Keskustelut Harrastukset polttopuu

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 206)
  • polttopuu

    Mikä on vähätöisin polttopuuntekosysteemi ? Kevyesti aisattu jä pätkittu ? Rasikuivauksen käyttö ? Isompi puu ja halkaisu ? Tehdäkö suoraan pilkkeeksi vai välivaiheena metrinen halko ? Laittakaa omia ideoita , joista voisi poimia itselle vinkkejä ja ideoita ! Kiitos !

  • jees h-valta

    Sitäpaitsi on turha murehtia lämmitysmuodon vaikutuksesta talojen osakkeiden kaupaksi menossa. Enempi siihen vaikuttaa onko putkilinjat saneerattu vai onko ne esim. nelivuotissuunnittelussa kummittelemassa. Ei mennyt meidänkään mamman osake kaupaksi kuin vasta parin vuoden yrityksellä. Kaukolämmössä. Jos oske on nk. peruskuntoinen eikä päivityksiä ole tehty on aivan sama mitä melkein yrität. Kaupaksi ei mene. Pitää olla todella keskeinen paikka ja halpa niin voi joku innostua ja saneerata. Tarkoittaa nykyään lähes keskustassa isommassa kaupungissa.

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja

    Putkiremontti on melkoinen mörkö monelle, täällä asuntojen hinnat romahtaa kun tulee tieto putkiremontista. Asuntojen hinnat on noussut vuosi pari remontista myyntihinta+remontti+10000e ja enemmän. Jos ois ihan sikana ylimääräistä niin metsästäisin näitä paniikkimyyntiasuntoja.

    Palstamato Palstamato

    Meillä ei ole putkia tehty uusiksi, mutta uudet käyttövesilinjat tulisivat pinta-asennuksena eikä taloa revittäisi atomeiksi. Hintaluokka 40 k€ koko taloyhtiölle / 8 asuntoa. Viemärit saattaisivat mennä sukituksella, se olisi halvempi kustannus kuin käyttävesiputket.En muista hinta-arviota.

    Visakallo Visakallo

    Jos vanhaan kerrostaloon uusitaan kerralla viemärit, käyttövesijohdot ja sähköjärjestelmät, on kustannus yhteensä n. 1000 euroa / m2.
    Kosteiden tilojen asbestipurku muuttui vuodenvaihteessa huomattavasti kalliimmaksi ja hitaammaksi mitä tähän asti on totuttu.
    Pankit eivät välttämättä enää lähde rahoittamaan kaikkien edes keskisuurissa kaupungeissa olevien taloyhtiöiden isoja remontteja.
    Tämän takia osa 60-70 -lukujen taloista tullaan purkamaan.
    Pienemmillä paikkakunnilla jopa puolet asuntokannasta odottaa jo purkamista.

    jees h-valta

    Noin juuri kun puuntakunen yllä meinaa. Valitettavasti liian pitkään venytetty remontteja ja kun ne kerralla rysähtää toteaa taloyhtiö ja pankki että antaa rysähtää. Maahan kaivinkoneella ja lajitteluun.

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja

    Mä oon täällä nähny kans yhden kerrostalon purettavan kaupungista viime vuosina. Mutta 1000euroa on aika kova hinta tai laaja remontti tai pääkaupunkiseudulla. Sellane normihinta 60-70-luvun taloihin on ollu täälläpäin 700-800e/m2.

    jees h-valta

    Tuosta naapuripitäjä Nakkilasta myös purettiin entinen vuokratalo. Kuntoisuuttahan näissä ei liene tarpeen epäillä.

    Puuki

    MT:ssä (tai jossain lisälehdessä) oli kuva metsäperäkärryyn tai tr-perään asennettavasta halkomalaitteesta, jossa max puun paksuus on 60 cm ja pilkkeitä tulee 24 kpl kerta tönäisyllä. Sillä saisi ylisuurista tukeista nopeasti polttopuuta.  Esmes jo yhdestä puolen kiinnon  kuitupölkystä n. 1,25 i-m³ –  Iso pussillinen klapeja kun kuitupuun hinta pinossa  on vain alle kympin.

    Jätkä

    Klapikone, joka pienii kertatyönnöllä 60 senttisen pölkyn, ei toki pystytekemään 24 kpl esin 15 senttisestä pöllistä. Tuo koneen tosi-iso teho lienee sopiva vain ammattimaisille klapinikkareille.

    Minulla on traktorikäyttöinen – toistaiseksi suorateräinen halkaisija, joka pukkaa metrin pituisen paksuimmankin pölkyn terään ja siitä läpi. Mitään järkevää tuollainen isottelu ei ole, mutta jos tarvitsee saada halvatun suurie pölkkyjä pienemmiksi, niin kyllä se onnistuu. Nyt tosi-isot pihakoivujen oksaiset juntturat ovat halkopinossa olleet vuoden ja ajattelin pistää ne Bilke S3:n hihnalle ja siinä noin 33 senttisiksi, jotka Bilke ketaalleen vielä halkaisee. Tulee luultavasti erinomaisia takkapuita, kunhan rakolattiaisessa peräkärryssä viettävät kesän katettuna myös niin, että kasan ja katteen välillä on muutaman kymmenen sentin ilmaväli.

    Kyllä minulla on takassani toisioilman säätöritilä lasiluukun yläpuolella. Muuten Jeessi voisi ajatella hieman paria asiaa: Kun kuumaan leivinuuniin pistetään kuivumaan ulkoa tuotuja puita, niin minkähän takia uunin ei ole syytä olla silloin yli 150 asteinen?

    Olen tuonut yleensä huomisen takkapuut sisään (kuivia) – tänään tai jopa aikaisemmin, ja väitän, että juurikaan helpommin syttyviä puita ei ole, jos tervakset jätetään laskuista.

    Toisekseen, kun lämmityskattilassa puissa oleva kosteus höyrystyttyään tiivistyykin vesipisaroiksi kattilan metallipintaan, niin kuinkahan korkea lämpötila KO metallin pinnassa on?

    Mitäs happoa onkaan savukaasuissa, ja mitä se happo tekee veteen sekoittuneena savuhormissa? Ainakin Rikkihappo on aika kovaa syövyttämään, näin hilseestä repäistynä tietona.

    sikari

    Toin tuossa talvella kuivia puita liiteristä illalla ja käytin vaalealla. Reilu 20 kg. Seuraavana iltana ennen uuniin laittoa painosta pois 0,6 kg. Minusta aika paljon.

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 206)