Keskustelut Puukauppa puun katkonta uudistuu

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 185)
  • puun katkonta uudistuu

    Yhteiskunta jatkaa kokoomuslaisen maa- ja metsätalousministerin aloittamaa positiivista uudistuslinjaa metsäalalla. Ensin saatiin uusi metsälaki, nyt on ehdolla uusi katkona- ja hinnoittelumetodi. Toteutuessaan se palkitsisi laatupuun kasvattajaa, onhan tukin järeys yksi tekijä puhuttaessa sahapuun laadusta. Uudessa systeemissä puun järeys luokiteltaisiin neljään luokkaan, tämä johtaisi automaattisesti parempaan hintaan järeällä tukilla.

  • mixte

    Laitetaan motolle tuntitaksaksi 100 €, niin lienee ennakkoraivauskin onnistuvan. Ongelmana vain se, että metsurityönä tehtävä raivaus tulee huomattavasti edullisemmaksi. Kysymys ei liene se etteikö raivausta voisi motolla tehdä, vaan se, että taitaa olla turhan kallis työväline ennakkoraivaukseen. Mietitään, että työntekijän tuntipalkka on sama, toisella työkoneena raivuri ja toisella moto, on pääomakustannukset pikkuisen eri luokkaa, vai mitä olette mieltä?

    Kurki

    <<<Metsälain uudistamisen ja erityisesti uudistamisläpimitasta luopumisen todellinen syy on valtion lähestyvä suoritustila.
    Valtion metsiä hakataan nyt sananmukaisesti kuin viimeistä päivää.<<<

    Valtio ja kunnat tarvitsee rahaa perusteettomiin palkankorotuksiin 7000 miljoonaa vuosittain.
    Summa on sama kuin kestävyysvaje, jonka verran Suomen julkinen sektorin ottaa velkaa vuodessa.
    Kymmenessä vuodessä velkaa tulee (velkaa palkankorotuksiin) järkyttävät 70 miljardia nykyisten 100 miljardin lisäksi.
    Vuoden 2009 jälkeen palkkoja julkisella on nostetu 25%, mikä tekee tuon 7000 milj. euroa/vuosi tästä hetkestä ikuisuuteen.
    Perusteettomia siksi, että BKT on -10% alemmalla tasolla kuin 2008, sillä mitään uutta jaetaavaa Suomen talouteen ei ole tullut.
    Eikä näytä tulevankaan.
    Onhan siinä ajattelemisen aihetta kerrakseen.
    Suomi kaatuu julkisen sektorin perusteettomiin palkankorotuksiin.

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Kyllähän minäkin olen TÄLLÄ HETKELLÄ sitä mieltä ettei ennakkoraivauksessa ole oikein kunnollista taloudellista vaihtoehtoa raivauissahalle, mutta teknisiä vaihtoehtoja kyllä on ja lisää on kehitteillä.
    Onhan sitä koneraivausta toki tehtykin jo mittavia määriä. Lienee jo kymmenen vuotta siitä kun ystävämme T.Pihlaja aloitteli niitä hommia ja ainakin muutaman vuoden elätti itsensä niillä töin.

    Kehitys menee eteenpäin ja joskus jopa taakseppäin, mutta se on varmaa ettei raivaussaha jää raivauksen viimeiseksi sanaksi, vaikka se taatusti, ainakin osittaisena keinona, on käytössä vielä vuosikymmeniä. Eihän käsityökalutkaan ole kokonaan raivauksesta hävinneet. Esim raivausveitsi on edelleen kilpailukykyinen raivaussahan kanssa varhaisperkauksessa. Eikä vesuritkaan ole kaikki vielä käytönpuutteeseen ruostuneet. Tanelin 60-luvun raskaat kahdenkäden vesurit toki ovat orrella ja pysyvät siellä, mutta niillä kaadettiinkin aikanaan koivuja aina 10 senttiseen saakka.

    Kehityksen suuntia on vain vähän vaikea arvioida. Emme siis tiedä mitkä nykyisistä teknisistä kehitelmistä tälläkin alalla saavuttavat sen tason että niistä on myös taloudellisiksi ratkaisuiksi. Joskus on käynyt jopa niin että joku tekninen ratkaisu etenee vauhdilla, vaikka se ei ole oikein taloudellinenkaan. Ihmisen luontainen laiskuus saattaa silloin knnustaa ratkaisua sen taloudellisista puutteista huolimatta. Tälläistä kehitystä on ollut raivauksessakin nähtävissä, raivaussaha on syrjäyttänyt joskus käsityökalut silloinkin kun se on ollut kokonaistaloudellisesti hölmöä.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    jees h-valta

    Beesataan, kun alkuun siihen lähdettiin niin Tanelin kuin muidenkin koneistumiseen edelleen uskovien tulevaisuuden kuvia. Kyllä on aivan selvää ettei koneellistuminen ole vielä missään mallilla metsissä.
    Moto ei ole kuin varjo vasta todellisesta monitoimikoneesta. Olen varmaan ennenkin maalaillut jopa tukiasematyyppisiä ratkaisuja joista irtoaa muutama ropottimoduli tekemään tiettyjä vaiheita työstöön. Digimaailmahan kulkee vasta noin ensimmäisen aamunsäteen tyyppisenä oivalluksena ja vähintään 99,7% kehityskykyisyydestä on käytössämme joutilaana. On aivan uskomatonta kuvitella että metsämaailma olisi valmis tai kustannustaso olisi johonkin este tai edes hidaste. Porukkaa lentää kortistoon samaa kyytiä kun keksitään sen henkilön työn tekevä ropotti. Kustannuksia sillä tasolla ollenkaan laskematta.
    Näin se käy metsässäkin ja kone saa maksaa vaikka miljoonia kunhan se suorittaa edes lähes yhtätehokkaasti kuin ihmisiä joku määrä sitä ennen. On nähty muunmuassa taimetuslaitteiden ja raivauskitkentälaitteiden osalta. Ihminen ei ole enää entisensä eikä ikinä varmaan tulekkaan. Raskas fyysinen työstö on pakkokin saada koneistettua koska niitä ”työhulluja” vain ei enää tule. Koska niitä ei enää valmisteta.

    MaalaisSeppo

    Jesse on oikeilla jäljillä. Kaivoksissahan jo koneet tekee hommia etäohjattuna. Sama käyttäjä voi ohjata vaikka netin kautta useita koneita. Miksei metsissäkin. Kun konenäkö kehittyy, niin metsäkoneet voivat tehdä yötä päivää itsenäisesti hommia. Puukaupan teon jälkeen puutkin ovat jo seuraavana päivänä lanssilla ja rahat kuukauden päästä tilillä. Ehkä myös käytettykin.

    raivuri

    Menee taas aika pitkälle nämä scifikuvitelmat. Se on totta, että metsään tulee jossain vaiheessa kustannustehokkaita robotteja. Esimerkiksi istutus voisi olla hyvä kohde. Mutta moto ja raivaussaha tulevat ainakin pysymään pitkään. Motonkuljettajankin korvaaminen lienee melko vaikeata, koska huomioitavia tekijöitä on niin monia. Sekä puustossa että maapohjassa. Voisi onnistus jollakin tasaisella puuplantaasilla, mutta ei kivisissä ja mäkisissä suomalaismetsissä.

    suorittava porras suorittava porras

    Taas eksyttiin risukoon haaveilemaan mahdottomia , mutta palataan aiheeseen….

    Puuston järeyteen ja laatuun perustuva hinnoittelu olisi tervetullut uudistus . Tämä selkeyttäisi myös puunkasvatuksen tavoitteita . Mitä järeämpi ja laadukkaampi runko , sen parempi hinta . Tämä tosin ei tiedä hyvää risukkotalouden harrastelijoille , mutta oikeille puuntuottajille uudistus merkitsisi oikeudenmukaisempaa kohtelua puukaupoissa.

    Tämä sama malli toimi hyvin maatalouden puolella tapahtuvassa naudanlihantuotannossa . Selkeät porkkanat naudan painon kasvun mukaan ja laatutarkistukset hintaan lihan koostumuksen perusteella saivat toimintaan tarvittavaa tehoa . Eläimiä ei kuskattu teuraaksi keskenkasvusena ja eläinten oikean ravinnon tarjoamisesta palkittiin laatulisillä . Metsäpuolella palkkioita on maksettu sitä enemmän , mitä heikommin homma on saatu onnistumaan .Tätä muuten lakikin edellyttää , jos sitä oikein tulkitaan . Onnistuneen puunkasvatuksen kuluihin ei kemeroita ole ollut mahdollista käyttää.(pl tiet ja ojat ).

    Ihmettelen suuresti edeltävissä kommenetissa esiintynyttä kielteisyyttä sitä kohtaan , että JOKU IHAN OIKEASTI käy leimikolla , tutustuu puustoon ja korjuuteknisiin asioihin ja samalla tekee tarvittavan leimikkopaketin vamiiksi asti . Tämä jos mikä säästää kustannuksia . Korjuutekniset ongelmatkin on huomattavasti helpompi hoitaa kuntoon suunnitteluvaiheessa verrattuna tilanteeseen jossa työt on jo aloitettu vain ”varmojen puheiden ” perusteella. Pelkästään metsäsuunnitelmasta haalittu päivittämätön tieto ei läheskään aina anna riittävää informaatiota leimikosta ja sen olosuhteista.

    Puun takaa

    On tietysti aivan ymmärrettävää, että meidän metsänomistajien ikääntyessä jalka ei enää nouse samaan tahtiin kuin nuorempana. Tämän takia haaveet siitä, että koneet tekisivät työt puolestamme, luonnollisesti lisääntyvät.
    Itse olen saanut nuoremmat ottamaan vastuun hoitotöistä, mutta aina ei tilanne ole näin hyvä.
    Kyllä koneellinen metsänhoito tulee yleistymään, näen sitä jatkuvasti omalla seudullani, mutta puheet raivaussahan hylkäämisestä tarpeettomana ovat vahvasti ennennaikaisia ja jopa naurettavia.

    raivuri

    Puun takaa:
    Nykyään on iäkkäiden metsänomistajien palveluiksi tarjolla paljon apua ja neuvontaa sitä halutessa. Se on tärkeää väestön ikääntyessä. Silti näkisin paremmaksi vaihtoehdoksi sukupolvenvaihdoksen tai jopa metsien myynnin kuin ”väkisin” hoitamisen. Toki ymmärrän tunnesiteet, jotka saattavat estää metsän myynnin ulkopuolisille. Sitten aikoinaan toivon itsekin jatkajan löytyvän suvusta.

    Tämä katkontauudistus olisi todella tervetullut. Se korostaa metsistä huolehtimisen merkitystä. Lisäksi se mahdollistaa esimerkiksi paremmat toimintaedellytykset laadukkaan rakennuspuun kannattavaan kasvatukseen. Jos tämä systeemi lähtisi kunnolla lentoon, niin kaikkein arvokkaimmat ja järeimmät tyvet olisi mahdollista saada samalla pystykaupalla erikoispuuksi. Toisaalta kuitua tarvitsevat isot firmat eivät tulisi tyytymään pelkkään kuidun ostajan rooliin, vaan ne vaativat koko kaupan väkisin itselleen.

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Taneli:
    ”” Meidän firma ei vaadi ennakkoraivausta.””

    Suorittava:
    ”Kerrohan Taneli , kuinka kauan tuon lainauksen sisältämästä viestistä on aikaa ? ”

    Jeesmies tuolla jo kertoi tuollaisen kaupan tehneensä 3.6 siis tänä vuonna.
    Minä tässä viikolla soittelin ostomiehelle ja kysyin että vieläkö tuo yllä kiistelty lause on voimassa ja voimassa oli. Sanoi, että on löytynyt joku peltoheitto, joka on puskenut ensin lehtipuuta itsensä piukkaan ja sitten ottanut tiheän kuusentaimikon alle, niin on pitänyt heidänkin raivauttaa.

    Että sillä tavalla on marjat todellisessa elämässä. KAIKKI OSTAJAT EIVÄT VAADI ENNAKKORAIVAUSTA.

    Ja siitä motojäljestä vielä. Minulla on aina tullut jälkiä, vaikka on ollut raivattuakin. Nyt vain kävi niin hassusti että siinä savotassa, jossa ei ollut ennakkoraivausta, ei tullut jälkiä jääviin puihin lähes ollenkaan. Se on siitä näköjään kiinni, ne korjuuvauriot, että kuka istuu siellä kopissa ja on kiinni vimpaimissa. Tietusti raivatussa se hyväkin mies pääsee vähemmällä vaivalla.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 185)