6

  • Politiikkaa metsänhakkuista.

    Sent on: 10.1.2019, 12:30

    Metsänhakkuut ovat nousseet kestoaiheeksi jo poliittisessakin keskustelussa.

    Jos hakkuiden määrää aiotaan jotenkin säännellä, niin millä tavalla?  Rajoitetaanko kysyntää vai tarjontaa? Vai aletaanko maksaa puiden varastoinnista metsiin? Entä hinnanmuodostus? Ollaanko metsätaloudessa siirtymässä orastavasta markkinataloudesta suunnittelutalouteen ja miten?

    Tekijä
    Reima Ranta
    Theme Puukauppa Puukauppa
  • Gla Gla 11.1.2019, 16:24

    Timppa: ”Meikäläisen tuumailut perustuvat metsäsuunnitelmaan, jossa on tietoja 0-130-vuotiaista metsistä.”

    Kasvut perustuvat kasvumalleihin, jotka ovat peräisin suurelta osin luontaisesti uudistuneissa harsintametsiköissä tehdyistä mittauksista ajalta, jolloin ilmasto oli nykyistä kylmempää. Luvut ovat siis yksinkertaisesti surkeita. Nykyiaikaisin menetelmin uudistettu puusto kasvaa huomattavasti paremmin, vaikkei edes mistään jalostushyödystä puhuttaisi.

     

    Timppa 11.1.2019, 17:28

    Minulla käsitykset perustuvat siis metsäsuunnitelmasta poimittujen eri-ikäisten metsälöiden puustotietoihin.   Kasvumallit tulevat metsäyhtiöltä ja vastaavat kuitenkin nykyisten metsien osalta todellisuutta aika hyvin, minkä voi todeta siitä, että esimerkiksi meillä uuden metsäsuunnitelman kuutiot olivat hyvin tarkkaan sitä, mitä vuosittain päivitetty vanhakin antoi.

    Uusissa metsissä kasvuluvut ovat epäilemättä parempia, mutta tämä vaatii sitä uudistamista, jonka vaikus alkaa näkyä paremmin vasta 30 vuoden iässä.  Vielä pitkään ratkaisevaa on oikea-aikaiset harvennukset.

    Alle 55-vuotiaat metsät ovat meillä viljelymetsiä ja vanhemmat ”luomumetsiä”.  Esimerkkinä voi todeta, että kuivahkon kankaan 90-vuotiaassa 2 kertaa harvennetussa männikössä on puuta 177 m3/ ha ja kasvu 3,9 m3/ha/v.  Vastaavat luvut 54-vuotiaassa myös 2 kertaa harvennetussa kasvatusmännikössä ovat 170 m3 ja kasvu 5,6 m3/ha/v.  Siis 4 vuoden vuoden kuluttua 94-vuotiaassa luomumännikössä ja 58-vuotiaassa kasvatusmännikössä on puuta saman verran.  Vastaavasti 25 vuoden kuluttua ilman lannoitusta kasvatusmännikössä on puuta luokkaa 300 m3/ha ja luomumännikössä 280 m3/ha. Viime vuonna tehty lannoitus kasvattaa eroa kasvatusmetsän hyväksi entisestään. Luonnonmetsien kasvua on käsitykseni mukaan hidastanut etenkin varhaisvaiheen perkauksien puuttuminen.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 11.1.2019, 18:48

    Timpalla on kokemusta mietteiden takana. Pitää varmaan paikkansa tuo, että ensiharvennusikäisessä rästimetsässä ei ala itseharveneminen kovin pian, eli hiili säilyy varastossa. Toisaalta jos ei harvenneta, metsikön omistajalle tulee iso tappio kun puuston järeytyminen hidastuu. Kiertoajan pidentäminenkin menee tappiolle, ellei järeästä tukista makseta lisähintaa. Miten siis voidaan lisätä hiilinielua niin, ettei aiheuteta tappioita metsänomistajalle? Edistetään metsien uudistamista ja hyvää hoitoa – pyritään siis kasvun lisäämiseen kuten Timppa ja monet muut edellä totesivat. Samalla pyritään minimoimaan luonnonpoistuma eli itseharveneminen ja metsätuhot.

    Gla Gla 11.1.2019, 19:28

    Timppa: ”Uusissa metsissä kasvuluvut ovat epäilemättä parempia, mutta tämä vaatii sitä uudistamista, jonka vaikus alkaa näkyä paremmin vasta 30 vuoden iässä. Vielä pitkään ratkaisevaa on oikea-aikaiset harvennukset.”

    Tietenkään varttuneiden metsien kasvua ei saa kiihdytettyä kuin lannoituksilla, jos metsiä muuten hoidetaan jotakuinkin säntillisesti. Lisäkasvu tuleekin uudistusaloista ja nuorten metsien hoidosta, mutta sormia napsauttamalla se ei tapahdu. Ei se tähänkään saakka ole tullut, tuplaantuminen on vienyt 50 vuotta. Siksi yhteiskunnan olisi otettava heti määrätietoinen tavoite puuston kasvun kiihdyttämisestä. Onneksi kasvu joka vuosi edelleen paranee, joten kohti 150 miljoonaa ollaan menossa. Se vain tarvitsee hiukan lisävauhtia, kun kulmakerroin on liian pieni.

     

    Timppa 11.1.2019, 19:48

    ”Onneksi kasvu joka vuosi edelleen paranee, joten kohti 150 miljoonaa ollaan menossa. Se vain tarvitsee hiukan lisävauhtia, kun kulmakerroin on liian pieni.”

    Edelleenkin olen sitä mieltä, ettei kasva loputtomiin, koska uudistuksia on liian vähän ja ikääntyneiden metsien kasvu hiipuu joka tapauksessa.  Niinkuin tuolla edellä kirjoitin, niin kivennäismaiden kasvun pitäisi olla pysyvästi yli 10 m3/ha/v, jotta tuo toive toteutuisi.  Uskooko siihen joku???

     

    jees h-valta 11.1.2019, 19:58

    Ei usko ainakaan meikä. Kyllä tiedetään yltiöoptimismin viat. Käytännön maailma on aivan eri ja jotkut alat eivät kasva vaikka päivät pääksytysten puhuisi paskaa puuston juurella.

    Visakallo Visakallo 11.1.2019, 20:24

    Tulkitsenko niin, ettei Jessen haavat olekaan kasvaneet aivan odotusten mukaisesti? Kai nyt sentää 400 mottia hehtaarilla on niissä ensimmäisissä kuvioissa?

    jees h-valta 11.1.2019, 20:30

    Tässä kait on lähinnä kyse suomalaiskäsitteen mukaisesta normaalista talousmetsästä. Päättäjät sen pareen kuin paljon muutkaan eivät tajua yhtään mitään miten tosiaan kuutioita voidaan kasvattaa. Mutta kun edes haapaviljelyä ei vielä pidetä hyväksyttävänäkään. Menee sertit paskaksi nääs.

    Gla Gla 11.1.2019, 21:37

    Uskoitko Timppa vuonna -66, että 50 vuoden kuluttua puuston kasvu on suunnilleen tuplattu? Jos et uskonut, miksi nykyisen kasvun huomattavasti pienempi suhteellinen lisäys on utopiaa?

    Minusta kyse ei ole siitä, toteutuuko tuo. Kyse on siitä, miten se toteutetaan. Jos on eri mieltä, saa vstata kysymykseen uusiutumattomien raaka-aineiden korvaamisesta.

    kuusessa ollaan 11.1.2019, 22:39

    Kokonaiskasvua tulee rajoittamaan nuorten metsien hoitorästi, ne alkavat vähitellen nakertaa järeytyvissä, myöhästyneissä ensiharvennuksissa. Ja siis hyödynnettävän puun kohdalla, riukua ja aliskasvosta kyllä syntyy edelleen.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 57)
1 2 3 4 5 6