Keskustelut Puukauppa Puukaupan maan tapa ja hintatietojen vertailtavuus

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 84)
  • Puukaupan maan tapa ja hintatietojen vertailtavuus

    Olen verrttain ture metsanomistaja ja yritan saada selvyytta mika olisi paras tapa maksimoida puukauppatulot. Hintatiedot ovat vahan hammentavia , kun kaiken maailman bonukset, laaninteko seka kaupanpaalle tulevat taimet ym eivat nay hintatilastoissa ollenkaan. samoin kokorunkokaupat puuttuvat tyystin ja metsalehden artikkelissakin sanottiin etta ne kaupat ovat paremmin hinnoiteltuja kun eivat mene virallisiin puun hintatilastoihin. Mistahan loytyisi hintatietoja kokorunkokaupoista ja mika olisi kuusitukkivaltaisen leimikon markkinahinta pohjois-savossa?

    Tehdessani viimevuonna ensikaupat, oli tarjousten vertaitavuus hankalaa kun kaikilla eri mitat. En edes ymmartanyt pyytaa mittalistaa hakuuiden jaljilta, mutta nyt tiedan senkin. Kun tahan viela lisataan 3 suuren toimijan ostokayttaytyminen, jossa kuntarajojen mukaan jaetut ostoalueet vaikuttavat heidan innokuuteensa tarjota , niin on aika haastavaa nain aloittelijan tehda oikeita ratkaisuja. Neuvja otetaan kiittollisuudella vastaan.

  • Jätkä

    Totuus kuitenkin on, että ilmaisia lounaita ei ole. Jos vaikka kuinka on henskelit paukkuneet ”ilmaisten taimien, maanmuokkausten tai kilometrin metsäautoteiden äärellä”, niin aina on ollut ja aina tulee olemaan, että joku nekin maksaa.

    Maksaja on yleensä puunmyyjä, joka on houkuteltu myymään halvalla hinnalla puunsa, että saa kylkiäisenä jotain sellaista, jonka olisi saanut halvemmalla itse tehden. Eli viivan alle on jäänyt vähemmän, kuin normaalikaupassa.

    Yksi hyvä esimerkki oikeastaan lievästä petoksesta on ollut meilläpäin tuo pylväskauppa, jossa maksetaan mäntypulväästä parempaa hintaa taikka pienempiin läpimittoihin asti, kuin tukista. Jos suhdanteet muuttuu, pylväitä siunaantuu käsittämättömän vähän.

    Kuitenkin pylväänmyyjän havupuukuidun, jota tulee valtaosa, hinta on jonkin verran huonompi kuin kilpailijalla.

    Viivan alle jääkin paljon vähemmän ja arvio ”Meni vähän pieleen”.

    pölkkypää

    Muutama sana minultakin.Pyydä tarjouksia useammalta varsinkin päätehakkuukohteissa,harvennuksilla talodellisesti oleellinen merkitys on harvennusjäljellä hinnan lisäksi,käy katsomassa firmojen harvennusjälkeä sillä paikkakunnalla missä metsäsi.

    Metsäkupsa Metsäkupsa

    Puukauppaa nouseviin hintoihin täytyy ensiviikolla hintatakuun voimassa ollessa tehdä.Pari ostajaa tulee pistäimään,eiköhön lähemmäksi 70 e olisi tukkipuulle saatava,jotta nimet paperiin tulisi.Saa nähdä onko lisukkeita tarjolla,jotka loppusilauksen kauppoihin kohdallani antavat.

    reservuaari-indeksi reservuaari-indeksi

    Oho. Täällä päin hyvo jos >60 menee.

     

    ollikolli

    kiitos muutamasta asiallisestakin vastauksesta. Miksi niita runkohintoja ei sitten tilastoida mihinkaan? Itse olen kaynyt enemmankin kauppaa hyodykemarkkinoilla , joissa hinnanmuodostus on lapinakyvaa kun kaupan kohteena oleva hyodyke on standardisoitu, jolloin ei tarvitse miettia naita katkontaeroja jne. Luulisi etta myyjiakin lapinakyva hinnoittelu kiinnostaisi, ostajia ei tietenkaan. Tuntuu vain etta jos ei edes viitsita kilpailuttaa , niin eipa ole kyse puutulon maksimoinnista vaan jostain ihan muusta. Itse lahestyn tata prosessia puhtaasti liiketaloudellisten periaatteiden pohjalta, ei lippikset eika kynat eika bonukset eika taimet eika mukavat kahvittelutuokiot kiinnosta vaan se mita puusta maksetaan ja etta ostaja ei pane tukkia kuitupinoon jne.

    Tolopainen

    Pitkässä juoksussa on paljon tärkeämpää mitä niille rahoille tapahtuu puukaupan jälkeen. Kuin saako kaupasta muutaman satasen enempi tai vähempi. Lisäksi pitää huomioida verotus eli isot kaupat ovat epäedullisia, jos verottaja vie yli kolmanneksen.

    pihkatappi pihkatappi

    Sitä tilastoissa näkyvää hintaa pidetään alhaalla kaikin mahdollisin keinoin. Tehdään tosiaan vaikka tietä myyjän tiluksille, jos sillä saadaan puunhinta pysymään kuosissa. Jos puuta ei saada listahinnalla jollakin ostoalueella, kuljetetaan puuta kauempaa, jopa merten yli, mutta ainakin muutaman sadan kilometrin päästä kotimaasta. Jollakin puuta ostavalla firmalla on omia metsiäkin, hankkivat jopa lisää tehtaidensa ympäriltä. Jollakin firmalla kauppakirjan kuitupuunhinta voi parhaimmillaan nousta lisien ja bonusten avulla yli 50%, kun puuta on paljon ja ne ovat aina kaukokuljetettavissa ja tässä ei ole mukana mitään kytkykauppaa, vaan euroina kauppakirjan hinnanpäälle 50%.

    Miksi sellufirman kannattaa hankkia metsiä, no sitä voi miettiä mikä merkitys hintakontrollilla on, kun katsoo vuotuista sellutehtaiden puun kulutusta, ei ole kyse siitä kannattaako, vaan kuinka paljon kannattaa. Oman metsän kuitupuu saa olla 5 euroa kalliimpaa tehtaan portilla ja se on vielä hurjan halpaa ja sillä se tilanne rauhoittuu kun ei tarvi kysellä asiakkailta puiden perään tai tuoda paljon kalliimpia kuitupuita merten takaa. Ja onhan noita tukkejakin ajettu taas sellukattilaan. Josta sitten voidaan miettiä, miten tuo puutavaralajien määrien epäsuhta vaikuttaa katkontaan tai ensiharvennusten myöhäistämisiin.

    Tolopainen

    Jos koivukuidusta aikoo saada 100€ kiinto ne pitää tehdä klapeiksi tai hakkeeksi ja toimittaa asiakkaille. Aika yksinkertaista maksimoida metsän tuotto. Kilpailuttamalla ei vastaavaan pääse. Se mitä jää viivan alle on eri asia. Nuo klapimiehet ei ainakaan pahemmin veroja maksele.

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Turhaa höpinää tuo koivukuidun 100 euroa motilta. Siinähän myydään työtä, eikä sen myyminen kovin paljon kuidun kantohintaa nosta. Se on tietysti hyvä työllistämiskeino.

    jos luvuilla haluat leikkiä niin laske samantien mikä on kuutiohinta kun tekee sen kuidun hammastikuiksi.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    jees h-valta

    Tolopalta täyttä asiaa tällä haavaa. Kyllä ne tukin hinnat siellä turvallisesti 60-70 välissä on ja kuitu yli kahdenkympin tien tai lanssien teoista huolimatta. Kun tekee tuhannen motin kaupat alkaa ymmärrystä löytyä aivan eri tapaan monenlaiseen toimeen. Ei se osuuskunta mikään paha mörkö ole vaan tekee mielestäni juuri sitä mitä se on tehnyt jo vuosikymmeniä. Eli kokonaisvaltaista kahdenvälistä metsäpalvelua puunostosta metsän uudistus-ja oheispalveluihin. Minulle tuo on ainakin aina ollut itsestäänselvää ja samaa se on näyttänyt heille olevan. Ei siinä ole muuta kuin sovittu mitä puusta maksetaan ja mikä on kustannusten jako oheispalveluissa. Taimet ja muokkaukset ovat aivan varmasti kilpailukykyisiä hinnaltaan. Peli oli avointa ja kaikki hinnat yksilöitynä tarjouksiin. Mitä mhy ei juuri koskaan ole ainakaan minun lähimaisemissa saanut aikaan. Joten ”reva” siinä kyllä oikeassa. Pysykää kaukana MTK/MHY-akselista. Sekin tuottaa yhtenä arvona joka vuosi muutaman satasen lisää kun ei maksa turhaa jäsenmaksua. Kyllä siinäkin pienet kilpailutuskuviot äkkiä on syöty.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 84)