Keskustelut Puukauppa Puukaupan maan tapa ja hintatietojen vertailtavuus

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 84)
  • Puukaupan maan tapa ja hintatietojen vertailtavuus

    Olen verrttain ture metsanomistaja ja yritan saada selvyytta mika olisi paras tapa maksimoida puukauppatulot. Hintatiedot ovat vahan hammentavia , kun kaiken maailman bonukset, laaninteko seka kaupanpaalle tulevat taimet ym eivat nay hintatilastoissa ollenkaan. samoin kokorunkokaupat puuttuvat tyystin ja metsalehden artikkelissakin sanottiin etta ne kaupat ovat paremmin hinnoiteltuja kun eivat mene virallisiin puun hintatilastoihin. Mistahan loytyisi hintatietoja kokorunkokaupoista ja mika olisi kuusitukkivaltaisen leimikon markkinahinta pohjois-savossa?

    Tehdessani viimevuonna ensikaupat, oli tarjousten vertaitavuus hankalaa kun kaikilla eri mitat. En edes ymmartanyt pyytaa mittalistaa hakuuiden jaljilta, mutta nyt tiedan senkin. Kun tahan viela lisataan 3 suuren toimijan ostokayttaytyminen, jossa kuntarajojen mukaan jaetut ostoalueet vaikuttavat heidan innokuuteensa tarjota , niin on aika haastavaa nain aloittelijan tehda oikeita ratkaisuja. Neuvja otetaan kiittollisuudella vastaan.

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    En onnistunut laittamaan kuvaa mhy:n valtakirjakauppojen puunhinnoista, joten niitä voi itse kukin katsella oman mhy:n sivuilta, esim. https://www.mhy.fi/keski-suomi  (jäsenet: myös jäsenverkko Reppu) ja kaikkia hintoja Metsälehden tai Maaseudun tulevaisuuden nettisivuilta. Runkohinta on ollut maalis-huhtikuussa Keski-Suomessa pyöristettynä: mänty 56 e/m3 ja kuusi 55 e/m3. Koivukuitu on ollut vain vähän eli 0,50 – 2,50 havuja jäljessä, koivutukki 11,50 – 18,50 jäljessä motilta.

    Metsuri motokuski

    Nuohan mhy:n tilastot ovat juuri niitä hintoja joita maksetaan valtakirjakaupoista tulleista hinnoista. Nehän eivät ole niitä hintoja joita leimikosta voi saada. Tiedän että suoralla kaupalla ostajan kanssa on saatu parempiakin hintoja kuin mhy:n tilastoissa olleet hinnat. Samoin mhy:n katkontavertailu on lievästi sanottuna myyntikikka. Joka uppoo sellaiseen joka ei katkonnasta juuri mitään ymmärrä. Nuo katkontavertailuthan tulee niistä tilastoista joista valtakirjakaupoissa on tullut ja yhtiöt ovat ilmoittaneet. Yleensä samat yhtiöt ostavat pääasissa kaikki valtakirjakaupassa tuleet leimikot joten ilmankos se katkontavertailu tarjouksessa näyttää niin hyvältä kun kauppoja on tehty ennenkin samoilla mitoilla.

    Hyvä esimerkki oli itä-suomesta kun olin yhdessä kaupassa mukana ”isännän tulkkina”,joka meni valtakirjakaupana. Mhy suositteli kyseistä yhtiötä joka olikin paras meidänkin mielestä . Mutta muutamilla muutoksilla ja suoralla yhteydenotolla saimme katkonnan paremmaksi ja joitakin kuluja pudotettua. Eihän tässä suurista asioista ollut  kyse mutta parista tonnista kuitenkin. Mutta ei mhy:n toimari puhut näistä asioista yhtään mitään.

    Nyt nämä runkohinnalla ostajat ovat vihdoin hoksanneet sen että kuusivaltaisissa leimikoissa runkohinnoittelussa pudotetaan lahokuitu pois. Jolloin riski vähenee huomattavasti.

    jees h-valta

    Enpä ihmettele, eihän kukaan ainakaan näillä suunnilla koskaan uskaltaisi runkohinnalla ostaa. Tosin ei ole maan tapa Satakunnassa ollenkaan. Tosiaan, metsuri motokuski erittäin oikeassa. Alkaa jo huvittaa tuo MTK:n epätoivoinen ohjailuyritys juuri katkonnan vertailun vuoksi. Kas kummaa tosiaan, niille samoille, huonoillekkin katkojille löytyy aina mhy-organisaatiolta kiintiössä määritelty määrä tavaraa. ja jopa kirotaan kun taas kiintiötä on fiilattu pienemmäksi.

    Visakallo Visakallo

    Eikä Harjavallan tapa ole koko maan tapa!

    jees h-valta

    Taisin mainita kyllä koko Satakunnan jota Harjavalta ei aivan kokonaan kata.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Jos on hyvä neuvottelija, voi toki saada hyvän yksikköhinnan hyvälle leimikolle ilman mhy:n apua. Neuvotteluasema ei ole tasainen, vaan etu on ostajan puolella. Kilpailutuksen voi tehdä myös itse vaikka kuutio.fi-palvelun kautta. Hakkuu on osattava myös valvoa, niin että se luvattu hyvä katkonta myös toteutuu. Keskiverto puun myyjä kaipaa puukauppaan tuekseen ammattihenkilön apua, ja sitä palvelua saa esimerkiksi mhy:stä.

    Yleinen linja taitaa olla se, että hyvät katkojat kuten sahafirmat pärjäävät hyvin mhy:n kilpailutuksissa ja sellufirmat heikommin. Kokonaisuudessaan valtakirjakauppa varmaan pienentää leimikoiden hintahaitaria, kun heikoilla tarjouksilla ei pärjää kilpailutuksissa.

    jees h-valta

    Ja ne sellufirmatkin saavat juuri tilaamansa määrän puuta ja enemmänkin myytäis jos kiintiötä vain lavennettaisiin. Mutta se kapenee samaa kyytiä kun suora osto lisääntyy. Tämä kaksinaamaisuus lähinnä vain huvittaa kun sen jo niin monesti on jopa mhy:n sisällä keskusteluissa hiljaisuuteen myönnetty.

    Jätkä

    Yleinen linja taitaa olla se, että hyvät katkojat kuten sahafirmat pärjäävät hyvin mhy:n kilpailutuksissa ja sellufirmat heikommin. Kokonaisuudessaan valtakirjakauppa varmaan pienentää leimikoiden hintahaitaria, kun heikoilla tarjouksilla ei pärjää kilpailutuksissa.

    -Juuri katsoin, kun pikitien varteen oli ilmestynyt todella komeita ja järeitä mäntytukkeja, että on ostaja napannut hyvän erän. Keskisuuri sahalaitos n. 25 km:n päästä oli ne napannut. Tukit nousivat parin päivän kuluttua puutavara-auton kyytiin.

    Sahan kentällä kyllä on aika rutkasti tukkeja lajiteltuna, ajelin siitä ohi. Oli komeita männyn tyvitukkeja isot kasat lajiteltuna.

    Se saha sahaa aina jompaa kumpaa pelkästään, kunnes saa vientikaupan täyteen, sitten vaihtuu puulaji aika usein ja sitä sahataan jopa kuukausia.

    Visakallo Visakallo

    Katkontavertailuissa ja -valvonnassa on ollut ainakin meilläpäin aivan kiistattomana vaikutuksena, että myös sellufirmat ottavat tukin tarkkaan. Koska alueella on useita ostajia ja puista on kilpailua, huono katkoja jäisi ilman puita. Tällä tavalla kaikki puunmyyjät, – myös nekin jotka eivät kilpailuta leimikoitaan, hyötyvät tilanteesta.

    Jovain

    Katkonnasta hyvää jos huonoakin. Yleensä myös selluvirmat ottavat tukin tarkkaan, sillä tukista on puutetta, on hyvät markkinat ja kerrotaan maksettavan myös hyvä hinta. Mutta mitalilla on myös toinen puolensa.

    On olemassa myös markkinarako, sillä metsänomistajat myyvät pääasiassa bulkkia. Erikoispuita ei yleensä jaotella ja bulkista maksettava ns. korkeampi hinta ei korvaa vaihtokauppaa.

    Puutavarayhtiöt käyvät metsäomistajan puilla vaihtokauppaa. Mikä on sitten kenenkin osuus, ei ole julkista tietoa. Tuskin on kuitenkaan puiden vaihtamista, jota on pidetty hyväksyttävänä.

    Jakeet katkotaan tulevaa lajittelua ja käyttöä varten. Jopa kuitukasoja lajitellaan ja katkotaan jopa klapipituuksille tulevaa käyttöä varten. Toimitusosoitteet ovat usein muuta mitä on kerrottu.

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 84)