Totuus kuitenkin on, että ilmaisia lounaita ei ole. Jos vaikka kuinka on henskelit paukkuneet ”ilmaisten taimien, maanmuokkausten tai kilometrin metsäautoteiden äärellä”, niin aina on ollut ja aina tulee olemaan, että joku nekin maksaa.

Maksaja on yleensä puunmyyjä, joka on houkuteltu myymään halvalla hinnalla puunsa, että saa kylkiäisenä jotain sellaista, jonka olisi saanut halvemmalla itse tehden. Eli viivan alle on jäänyt vähemmän, kuin normaalikaupassa.

Yksi hyvä esimerkki oikeastaan lievästä petoksesta on ollut meilläpäin tuo pylväskauppa, jossa maksetaan mäntypulväästä parempaa hintaa taikka pienempiin läpimittoihin asti, kuin tukista. Jos suhdanteet muuttuu, pylväitä siunaantuu käsittämättömän vähän.

Kuitenkin pylväänmyyjän havupuukuidun, jota tulee valtaosa, hinta on jonkin verran huonompi kuin kilpailijalla.

Viivan alle jääkin paljon vähemmän ja arvio ”Meni vähän pieleen”.

Puukauppaa nouseviin hintoihin täytyy ensiviikolla hintatakuun voimassa ollessa tehdä.Pari ostajaa tulee pistäimään,eiköhön lähemmäksi 70 e olisi tukkipuulle saatava,jotta nimet paperiin tulisi.Saa nähdä onko lisukkeita tarjolla,jotka loppusilauksen kauppoihin kohdallani antavat.

Sitä tilastoissa näkyvää hintaa pidetään alhaalla kaikin mahdollisin keinoin. Tehdään tosiaan vaikka tietä myyjän tiluksille, jos sillä saadaan puunhinta pysymään kuosissa. Jos puuta ei saada listahinnalla jollakin ostoalueella, kuljetetaan puuta kauempaa, jopa merten yli, mutta ainakin muutaman sadan kilometrin päästä kotimaasta. Jollakin puuta ostavalla firmalla on omia metsiäkin, hankkivat jopa lisää tehtaidensa ympäriltä. Jollakin firmalla kauppakirjan kuitupuunhinta voi parhaimmillaan nousta lisien ja bonusten avulla yli 50%, kun puuta on paljon ja ne ovat aina kaukokuljetettavissa ja tässä ei ole mukana mitään kytkykauppaa, vaan euroina kauppakirjan hinnanpäälle 50%.

Miksi sellufirman kannattaa hankkia metsiä, no sitä voi miettiä mikä merkitys hintakontrollilla on, kun katsoo vuotuista sellutehtaiden puun kulutusta, ei ole kyse siitä kannattaako, vaan kuinka paljon kannattaa. Oman metsän kuitupuu saa olla 5 euroa kalliimpaa tehtaan portilla ja se on vielä hurjan halpaa ja sillä se tilanne rauhoittuu kun ei tarvi kysellä asiakkailta puiden perään tai tuoda paljon kalliimpia kuitupuita merten takaa. Ja onhan noita tukkejakin ajettu taas sellukattilaan. Josta sitten voidaan miettiä, miten tuo puutavaralajien määrien epäsuhta vaikuttaa katkontaan tai ensiharvennusten myöhäistämisiin.

Turhaa höpinää tuo koivukuidun 100 euroa motilta. Siinähän myydään työtä, eikä sen myyminen kovin paljon kuidun kantohintaa nosta. Se on tietysti hyvä työllistämiskeino.

jos luvuilla haluat leikkiä niin laske samantien mikä on kuutiohinta kun tekee sen kuidun hammastikuiksi.

Terveisin: Korpituvan Taneli